Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Jaa-ah. Sanoisin, että kyseessä ei ole myöskään Vergilius tai Ovidius, mutta noina, vähän Ciceron jälkeen koittaneina kultaisina aikoina Roomassa kieltämättä riitti maineikkaita runoilijoita.
 
Vastaus on sinänsä täysin oikea, mutta nimi puuttuu yhä. Niinpä jaamme runoilijamme (8.12.65 eKr. - 27.11.8 eKr.) tuotannosta yhden säkeistön lisää. Ei satiireja, ei epodeja, ei vuosisataislaulua (Carmen saeculare) vaan lisää oodeja:

Oodit I,22,1-4:

Integer vitae scelerisque purus
non eget Mauris iaculis nec arcu
nec venenatis gravida sagittis,

Fusce, pharetra.
Elämältä ehjä, rikoksista puhdas
ei kaipaa keihäitä maurien tai jousta,
ei myrkkynuolista painavaa myöskään,
oi Fuscus, viintä.
Tätä ja toista säkeistöä on käytetty pitkään (ainakin 1700-luvulta lähtien, jos tässä yhteydessä nyt voi sanoa "pitkään" vajaan kolmensadan vuoden hujauksesta) hautajaislauluna, vaikka kyseessä on varsin lemmekäs luritus, mikä käy ilmi runon loppupuolella. Tavujensa määrän puolesta sopii laulettavaksi myös mm. virren nro 484 (Totuuden Henki) sävelellä, jos huvittaa.

P.S. Runoilijamme ystäväpiiriin kuului myös muuan keisari Augustuksen äveriäs ystävä, Gaius Clinius Maecenas, joka lahjoitti hänelle (siis runoilijalle, ei Augustukselle) jopa kokonaisen maatilan ja muutenkin elätti häntä. Eipä ihme, että tämän muidenkin runoilijoiden suosijan nimestä (Maecenas) on sittemmin moniin kieliin, viimein myös suomeen, tullut sana mesenaatti. Oi autuaita aikoja, kun Rooma oli suuri ja koko Gallia oli ja pysyi valloitettuna.

P.P.S.S. Tämä voi olla ratkaisevan helpottava vihje: runoilijamme on Polle Konikauluksen kaima. Siis jos ajattelemme Pollen alkuperäistä englanninkielistä etunimeä. Anglosaksisissa maissahan on tapana puhutella roomalaisia (ja kreikkalaisia) kirjailijoita kotoisasti englantilaistetulla nimellä: Virgil, Ovid, Catull, Caesar [jaa, sehän on sama], Terence, Livy -- mutta kuka puuttuu joukosta?
 
Last edited:
Vielä yhdet vihjeet: kirjailijamme kirjoitti myös runomuotoisia kirjeitä (tai kirjeen muotoisia runoja, miten vain) sekä runomuotoisen runousopin tapaisen nimeltään Ars poetica. Se on suomennettu ainakin kaksi kertaa. Siitä on peräisin myös tämä muistutus runoilijoille: Non satis est pulchra esse poemata; dulcia sunto eli "Ei riitä, että runot ovat kauniita, niiden on oltava ihania".

Eräässä runomuotoisessa pakinassaan, joita myös satiireiksi nimitetään, hän lausui myös yhä pätevän neuvon matkustavaisille: Minus est gravis Appia tardis (Sat. I,5,6) eli "Appia on hitaille vähemmän raskas". Eli hän tarkoitti, että Via Appiaa pitkin tallustellessa ei tule niin hiki, väsy eikä kihahda rakkoja jalkapohjiin, jos ymmärtää olla pitämättä liikaa kiirettä. Appian tilalle voi jokainen vaihtaa mielessään vaikka "oman lenkkipolun", "Kolmannen linjan", "Nelostien, valtatien" tai "elämän".

Runoilijamme etunimi on muuten Quintus, hänen sukunimeään (jolla hänet tunnetaan) emme kiusallammekaan vielä sano, mutta sen jälkeen tuli vielä lisänimi Flaccus. Siis Quintus X. Flaccus, kolme nimeä kuten Publius Vergilius Maro tai Gaius Valerius Catullus. (Joillakin roomalaisilla oli tosin vain kaksi nimeä, esim. Titus Livius, Claudius Antabus, Caius Pluskvamperfektus jne.)

pollekoninkaulus.png
Kaima ja...

amiraali.jpg ...toinen kaima.
 
Polle (yksi Ankkalinnan tylsimmistä hahmoista imho) on alunperin Horace Horsecollar, joten veikkaan Horatiusta. Aiemmin meinasin jo ehdotella niin Vergiliusta kuin Aisoposta (!) mutta metsään olis menneet nuo.
 
Meinasin sanoa, että arvosteli Kekkosta julkisesti, mutta lisätiedon jälkeen veikkaisin sällin juoneen itsensä känniin lähetyksen aikana.
 
Toimi lentävänä liikennereportterina?

Ei toiminut, se oli Klaus Bremer alias Klaude Kopteri. Klaude kävi aikoinaan mun hermoille aika paljon, koska tuntui aina tietävän paremmin kuin kukaan muu miten liikenne pitäisi järjestää.

Meinasin sanoa, että arvosteli Kekkosta julkisesti, mutta lisätiedon jälkeen veikkaisin sällin juoneen itsensä känniin lähetyksen aikana.

En tiedä kuka juontaja on haukkunut Kekkosta suorassa lähetyksessä. Sitä ei kuitenkaan haeta. Kekkonen veteli muutenkin jo viimeisiään Radio Cityn aloittaessa.
En tiedä onko ko. henkilö tehnyt lähetystä kännissä (on jopa mahdollista), mutta sitäkään ei tässä haeta. (Jaajo Linnonmaa on ainakin kunnostautunut tässä lajissa.)

Vastaus liittyy musiikkiin. Taiteilijanimen löytäminen saattaa helpottaa arvailua, tai sitten ei.
 
Jos avitan sen verran, että taiteilijanimi alkaa kirjaimilla N ja j niin päästäiskö arvuuttelemaan varsinaista kysymystä, eli mitä tämä henkilö teki ensimmäisenä Suomessa?
 
Minulla oli kyllä vahva aavistus, että kyseessä on DJ Njassa, jota olen toki kuunnellut kerran jos toisenkin. Mutta mitä hän teki ensimmäisenä Suomessa? Ei aavistustakaan. Vetäisi 24 tunnin juonnot? Äh, eihän se ole mitään.
 
Tik haistoi oikean henkilön. Kysymys kuului siis että mitä vihje: musiikkiin liittyvää Njassa teki ensimmäisenä Suomessa? Vastausvaihtoehtojahan on toki edelleen niin paljon kuin vain jaksaa keksiä, mutta vain yksi niistä on oikea.
 
Koska vastausta tai edes arvauksia ei ole kuulunut moneen viikkoon, niin julistan arvailun päättyneeksi ja Tikin voittajaksi, kun löysi Njassan.

Mitä Jyrki Jantunen eli Njassa siis teki ensimmäisenä Suomessa? No, hän (silloin vielä General Njassa) teki vuonna 1983 His Lost Division -yhtyeen kanssa maamme ensimmäisen rap-levytyksen ”I'm Young, Beautiful and Natural”.


@Tik voipi jatkaa.
 
Kuten tiedämme, lohikäärmeitä on monta lajia, mutta suomen kielessä niitä kuitenkin kutsutaan yleensä lohikäärmeiksi. Mutta kuten myös tiedämme, lohikäärmeillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä lohen (Salmo salar) kanssa; käärmemäisiä ne kyllä yleensä ovat, vaikka sattuisivat olemaan jalallisia ja/tai siivellisiä, kuten yleensä. Mutta miksi silti nimitämme niitä jääräpäisesti lohikäärmeiksi? Mistä on lohi pytkähtänyt käärmeen eteen? Sitä me mietiskeletään. Klunk.

Conversation_with_Smaug.png

Kuvassa muuan lohikäärme. Fisu? Ei olleskaan. Klunk.
 
Olen minä tämän kuullut, vaikken nyt saakaan oikein päähäni. Olikohan Kalevalasta tuttu Louhi tärkeä tässä? Jospa siis louhi tarkoittaisi lentävää ja lohikäärmeen alkuperäinen muoto olisi siis louhikäärme, lentävä käärme.
 
Minä taas muistelisin, että se olisi jostain ruotsinkielisestä sanasta lainattu ja muotoutunut loheksi, mutta nyt en muista (hävettää myöntää), mikä se sana oli. Yhdyssana, jälkimmäinen osa drake, ensimmäisessä osassa ainakin vokaali o...
 
Jaa-a, Kointähden vastaus on aivan oikea, mutta etymologia väärä, joskin on esitetty myös teoria, jonka mukaan alkuosan lohi- < louhi (ei kylläkään erisnimenä). Mutta hyväksyn silti vastauksen.

Mitä tulee etymologiaan, jonka jäljillä Traakitar on, Kielikello ja lähteensä etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä tietävät, että taustalla on vanh. ruotsin sana floghdragi, joka tarkoittaa ’lentävää käärmettä’ (flogh > flyg). Sana flogh on tulkittu tutulta kuulostavaan muotoon ”lohi” ja sellaiseksi se on jäänyt.

Kiinnostavaa kyllä, vanhassa kirjasuomessa esiintyy myös sana ”lendokärme”, joka ei kuitenkaan saanut suosiota sivistyneestä ja oikeasta käännöksestä huolimatta.

Ja onhan kielessämme vielä täysin kääntämättä jätetty lainasana ”traakki”, joka elää ainakin erään kasvin nimessä.

@Kointähti ole hyvä!
 
Kiitos vuorosta, vaikka se onkin heppoisesti ansaittu. Mkutta asiaan.

Bahā' ad-Dīn Yusuf ibn Rafi ibn Shaddād
oli juristi ja oppinut, joka jäi parhaiten jälkipolvien muistiin historioitsijana. Mistä hänen tärkeimpänä saavutuksenaan pidetty teoksensa kertoo?
 
Ehkä pieni lisävinkki on paikallaan. Kyseessä oli toiselle vuosituhannelle (kristillistä ajanlaskua) sijoittuva teos.
 
Ylös