Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Miten Almarestäketin linnaa hallinnut Gustaf Trolle liittyi vuosina 1516-1520 Kalmarin unionin sisällä käytyyn ruotsalaisten ja tanskalaisten sotaan?
 
Hyvin todennäköisesti hän piilotteli tanskalaisia linnassaan, vaikkei minulla olekaan siitä mitään tietoa. Sidhielille papukaijamerkki muttei pistettä. Tarkennan kysymystä vähän. Kuinka Gustaf Trolle liittyi kys. vuosien 1516-1520 sodan puhkeamiseen? Ei ensisijaisesti piilottelemalla tanskalaisia linnassaan.
 
Eikös Gustav Trolle ollut se Ruotsin arkkipiispa, joka tuki laillista unionikuningasta, Tanskan Kristiania? Mitä hän olisi tehnyt vuonna 1516, ehkä julistanut Ruotsin senhetkisen Sture-valtionhoitajan kerettiläiseksi? (Muistini pettää näiden eri Sturejen suhteen, yksi niistä oli toisen poika ja kolmas taas ei?)

[Muoks. en tiedä asiasta enempää, ja joku muu saa minun puolestani jatkaa arvailemista Kointähden alla antaman vinkin jälkeen]
 
Last edited:
Gustaf/Gustav/Kustaa Trolle oli tosiaan Tanskan kuninkaan följyssä ollut arkkipiispa, ja Sten Sture nuorempi oli Ruotsin valtionhoitajana silloin. Telimektar on vahvoilla. Vinkataan lisää, että Pölhö-Kustaa ei ollut tässä tapauksessa se alkuperäinen aggressori.
 
Kukaan muu ei näytä haluavan yrittää. Kun tuo (minulle tuntematon) Almarestäketin linna erikseen mainittiin, niin oletetaan seuraavanlainen tapahtumasarja. Valtionhoitaja anasti tai yritti anastaa kyseisen linnan tai ainakin sille kuuluneita maita käyttöönsä (kiista oli saattanut alkaa vaikkapa väärään terhometsään karanneesta linnan sikalaumasta). Arkkipiispa vetosi kuninkaaseen, ja homma eskaloitui nopeasti aina Tukholman verilöylyyn asti.
 
Tosiaan, tähän voisi antaa lopullisen vastauksen (ja Telimektarille kyselyvuoron).

Almarestäketin linna, jota arkkipiispa Gustav Trolle piti hallussaan, oli vankka ja vartioi kulkureittiä Tukholmaan. Ruotsin valtionhoitaja Sten Sture nuorempi vaati tämän strategisen tekijän perusteella arkkipiispaa vannomaan itselleen uskollisuudenvalan. Arkkipiispa katsoi olevansa paavin valtuuttama ja siten maallisen virkamiehen yläpuolella, ja kieltäytyikin valasta Sturelle. Valtionhoitaja julisti tämän petturuudeksi ja siirtyi Almarestäketin linnan piiritykseen. Tanskalainen unionikuningas Kristian II asettui arkkipiispan puolelle kiistassa ja sai tässä (poliittista muttei sotilaallista) tukea myös paavilta. En osaa sanoa, tapahtuiko tässä tapauksessa varsinaista sodanjulistusta; ilmeisesti sodan julistamisen perinteet ulottuvat Sumeriin asti, mutta toisaalta suuri(n?) osa maailmanhistorian sodista on käyty ilman virallista julistusta. Joka tapauksessa Kristian II ryhtyi kokoamaan palkkasoturiarmeijaa, mistä tuli tieto Ruotsiin, jossa puolestaan valmistauduttiin vastaanottamaan hyökkäystä.

Eli @Telimektar on erittäin mittavassa määrin oikeassa vastauksissaan ansaiten näin arvuutteluvuoron.
 
Ruotsin Kaarle XII on ensimmäinen, joka tulee mieleen, mutta enpä minä toisaalta noista sotahulinoista kovin paljon historiantunneilta muista.
 
No johan nyt! Vai ei ole eurokuninkaita saatu hengiltä taistelukentillä sitten 1700-luvun alun. Ilmeisesti se vanhakantainen edestä johtamisen tapa oli jo silloin hiipumassa, mikä on tavallaan vähän sääli. Hillitsisi nimittäin ehkä jossain määrin kunkin valtion johtoportaan intoa sotimiseen, jos valtionpäämies olisi velvoitettu osallistumaan taisteluun eturintamassa.

Mutta uutta kysymystä: Bill Wattersonin sarjakuva pojan ja pehmotiikerin seikkailuista tunnetaan Suomessa yleisimmin nimellä Lassi ja Leevi, vaikka myös versiota Paavo ja Elvis näkee toisinaan. Hahmojen alkuperäisessä englanninkielisessä sarjakuvassa esiintyvien nimien taustalla on kaksi historiallista henkilöä. Mistä elämäntyönsä osasta nämä henkilöt tunnetaan parhaiten?
 
Jean Calvin tunnetaan kalvinismin isänä, eli katolisuudesta irtaantuneen ja protestanttisuudesta eroavan reformoidun kirkon perusoppien luojana. Hänen mielestään Jumala oli ennalta määrännyt jotkut ihmiset pelastumaan ja toiset joutumaan Helvettiin. Thomas Hobbes taas esitti ajatuksen sivistystä edeltävästä armottomasta villeydestä, "kaikkien sodasta kaikia vastaan" ja yhteiskuntasopimuksesta, jossa yksilö suovutti vapautensa (erityisesti väkivallan käyttöön) esivallalle, jota parhaiten edusti suvereeni itsevaltias.

Jotain tällaista.
 
Mikä yhdistävä tekijä suhteessa Englannin monarkiaan on seuraavilla henkilöillä: Northumberlandin herttuan poika Robert Dudley, kaappari Sir Walter Raleigh, Anjoun herttua Francois ja Essexin toinen jaarli Robert Devereux?
 
Ja jos jotakuta tyyppiä haluaisi arvata, tulee mieleen muuan kuningatar Elisabet, ensimmäinen senniminen.
 
Totta muuten, ekalla Ellulla taisi olla jotain vispilänkauppaa jonkun kaapparin kanssa, joka myöhemmin sai arvonimen häiriköityään Espanjan laivoja tarpeeksi.
 
Tikille ja Sidhielille jaettu voitto, kumpi sanoo ennemmin "hep!" saa jatkaa.

Historioitsija, antropologi ja tietokirjailija FT Pekka Valtoselta on tänä vuonna ilmestynyt kirja Naisia valtaistuimella, josta Elisabetin heilaluettelo on peräisin. Kannattaa tutkia!
 
Mistä Vine Deloria tunnetaan? Tähän sopii useampi kuin yksi vastaus.
 
Ylös