Valrus, A. 2005. Eläimen käyttäytyminen ja hyvinvointi. Teoksessa: Valrus, A., Teräväinen, H. & Helin, J. (toim.). Hyvinvoiva tuotantoeläin. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto. s. 22–26.Valrus sanoi:Stereotyyppiset käyttäytymiset ovat esimerkkejä häiriöistä, joista on erittäin vaikea päästä eroon. Stereotypia on kaavamaisesti toistuva liike, josta ei ole näkyvää hyötyä eläimelle. Tyypillisiä stereotyyppisiä käyttäytymisiä ovat naudan kielenpyöritys, hevosen kutominen (heijaaminen sivulta toiselle) ja emakon putkiten tai ilman pureskelu. Niiden suorittaminen helpottaa todennäköisesti eläimen sopeutumista turhauttavaan tai stressaavaan tilanteeseen. Stereotypioiden tarttuvuudesta kuulee usein puhuttavan: pelätään, että ei-toivottu käyttäytyminen leviää yksilöltä toiselle. Vaikka onkin havaintoja siitä, että emon käyttäytyminen voi siirtyä jälkeläiselle, on aikuisilla eläimillä todennäköisempää, että taustalla olevat hyvinvointiongelmat ovat yhteisiä, jos samassa tilassa esintyy samaa stereotypiaa usealla eläimellä.
Naseva. 2019. Kansalliset ohjeet nautojen hyvinvointiin. Eläinten Terveys - ETT. https://www.ett.fi/wp-content/uploads/2019/07/Kansalliset-ohjeet-nautojen-hyvinvointiin.pdfNaseva sanoi:Jos lehmällä ei ole riittävästi korsirehua tai pääsy ruokintapöydälle on esimerkiksi ruuhkan vuoksi estynyt, se voi sijaistoimintona pyörittää kieltään. Kielenpyöritys muuttuu helposti tavaksi, jolloin sitä voi nähdä myös täyden ruokintapöydän äärellä. Kielenpyöritystä näkee usein myös öisin ja iltaisin, jolloin navetassa on vähemmän muita virikkeitä. Tapapyörittäjillä käyttäytyminen kertoo eläimen historiasta. Kielenpyöritys ei sellaisenaan ole naudalle vaaraksi. Käyttäytymishäiriö kertoo joko sen hetkisestä tai aiemmin esiintyneestä tyydyttymättömästä stressiä aiheuttavasta syömisen tarpeesta. Naudoilla pitää olla jatkuvasti tarjolla korsirehua. Tuotantotason mukainen energian saanti tulee tata rehun väkevyyttä eikä sen määrää muuttamalla.