Tietokilpailu (ei googlaajille yms.)

Veikataan sitten että hänen päänsä, sydämensä ja ruumiinsa haudattiin alunperin kaikki eri paikkoihin.
 
Ruumis pistettiin paloiksi, koska ne olivat pyhäinjäännöksiä ja joka luostari tahtoi palansa ukkelista?
 
Niin on kauan aikaa siitä kun luin tuon kuvauksen että olen unohtanut. Olikos siinä jotain hämminkiä ruumiin osien kanssa? Tämä ei ole vastaus kun en tarkasti muista.
 
Kaikki kolme edellistä vastausta sisältävät osia totuudesta. Kointähden vastauksessa kiinnittäkäämme huomiota pään hautaamisesta eri paikkaan, Sidhielin vastauksessa ruumiin paloitteluun ja Laichalafin vastauksessa yleisesti ottaen hämminkiin ruumiin osien kanssa. Ehkä näistä voimme koota oikean vastauksen:

Viikingit olivat murjoneet Beorhtnothin ruumiin pahoin ja ennen kaikkea hänen päänsä oli katkaistu. Kävi kuitenkin niin, ettei päätä koskaan löydetty - ties vaikka olisivat pakanat vieneet sen mukanaan, siitä ei ole tietoa, mutta joka tapauksessa Beorhtnoth jouduttiin hautaamaan päättömänä ja hautaan laitettiin pään paikalle vahasta tehty pallo.

Jos joku kolmesta edellisestä vastaajasta haluaa jatkaa, ottakoon vuoron ennen kuin muut ehtivät.

P.S. Tiedot Beorhtnothin kohtalosta ovat peräisin J. R. R. Tolkienin draamarunon The Homecoming of Beorhtnoth Beorhthelm's son esipuheesta Beorhtnoth's death, joka (runon sekä jälkisanojen kera) löytyy ainakin uudemmista teoksen Tree and Leaf laitoksista. Suomennoksesta Puu ja lehti se toistaiseksi puuttuu.
 
Arvoin tuota mikä ruumiinosa jouduttiin korvaamaan muualta (jalat, kädet vai pää), enkä muistanut että pää jäi loppujen lopuksikin kadoksiin.
 
Kukaan kolmesta vastaajasta ei halunnut vuoroa, joten nappaan sen.

Missä maassa ja milloin syntyi tiettävästi ainoa tinapillin äänen ympärille rakentunut musiikkityyli?
 
Irlannissa, brittien vastaisen kapinaliikkeen aikana 1800-luvun alussa. Kolonialistit olivat takavarikoineet taisteluhengen nostattamiseen perinteisesti käytetyt säkkipillit.
 
Tiettävästi ei.

Tässä maassa valinta osui tinapilleihin, koska ne olivat suhteellisen halpoja soittimia. Muusikoilla oli siis käytettävissään vielä vähemmän rahaa kuin muissa maissa. Vink vink.
 
Tuhlailua ja sapatinrikkomista vastustaneet skotit antoivat soittoniekoille ja muille komeljanttareille sen verran niukasti juomarahaa, että muusikoiden oli pakko yrittää minimoida instrumenttien hankintakustannukset. Ajanjaksoksi voisin ehdottaa vaikkapa 1700-luvun alkupuolen jakobiittikapinoiden jälkeisiä niukkoja aikoja.
 
Köyhät muusikot, köyhä maa, Suomi sen täytyy olla vaikka ei olisikaan.
 
Jos useampi olisi arvannut saman maan, niin järjestys olisi selvinnyt arvaamalla oikea aikakausi. Sen sijaan voin nyt kertoa, 50-luvun Etelä-Afrikka on kyseessä. Jazzahtava kwela syntyi siellä, mutta tuli pian syrjäytetyksi. Kaikuja tyylistä on kuultavissa Paul Simonin Graceland-levyllä, kuten tietty modernissa eteläafrikkalaisessa musiikissakin. Sanan alkuperän arvellaan juontuvan zulunkielisestä kiipeämistä tarkoittavasta sanasta, joskin slangin 'khwela-khwela' tarkoitti poliisiautoa. Apartheidia valvova poliisi ei pitänyt minkäänlaisista kokoontumisista sorrettujen kansanosien keskuudessa ja konsertitkin hajosivat nopeasti kun vahdit huusivat tuon sanan. Tinapillit olivat halpoja ja ne sai äkkiä piiloon.

Tässä näyte kwelasta:

 
Mitä? Hwaet? Minä "tiesin"?! Kot kot, sanoo sokea kana ja esittää vasta alkaneiden olympialaisten kunniaksi vanhan visa-arvoituksen:

Missä olympialajissa mitalistit nousevat palkintopallille (nuorisolle tiedoksi, se on sama kuin poodiumi) sukkasillaan?
 
Voimistelijat ovat joko paljain jaloin tai sitten heillä on voimistelutossut. Tarkoitan siis semmoisia sukkia, joita pidetään kintun ja kengän välissä. Jaa-a, taisin tulla paljastaneeksi, että urheilusuorituksen aikana näillä mitalistisukkastelijoilla kuten myös mitalitta jääneillä vähemmän riuskoilla kilpakumppaneilla on kengät jalassaan.

En kyllä mene takuuseen siitä, että jokunen hurjapää jättää suorituksen ajaksi sukat pois ja näin ollen palkintokorokkeelle (tämäkin sana tarkoittaa samaa kuin poodiumi, tiedoksi nuorisolle!) noustessaan on luonnollisesti paljain jaloin. Mikään kyseisen urheilulajin etikettisääntö ei tietääkseni vaadi sukatta kilpailevia vetämään sukkia jalkaansa palkintojenjaossa. Mutta varmaan ylivoimaisesti suurin osa, ellei jokainen, käyttää sukkia, sillä jalkojen ikävä hiertyminen on mitä todennäköisintä ilman niitä. Ja ilman kenkiä koko touhusta ei tulisi yhtikäs mitään.

Sanon tämän vakuuttavan oloisesti, eikö vain, mutta itse asiassa hkohtainen lajituntemukseni on mitätöntä vähäisempää. Kunhan olen kuullut aikoinani kysymyksen (en toki osannut vastata siihen) ja vakuutteluja, että näin asiat ovat. Nyt kun asiaa ajattelen, voi kyllä käydä niinkin, että jokunen pistää korokkeelle (siis poodiumille) kiivetessään jalkaansa vaikka crocsit tai jotkin muut kengän tapaiset tai sitten riisuu hikiset, mahdollisesti jopa risaiset tahi kilpailun tiimellyksessä rispaantuneet sukkansa (kuka nyt haluaisi maailmanlaajuisen yleisön edessä esitellä pikku nauriitaan, johan sille nauraisivat niin naurismaan aidat kuin muutkin maatalouden pienrakennelmat), mutta se on varmaa, että urheilijat EIVÄT ota prenikkaansa vastaan jalassaan ne kengät, jotka jalassaan he sen (siis prenikan) hiellä ja vaivalla ansaitsivat. Siihen on olemassa vissi syy ja siinä juuri piilee tämän kysymyksen vastauksen perustelu ja katarttisen ahaa! voi sentään! enpä tullut ajatelleeksi! -elämyksen synnyttävä väkevä voima, joka on myös pitänyt kysymyksen sitkeästi pesiytyneenä ylen hataraan muisttiini olympiadista toiseen, kohta kolmanteenkin, ties vaikka miten monenteen plus koronavuosi.

Olenko nyt varmasti esittänyt asiani mahdollisimman sekavasti ja monimutkaisesti, jotta ette varmasti tulisi hullua hurskaammiksi? Josko nyt sitten kaistapäillä (körfälthuvuden, liksom?) välttämättä on hurskausvajetta sen enempää kuin itseään (usein perusteetta) täysipäisinä pitävillä. Sanonpahan vain. WWJS? Ehkä juuri päinvastoin, mutta olympialaiset ovat eri asia, se asia, josta tässä on puhe. Nih. Nirsk narsk.
 
Ylös