Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Ainakin minulla on muistikuva että se mainittiin joissain novelleissa, ehkä elokuvissakin. Lyhyt ja suomalaisittain hieman hassunkuuloinen. Mutta ei vain tule mieleen... tässä menee mielenrauha.
 
Kärsikää, mutta muistakaa että pamppuni on pehmeää puuta ja ammun teitä vain pienillä kuulilla. Olisihan minulla kranaatinheitin ja konekivääri, mutta säästelen niitä. Ja lupaan olla viskaamatta pöytiä päällenne.
 
Ei sentään, sehän tarkoittaisi ”rikottua, rikkonaista”, ja Don C oli mitä ehein persoona. Kysymys odottaa yhä.
 
Vaikka suuri fani olenkin (minulla on jopa Brescellossa otettu kuva yhdessä Don Camillon kanssa), niin tämän kysymyksen kohdalla lyö tyhjää. Jos ei rotta, niin Botta? Jännä muuten, miten näitä pidetään komedioina, vaikka etenkin kirjoissa oli todella tummiakin sävyjä. Lämpimästi suosittelen sekä kirjoja että filmejä.
 
Urheiden mutta epätäydellisten vastausten (ei, ei ole Botta, mi dispiace tanto) jälkeen koen tarpeelliseksi esittää kysymyksen vielä kerran uudestaan alkuperäisessä muodossaan: "Mahtaako kenelläkään olla aavistusta siitä, mikä oli hänen sukunimensä?"

Kysymyksessä "hän" tarkoittaa Don Camilloa, in pirsona pirsonalmente. (Eikö muuten Montalbanon Catarella olekin hieman Fernand Joseph Désiré Contandinin näköinen? Hellyttävän hevosmaisella tavalla, siis.)

Myöskään "Tarocci" ei kelpaa vastaukseksi, se on sukunimi, jota kelpo kirkkoherramme käytti piipahtaessaan Sosialististen neuvostotasavaltojen liitossa. Mutta yhtä lailla keksitty kuin Sbezzaguti.

P.S. Vähänkös hienoa, että olet päässyt käymään Brescellossa, eowyn. Onnittelen saavutuksesta!
 
Jospas tämä onkin kompa, sukunimeä ei ole mainittu, koska pappisvihkimyksessä luovutaan omasta nimestä! Eli sukunimeä ei ole.

Ja todellakin Catarellassa on hieman samaa.

Kyllä siinä lähes kyynel herahti, kun seisoin SEN kirkon edessä. Puhuva Kristus ei tosin ollut pääalttarilla, vaan sivukappelissa, eikä Hän suostunut minulle sanomaan sanaakaan. Aiheeseen liittyvä pieni museo oli herttaisen "kotikutoinen" :heart:
 
Vastaus on oikea: Giovanni Guareschi ei koskaan paljastanut Don Camillon sukunimeä, joka tällä varmasti kuitenkin oli ennen pappisvihkimystä ja sen jälkeenkin, vaikka katoliset papit ja sääntökuntien jäsenet ehkä esiintyvät mielellään pelkällä etunimellä kera kirkollisen tittelinsä "isä", "veli", "sisar" jne.

Toisaalta esim. Italian lehdistössä näkee usein paaviakin puhuteltavan sukunimellään, erityisen suosittua oli tituleerata Johannes Paavali II:ta "papà Wojtyłaksi".

Mutta niin tai näin, eowynofmay olkoon ystävällinen ja jatkakoon!
 
Toisaalta en tätä täysin ansainnut, mutta menköön.

Kirjoista edelleen. Maameren tarinoissa oli arkkimaagi Ged. Hänellä oli maanmainio kulkupeli pitkän aikaa. Mikä ja minkä niminen?
 
Vene se oli, mutta mikähän lie nimi. Jossain kirjassa tai tarinassa on ollut Tuulenhalkoja, mutta olisiko nimi voinut liittyä veneen kokkaan maalattuihin silmiin...
 
Nyt menee sitten ihan arvailuksi, mutta kun noinkin lähelle pääsin niin pitää jotain yrittää. Kaukokatse.
 
No voihan vihta. Ehkä arvaus kumpusi jostain muistojen syövereistä, mutta rehellisesti sanottuna vielä vastauksen kirjoitettuanikin arvoin kehtaanko laittaa sitä kun se tuntui jotenkin väärältä. Mutta hyvä näin :)

Mennään teeman mukaisesti enemmän arvailun maailmaan.
Maaliskuun nimen alkuperästä ei ole varmaan tietoa, mutta lähteideni mukaan sille olisi esitetty kolmea eri teoriaa. Nettilähteet antoivat myös samat teoriat, mutta yksikään tarkistamistani ei listannut kaikkia kolmea. Jokainen kuitenkin mainittiin jossain.
Lähdetään siitä että haluan kaikki kolme oikein, mutta jos se alkaa näyttää mahdottomalta niin helpotetaan sitten.
 
Tiedän vain yhden: maaliskuu on yhtä kuin maalliskuu eli se kuukausi, jolloin lumi sulaa ja maa tulee jälleen näkyviin. Tähän liittyy sananlaskukin "maaliskuu jo maata näyttää, tiet tukkii, ojat täyttää".
 
Maaliskuu maata näyttää, huhtikuussa humahtaa. Muistaakseni lapsia ja vasikoita syntyy paljon maaliskuussa, joten väitän naama peruslukemilla sanan liittyvän syntyvyyteen.
 
Jossain näkemäni väitteen mukaan "maaliskuu" olisi väännös kyseisen kuukauden alkuperäisestä nimestä "maahiskuu". Tämä nimi olisi taas tullut siitä luonnollisesta syystä, että kyseisen kuun aikana nähtiin tai uskottiin nähtävän erityisen paljon maastossa hortoilevia nuoria maahisia. Vuotta aiemmin syntyneet maahisenpenikat olisivat viettäneet ensimmäisen kesänsä vanhempien hoidossa ja horrostaneet vielä ensimmäisen talvensa synnyinpesäluolassaan. Seuraavan pesueen syntyessä noin vuoden ikäiset nuoret maahiset kuitenkin karkotettiin uusien tulokkaiden tieltä ja ne joutuivat pärjäämään omillaan. Kokemattomina ja ilman suojapaikkaa ne tulivat ensimmäisen itsenäisen elinkuukautensa aikana tietenkin enemmän ihmisten havaitsemiksi.

Kun moderni, keskitetty eurooppalainen valtio alkoi 1500-luvulla muodostua, niin maallinen ja hengellinen esivalta päättivät poistaa yhteiskunnasta maahiset sekä muut kuriin ja tuottavaan elämään sopeutumattomat, resursseja kuluttavat kummajaiset. (Yritys hyödyntää maahisia työvoimana Kustaa Vaasan perustamissa kuninkaankartanoissa oli johtanut kaaokseen.) Niinpä myös maahiskuun nimi muutettiin. Mikael Torsbius-Agricolan Rucouskirian ensimmäisestä painoksesta "maahiskuu" vielä löytyi, mutta jo toisessa painoksessa sen tilalla rukouskirjan kalenteriosiossa oli "maalis". Varhaisempi muoto selitettiin painovirheeksi. Valitettavasti viimeiset muuttamattoman, ensimmäisen painoksen kirjat tuhoutuivat Turun palossa.

Agricolan ensimmäinen ehdotus Kustaa Vaasalle vuoden kolmannen kuukauden uudeksi suomalaiseksi nimeksi oli tosin maaniskuu, mutta Suomen käskynhaltija Erik Fleming sai tästä vihiä ja ilmoitti, että mitään maniaa ei ollut tarpeen ruveta lietsomaan muutenkin niskuroivien talonpoikien keskuuteen, ja että jos Agricola vielä jatkaisi petoksellista pelleilyään, niin hänet voideltaisiin hunajalla ja istutettaisiin pariksi päiväksi Etelä-Suomen suurimpaan muurahaiskekoon. Agricolan, Kustaa Vaasan ja Flemingin välistä, asiaa käsitellyttä kirjeenvaihtoa säilytettiin Tukholman kuninkaallisessa kirjastossa, mutta kyseiset kirjeet valitettavasti katosivat vuosien 1995-2004 kirjavarkauksien aikoihin. Joka tapauksessa sekä Sigurd Wettenhovi-Aspa että Jalmari Finne olivat nähneet nämä kirjeet arkistotutkimuksiensa yhteydessä 1900-luvun alussa.
 
Last edited:
Mietin voisiko mahla liittyä kuukauden nimeen. Toki se on hiukan aikaista ehkä mahlan keruuseen, mutta otettakoon huomioon että aikanaan oli käytössä juliaaninen kalenteri, jolloin ajan kuluessa kalenteri ei vastannut enää vuodenaikoja niin tarkkaan ja osa nykyisestä huhtikuusta olisi ollut maaliskuun puolella. Vai sekotinkos mie nyt siirtymäsuunnat?
[Eri aikoina myös vuoden laskennan alku vaihteli. Joskus vuosi alkoi mm. maaliskuussa (kevään alku), joulukuussa (25.12.) tammikuussa (1.1. Julius Caesar) ja marraskuussa (kekristä). Esim englanniksi kuukausien laskenta alkaa maaliskuusta; september, october, november, december tulevat latinasta septem = seitsemän, octo = kahdeksan, novem = yhdeksän, decem = kymmenen]
 
Tällä hetkellä kaksi kolmesta vastauksesta löytynyt. Kolmas onkin sitten hieman kauempaa haettu. Annetaan vihjeeksi että se liittyy jotenkin metsästykseen. Ja sitten pitäisi poimia vastaukseensa ne kaikki kolme oikeaa täältä ;)
 
Ylös