Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Tupu todellakin mittaa maanviljelykseen käytettävää maa-aluetta. Tiedonlähteeni ovat ristiriitaisia, mutta perusmääreenä yhden perhekunnan käytössä on aluksi yksi tupu maata, mutta syntyvistä lapsista saa lisää maata mahdollisesti niin, että pojasta saa yhden tupun ja tytöstä puoli tupua. Joka tapauksessa tupu on selvästi aika iso yksikkö, mutta sen määrittämisen yksityiskohdat jätän innokkaiden googlettajien jälkitarkastusten varaan.

@Telimektar ansaitsi vuoron!
 
Nepalia lukuunottamatta maailman suvereenien valtioiden liput ovat suorakaiteen muotoisia. "Lyhyimmät" näistä ovat neliömäisiä (korkeuden ja leveyden suhde 1:1; esim. Sveitsi). "Pisimpien" lippujen mittasuhteet ovat 1:2, esim. Britannialla ja sen entisillä dominioilla. (Vain Qatarin lippu on vielä tätä pidempi.) Suomen lipun mittasuhteet ovat 11:18.

Mutta mikä on yleisin suvereenien valtioiden lipun korkeuden ja leveyden suhde?
 
Jennie Lee oli skotlantilainen kansanedustaja. Mitä erikoista hänen ensimmäiseen valintaansa parlamenttiin liittyi?
 
Ei ollut ensimmäinen, vaikka niiltä ajoilta tämäkin on. Ensimmäiseen valittuun kansanedustajaan liittyy sellainen erikoisuus, että hän jätti muiden Sinn Feinin edustajien tavoin ottamatta paikkansa vastaan (Wikipedia: Constance Markievicz).
 
Hän oli vankilassa tullessaan valituksi. Vaikka ei ollutkaan irlantilainen.
 
Hän oli konfederaatiokenraali Robert E. Leen leski ja myös Yhdysvaltain kansalainen. Koska hän keräsi varoja konfederaation sodanjälkeiseen sissitoimintaan, yritettiin hänet karkoittaa.
 
Lee ei ollut vankilassa ja ollen syntynyt 1904 tuskin ehti minkään Yhdysvaltain sisällissodanaikaisen kenraalin vaimoksi.
 
Hänet valittiin sodassa kuolleen tilalle? Jos laskeskelen oikein niin pitäisi ainakin toisen maailmansodan aikana olla nelikymppinen, eli normaalihkoa poliitikko-ikää.
 
Kuolema kyllä sikäli liittyy tapaukseen, että Lee valittiin 1929 täydennysvaalissa, joka pidettiin edellisen kansanedustajan kuoleman takia. Mutta se ei sinällään ole mitenkään poikkeuksellista.
 
Skotlannille perinteisen vähemmistökielen puhuminen. Eli esim äidinkieli oli gaeli taikka skotti, ja puhui kielellä parlamentissa tms?
 
Last edited:
Tällaisesta en tiedä, mutta varhaisista naiskansanedustajista joku toinen valittiin täydennysvaaleissa vähän ennen varsinaisia vaaleja, koska hänen miehensä oli jo kansanedustaja, mutta aikoi vaihtaa vaalipiiriä. Kun tulevan vaalipiirin edustaja sitten vajaata vuotta ennen vaaleja kuoli, mies ei voinut asettua täydennysvaaleissa asettua ehdolle, jottei hänen silloisessa vaalipiirissään olisi tarvinnut pitää ylimääräistä vaalia. Jotta tältä vältyttiin, päätettiin asettaa edustajan vaimo ehdolle, koska joku muu ehdokas olisikin valituksi tultuaan voinut haluta asettua ehdolle myös varsinaisissa vaaleissa.

Oikeastaan ainoa erikoinen asia silloisessa neiti Leessä oli, että hän ryhtyi poliitikoksi. Erikoinen asia liittyy silloiseen vaalilainsäädäntöön.
 
Neiti-ihmisenä hänellä ei ollut vaaleissa äänioikeutta, mutta hän pystyi kuitenkin asettumaan ehdolle ja tulemaan valituksi?
 
@amtjoska on oikeassa. Lee tuli valituksi, vaikkei ollut äänioikeutettu.

Tähän liittyy kaksi vaalilakia, jotka säädettiin 1918. Kansan edustuksesta annettu laki antoi ensikerran äänioikeuden naisille, mutta myös laajensi sen koskemaan kaikki yli 21-vuotiaita miehiä, kun aiemmin köyhimmät perheet olivat jääneet kokonaan vaille edustusta. Lain voimaantultua keväällä 1918 heräsi kysymys, salliko laki naisten myös asettua ehdolle. Selvisi, ettei laki sitä sallinut ja aiemmat sen selvästi kielsivät, joten säädettiin laki naisten hyväksymisestä parlamenttiin. Se on ilmeisesti maan lyhin laki ja toteaa vain yhdellä lauseella, ettei sukupuoli tai avioliitto estä naista tulemasta valituksi taikka istumasta ja äänestämästä parlamentin alahuoneen jäsenenä.

Kansan edustuksesta annettu laki salli äänioikeuden vain yli 30-vuotialle naisille, jotka itse tai heidän aviomiehensä täyttivät vähimmäisomaisuusvaatimukset. Syynä oli ilmeisesti kompromissi, koska muuten enemmistö äänioikeutetuista olisi ollut naisia, sillä miehiä oli kaatunut runsaasti vielä kesken olleessa sodassa. Voisi tietysti arvella, että näennäinen ristiriita lakien välillä olisi ollut vahinko, mutta toista lakia säädettäessä nimenomaan huomautettiin, ettei siinä ollut tarpeen asettaa erillistä ikärajaa, koska ei ollut mitään syytä sinällään pitää alle 30-vuotiaita naisia vähemmän kykenevinä äänestämään. Vuoden 1928 laki sitten poisti erilliset rajoitukset naisilta.
 
Vastaava ristiriita koskee nykyajan Suomen kirkollisvaaleja: 16-vuotias on tarpeeksi kypsä äänestämään niissä, muttei tarpeeksi kypsä päättämään itsenäisesti omasta jäsenyydestään kirkossa.
 
You must log in or register to reply here.
Ylös