Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Siirrytäänpä siis toukokuun 13. päivään vuonna 1940. Tuolloin Winston Churchill piti alahuoneelle tunnetun puheensa, jossa hän lupasi yhtä ja toista ja sai palkakseen alahuoneen luottamuslauseen hallitukselleen, jonka kuningas oli vastikään nimittänyt.

Kysymys koskee tätä lupausta, joka on tuosta toukokuisesta päivästä lähtien elänyt omaa elämäänsä kielikuvana. Meillä Suomessa se tunnetaan yleensä muodossa "verta, hikeä ja kyyneleitä", mutta tämä johtunee lähinnä siitä, että retoriikassa kolme on mahtiluku, eli iskevää on esittää asiat kolmen ryhmissä. Kuuluisimpia esimerkkejä tästä lienee Caesarin Veni, vidi, vici.

Mutta Churchill ei ollut yhtä retorinen kuin Julius, nimittäin hänen lupaamiaan asioita oli itse asiassa neljä. Kysymmekin nyt, mikä oli tuo neljäs lupaus? Tai oikeastaan toinen neljästä, sillä rimpsu kuuluu oikeasti näin: "blood, X, tears and sweat". Suomennoksessa "kyyneleitä" on pudotettu viimeiseksi ilmeisesti rytmin säilyttämiseksi.

Vastauksen voi esittää niin englanniksi kuin suomeksikin. Tai vaikka latinaksi Caesarin kunniaksi.
 
Jee!

Ensimmäinen pyhimykseksi noussut ruotsalainen tunnetaan nimellä Pyhä Anna. Mitä erikoista hänen muistamiseensa/palvontaansa liittyy?
 
Hänen luunsa on hajotettu reliikeiksi ympäri Ruotsia, joten häntä voi käydä henkilökohtaisesti rukoilemassa melkein missä päin Ruotsia vain?
 
Pyhän Annan kerrotaan perustaneen nunnaluostarin, eli tavallaan hän maksoi itsensä pyhimykseksi. Kuitenkin kirkon sponsorointi omana elinaikanaan oli yleistä tuleville pyhimyksille, joten sitä ei voi laskea erikoisuudeksi.

Pyhän Annan jäännöksiä ei luullakseni ole Ruotsissa.

Boten Anna liittynee johonkin muuhun kuin Pyhään Annaan.
 
Nyttemmin ruotsalaisena laskiaispullana tunnettu semla oli alunperin kehitetty juuri Ruotsin Pyhän Annan muistopäivän juhlistamista varten?
 
Telimektar osuu tärkeään pointtiin hassutellessaan, sillä Pyhää Annaa ei tunneta Ruotsin Pyhänä Annana, vaan?

Mutta laskiaispulliin ei hän kai liity sentään.
 
Telimektar löysi oikean kaupungin, kyseessä on Novgorodin Pyhä Anna. Alkujaan hän oli nimeltään Ingegerd, Ruotsin ensimmäisen kristityn hallitsijan Olavi Sylikuninkaan tytär. Ingegerdistä kaavailtiin puolisoa Norjan kuningas Olavi Vahvalle (myöh. Olavi Pyhä), mutta loppujen lopuksi hän meni naimisiin Novgorodin ruhtinaan Jaroslavin kanssa. Idässä hänestä käytettiin nimeä Irene, ja vetäytyessään perustamaansa nunnaluostariin tuli hänestä Anna.

Novgorodin Pyhää Annaa palvotaan pyhimyksenä nimenomaan ortodoksisen kirkon piirissä, vaikka hän on tosiaan ensimmäinen pyhimykseksi noussut ruotsalainen. Vaikka Telimektar ei kaikkea tätä sanonutkaan, julistamme hänet pyhim- voittajaksi.
 
Nykyajan olympialaiset on järjestetty joka neljäs vuosi vuodesta 1896 alkaen (ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaan ne jätettiin järjestämättä). Purjehdus on ollut yhtenä lajiryhmänä mukana kaikissa kisoissa vuoden 1904 St. Louisin kisoja lukuunottamatta. Olympiaisäntinä on ollut useita sisämaankaupunkeja, mutta tällöin purjehduskilpailut on yleensä (ainakin isommille veneille) järjestetty jossain mahdollisimman lähellä sijainneessa merenrantakaupungissa. Vain yksissä kisoissa purjehduskilpailut on järjestetty kokonaisuudessaan sisävesillä.
Mitkähän olympialaiset olivat kyseessä?
 
You must log in or register to reply here.
Ylös