Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Kaipa se on yritettävä.

Mesaani, prammiraaka, puolikansi, röijeli, pilvipurje, märssy.

Märssyn olisin laittanut etummaiseksi minäkin, ja pilvipurjeen toiseen ylös, mutta kumpaan mastoon tulee prammi jne.

Röijelistä jos olen kuullut niin jokseenkin aikaa sitten 40v. sitten Joutsenella.

Huomautan, että ainoastaan pystysuunnalla on merkitystä, eli alimmainen ensimmäiseksi ja ylimmäinen viimeiseksi.

Ares B:n vastauksessa mikään sana ei ole oikealla paikallaan ja vain kaksi sanaa on oikeassa järjestyksessä: toiseksi ylin on paikallaan ennen ylintä.

Puolikansi, prammiraaka, röijeli, mesaani, märssy ja pilvipurje?

Dracaenalla kaksi oikein.

Annetaan seuraava vihje: Suurten purjelaivojen masto oli usein kolmiosainen, jolloin alamaston jatkeena on märssytanko ja sen jatkeena prammitanko.

Nyt pitäisi olla ratkaisun avaimet tavallaan kasassa.
–mesaani on mesaanimaston alimmainen purje
–Mikään näistä ei ole oikealla paikallaan: mesaani, prammiraaka, puolikansi, röijeli, pilvipurje, märssy.
–Edellisessä listassa toiseksi ylin on ylintä edeltävä.
–alamaston jatkeena on märssytanko ja sen jatkeena prammitanko
–Tässä on kaksi oikealla paikalla: puolikansi, prammiraaka, röijeli, mesaani, märssy ja pilvipurje
–Lisävihjeenä vielä, että puolikantta lukuunottamatta kaikki sijaitsevat mastossa.

Huomiseen puoleenpäivään asti aikaa esittää parempia vastauksia.

Edellisen viestin kolmas vihje on hämäävä, mutta voisko järjestys olla tämä: puolikansi, mesaani, märssy, prammiraaka, röijeli ja pilvipurje

Ja sieltä tuli oikea vastaus. Puolikansi on se laivan perässä oleva koroke, josta laivaa ohjataan. Mesaani oli siis mesaanimaston, joka on taaimmainen masto, alin purje. Vastaavasti isomastossa alin purje on iso purje. Sen yläpuoliset purjeet ovat märssypurje, prammipurje, röijeli ja pilvipurje. Raaka on poikittainen puu, johon purje on kiinnitetty. Nämä ovat nelikulmaisia raakapurjeita, mutta siitä mesaanista en päässyt oikein selvyyteen, kun muistaakseni se oli yhdessä kuvassa vain taaimman maston alin purje, mutta tämän sanaston mukaan se olisi kahvelipurje. Siinä toisessa kuvassa taaimman maston nimi taisi kyllä olla kryssimasto ja mesaani oli vain se olin purje. Fokkamasto taas on etummainen.

En mitään kylläkään purjehtimisesta ymmärrä, mutta luin toisaalla mainitsemiani O'Brianin Aubrey ja Maturin kirjoja, joissa sanastoa tulee aika paljon, eikä siitä aina ymmärrä, mikä on mitäkin. Purjeista jäi vielä mainitsematta harupurjeet, jotka ovat kolmiopurjeita, jotka kiinnitetään mastoja pituussuunnassa tukeviin haruksiin. Ja sitten on vantit ja partuunat ja saalingit. Tosin suomennokset loppuivat, joten pääsee opettelemaan samoja englanniksi. Se, minkä opin alkuunsa, oli ettei märssy oli missään maston huipussa vaan tosiaan alamaston huipussa, jonka jälkeen voi kiivetä tarvittaessa tähystämään vielä paljon ylemmäs.

Mutta @Satekai jatkakoon.

Täytyy tässä kohtaa todeta että siinä on melkoinen masto kun on kuusi purjetta päällekkäin, osa jää Suomen Joutsenestakin pois. Esim. Prammi tarkoitti minulle toista poikkipuuta jolta purjetta pystyi alaosasta kiristämään. Röijeliä ei taida Joutsenessa ollakaan, vaan pilvipurje olisi suoraan prammin yläpuolella.
On siitä kyllä aikaa kun on nuo sanat kuullut.

Pysytään liikkumisvälineissä. Mitä Aristoteleen mainitsemaa välinettä Edmond Halley paranteli ja käytti 1691? (Kyllä, sama henkilö joka myöhemmin tunnetaan komeetasta).

Heh, Turkulaisena veikkaan ns. rinnehissiä, ja kumpi tahansa olisi varmaan nykyaikana saanut paremman aikaan kuin tuo Kakolan portaiden vieressä oleva.

Puujalkoja?

Kuumailmapallo?

Funikulaari ei ole kyseessä. Ensimmäinen tunnettu sellainen rakennettiin vuonna 1600 Broseleyhin Shropshireen Britanniaan kuljettamaan hiiliä kaivokselta, joten Aristoteles ei siitä ollut tietoinen.
Kyseessä eivät myöskään ole puujalat, vaikka ne tunnettiin jo ainakin 500 eaa.
Eikä myöskään kuumailmapallo, joista ensimmäinen tunnettu lienee Montgolfierin veljesten pallo vuodelta 1783, kyydissään vasikka, kukko ja ankka. Voin kertoa että ensimmäinen ilmatyynyaluskin suunniteltiin vasta 1716.

Polkuvene?

Sukellusvene?

Ei polkuvene, sitäpaitsi sen ohjaamiseen olisi tuohon aikaan tarvittu kaksi saman vahvuista henkilöä, koska polkupyöriin (ja myöhemmin muuallekkin käyttöön) tasauspyörästön kehitteli James Starley 1877.
Sukellusvene ei ole kaukana, muttei ihan maaliin. Ensimmäisen toimivaksi laskettavan sukellusveneen muuten rakenteli Cornelius Drebbel 1620 vaikka ennen häntä yrityksiä oli mm William Bournellella 1578.

Sukelluskello?

Olórinille vuoro Halley tosiaan rakensi (tai rakennutti) ikkunallisen sukelluskellon, johon lähetettiin pinnalta lisää ilmaa tynnyreissä. Hän sukelsi Thames jokea pitkin viiden muun henkilön kanssa 18 metriä ja he olivat veden alla yli 1½ tuntia. Myöhemmin hän pystyi olemaan pinnan alla neljäkin tuntia. Ensimmäiset säilyneet maininnat sukelluskellosta ovat Aristoteleelta. 1663-1665 Albrecht von Treileben nosti sukelluskellon avulla Vasa-laivan tykkejä pintaan. 1775 Charles Spalding paranteli Halleyn kelloa ja lisäsi tasapainotuspainot ja narut joilla saattoi viestiä pinnalle. 1789 John Smeaton rakensi toimivan ilmapumpun sukelluskelloon.

Minulla ei ole nyt mitään hyvää arvuuteltavaa, joten tyydytään huonompaan. Irwin Goodman lauloi "se on nyt Upsalan hommaa ja lentistä, ei mikään ole enää entistä laulussaan Kusessa ollaan. Mitä hommaa se sellainen oli?