Tolkien-suomennosten vihreet

Gimli, humoristinen sananiekka - ainakin alkuteoksessa

Tämä nyt ei ole varsinainen virhe, mutta otanpahan esille. Selailin tuossa Return of the Kingiä ja törmäsin Gimlin mielestäni mainioon tokaisuun Kuolleiden kulkutiellä. Se tuntui hieman oudolta (en muista sille aiemmin nauraneeni - tunnustan samalla etten ole kertaakaan lukenut Tarua englanniksi, lyönpä päätäni pöytälamppuun pari kertaa, auh auh, no nyt tuntuu paremmalta) ja katsoin suomennoksesta, miten se on käännetty. Eipä ollut yhtä hauskasti, mutta toisaalta olisi se ollut hankala kääntää sujuvasti. Jaarin jaarin, mutta mistä on kysymys?

Kun Harmaa komppania putkahtaa ulos vuoresta, Gimli kysyy: "Missä ihmeessä me olemme?" Sama alkutekstissä: "Where in Middle-earth are we?" :)
 
"Rautakruunu ja elementit"-Silmarillionissani on kuuluisa huuto Aurë entuluva! painettu muotoon Aurë entuliva. Käännöksenä se kuuluu muistaakseni "päivä koittaa kerta!". Hienoa vanhaa suomea, mutta itse kääntäisin sen mieluusi "päivä on tuleva". Kokeilkaapa ääneen "entuluva, on tuleva" niin huomaatte miksi. :)
 
Nerwen kirjoitti

....

- Kun Sam katsoo Galadrielin peiliin (s.321, kaapuhemmopokkari, 3.p) seuraa siitä lausahdus "Elrond tiesi mitä aikoi silloin kun hän halusi lähettää Merri-herran takaisin". ("Elrond knew what he was about when he wanted to send Mr. Merry back.") Kuitenkin Neuvonpidossa Elrond haluaa lähettää nimenomaan nuoremman hobitin (Pippin) takaisin. Eli moka on Tolkienin.

....

Tai sitten Samin. Mistä me tämän tiedämme, ja kyllähän Elrond sinänsä halusi lähettää molemmat takaisin, mutta Elrond sanoi "että ainakin nuoremman heistä...."
 
Totta puhut. Elrond halusi molemmat tolvanat takaisin Kontuun. Minunkin mielestäni Sam varmaan ajatteli niin, että Merri olisi ehkä saattanut saada jotakin aikaan Konnussa, Pippinin hän ei luultavasti uskonut voivan mitään Ted Hiesulin konnantöille. Elrond halusi lähettää ainakin Pippinin takaisin vain sen vuoksi, ettei uskonut tämän pärjäävän retkellä, mutta mieluiten molemmat hobitit viestinviejiksi ja Konnun suojelijoiksi.
 
Pilkunnussintaahan tämä on, mutta... :urg:

Sormusten herrasta löytyy käännösvirhe. Sivulla 659 Denethor kysyy Pippinin miekasta: "Onko tämän terän oma pohjoinen kansasi takonut hamassa menneisyydessä?"

Englanninkielinen versio -omassa painoksessani sivulla 739- kuuluu: "Surely this is a blade wrought by our own kindred in the North in the deep past?" Eli "onko tämän terän takonut oma pohjoinen kansamme...?" Denethor tarkoittaa siis muinaisen Arnorin ihmisiä eikä Kontua.
 
Kas tässä varoituksen sanoja teille jotka luette Hobittien sukutauluja TSH:n "tarkistetusta laitoksesta":

HOBITTILAN REPPULIT (s. 474)

Olo Jalojalka 1304-1405 > 1346-1435
---Vahingossa saanut samat elinvuodet kuin isänsä Odo.

BUKINMAAN RANKKIBUKIT (s. 476)

Marmadoc "Mahtailija" 1217-1210 > 1217-1310
---Ei siis kuollut seitsemän vuotta ennen syntymäänsä vaan vasta 93-vuotiaana.
 
Tämmöinenkin löytyy; olen sen joskus pistänyt toiseen ketjuun, mutta pistetään tännekin.

TSH:n sivulla 659 Denethor kysyy Pippinin miekasta: "Onko tämän terän oma pohjoinen kansasi takonut hamassa menneisyydessä?"

Englanninkielinen versio -omassa painoksessani sivulla 739- kuuluu: "Surely this is a blade wrought by our own kindred in the North in the deep past?" Eli "onko tämän terän takonut oma pohjoinen kansamme...?" Denethor tarkoittaa siis muinaisen Arnorin ihmisiä eikä Konnun laiskajaakkoja. :) Kääntäjän moka, tai sitten käännettävänä olleessa tekstissä on ollut painovirhe; our =>your.

Denethorin historiantuntemuksenkin luulisi olleen sitä luokkaa, ettei hän olisi missään nimessä voinut erehtyä luulemaan dúnedainin tekemää miekkaa kontulaiseksi.
 
Multa meni nyt taa maailmankuva aivan jorpakkoon. Kurjenmiekkakentät ovat alkuperäisnimeltään the Gladden Fields.
Ongelma: Kurjenmiekka on englanniksi (ja latinaksi) iris.
Glad taas on gladiolus, myös miekkaliljana tunnettu. Vaikkakin gladiolus ja kurjenmiekka *ovat* sukua toisilleen, ne ovat tyystin eri kasvit.
Kurjenmiekka ja gladiolus.
Ongelma 2: olen käsittänyt että nimenomaan kurjenmiekka on se kosteiden paikkojen ja rämeikköjen kasvi ja siksi nimi on mielestäni ollut niin kiehtova ja kaunis. Ja nyt pitäisikin kuvitella gladioluksia sinne? Äh, ne on ihan liian... lällyjä. :p
 
Nerwen sanoi:
Multa meni nyt taa maailmankuva aivan jorpakkoon. Kurjenmiekkakentät ovat alkuperäisnimeltään the Gladden Fields.
Ongelma: Kurjenmiekka on englanniksi (ja latinaksi) iris.
Glad taas on gladiolus, myös miekkaliljana tunnettu. Vaikkakin gladiolus ja kurjenmiekka *ovat* sukua toisilleen, ne ovat tyystin eri kasvit.
Ah-haa! Neito pulassa! Vaan ei huolta, ritari Haltiamieli Uljas saapuu apuun!

Näet englanninkielisestä nimestään huolimatta Loeg Ningloron kasvaa nimenomaan keltakurjenmiekkaa (Iris pseudacorus, on muuten Kymenlaakson maakuntakukka!) eikä miekkaliljaa (Iris foetidissima). Tämä selviää muun muassa Keskeneräisten tarujen kirjasta:

"The lake had become a great marsh, through which the river wandered in a wilderness of islets, and wide beds of reed and rush, and armies of yellow iris that grew taller than a man and gave their name to all the region and to the river from the Mountains about whose lower course they grew most thickly." (UT, The Disaster of Gladden Fields, alaviite 13 - lihavointi omani)

Tarkemmin asiaa Tolkien kommentoi vielä kirjeissään:

"-- the Gladden Fields, which contains A.S. glaedene 'iris', in my book supposed to refer to the 'yellow flag' growing in streams and marshes: sc. iris pseudacorus, and not iris foetidissima to which in mod. E. the name gladdon (sic) is usually given, at any rate by botanists." (Letters #297)
 
Kiitos Halti-ritari! Mun ei siis tarvitsekaan tehdä KTK-kansiani uusiksi vaan Isildur saa edelleen ratsastaa keltaisten kurjenmiekkojen keskellä. 8)

Tuosta Tolkienin kirjeestä jää vähän se vivahde että sanaa olisi vanhassa englannissa käytetty tarkoittamaan kurjenmiekkaa ja typerät uuden ajan kasvitieteilijät ovat menneet sotkemaan kaiken. Näinkö?

//muoks.
Vilkaisin juuri niitä muinaisia tiedostoja ja taitaapa mennä muokkaukseen kuitenkin. Tai pikemminkin, taidan aloittaa koko projektin alusta. :cry:
 
Nerwen sanoi:
Tuosta Tolkienin kirjeestä jää vähän se vivahde että sanaa olisi vanhassa englannissa käytetty tarkoittamaan kurjenmiekkaa ja typerät uuden ajan kasvitieteilijät ovat menneet sotkemaan kaiken. Näinkö?
Tutkinpa asiaa hiukan lisää. Termi 'glad(iolus)' ei itseasiassa liity nimeen suoranaisesti, vaan nimessä esiintyvä termi on suoraan 'gladden' (siispä ei "kurjenmiekkaiset kentät" vaan "kurjenmiekkakentät"), joka on variantti 'gladdon' -nimestä. Gladden/gladdon -termiä (jälkimmäinen muoto nykyään yleisempi, vaikkakin Tolkienin mielestä ilmeisesti tyhmempi) voidaan käyttää niin kurjenmiekasta kuin miekkaliljastakin. Oletettavasti näin on ollut myös vanhastaan, silloinhan ei muutenkaan olla oltu niin tarkkoja lajien suhteen. Pohjanmaallakin tunnettiin aikoinaan lähinnä vain kaksi pikkulintua, peipuunen ja mettäpeipuunen ;)
 
Ukko Gamgin työsuhde Muratissa päättyi osaltani juuri

Vaivasi pitkään minua muuan lause TSH:n ensimmäisessä luvussa. Muistatte varmaan hobittiäijien turinatuokion tuopin ääressä, joka alkaa näin (Kaapuhemmo, s. 32): "Kellään ei ollut niin ahnetta kuulijakuntaa kuin vanhalla Ham Gamgilla jota yleisesti Ukoksi kutsuttiin." Tuo ei minua vaivaa, vaan jatko:

"Hän palveli Virranvarren tien majatalossa Muratissa ja tiesi mitä puhui kun oli hoitanut Repunpään puutarhaa neljäkymmentä vuotta..."

Olen hamasta varhaislapsuudestani pitänyt Ukko Gamgia majatalon tarjoilijana/vahtimestarina/siivoojana/tynnyrinkantajana, mutta vasta eilen vaivauduin tarkistamaan, miten lause kuuluu alkukielellä:

He held forth at The Ivy Bush, a small inn on the Bywater road; and he spoke with some authority, for he had tended the garden at Bag End for forty years...

No, jääköön mainitsematta suomalaiselle lukijakunnalle, että Muratti oli pieni majatalo, mutta entä held forth. Käsitykseni (siis sanakirjani käsityksen) mukaan hold forth on suomeksi 'puhua laveasti; (halv.) saarnata', joten Ukko ei suinkaan ollut majatalon palvelija, vaan oli siellä vain asiakkaana ja puhui kovaan ääneen korviaan höristelevälle kuulijakunnalle. Siis ehdottaisin suunnilleen tällaista käännöstä:

"Hän jutusteli Virranvarren tien pienessä majatalossa Muratissa ja tiesi mitä puhui kun oli hoitanut Repunpään puutarhaa neljäkymmentä vuotta..."

Vai mitä olette mieltä? Tuskin tätä kohtaa on edes muutettu uudempiin engl. painoksiin, sillä sanamuoto on tismalleen sama jo C. Tolkienin siteeraamassa käsikirjoituksessa (HoME VI, 244).

Tuo "jutusteli" tosin ei minua aivan tyydytä, parempikin sana siihen voisi löytyä jos vain joku keksisi.

]//edit: pääsin kurkkaamaan ruotsinnosta, siinä on han höll hov på Murkrönan, aika hyvä käännös.
 
Elemmakil sanoi:
KTK, sivu 236: tapahtui kerran että Vëantur sanoi pojanpojalleen (Tar-Aldarionille). En tiedä mitä alkuperäisessä lukee, mutta tuossa pitäisi lukea tyttärenpojalleen.
Tässä kääntäjän olisi pitänyt tarkistaa sukulaisuussuhde, koska englannissa sekä tyttären- että pojanpojasta käytetään sanaa "grandson".
 
Tiedotus hobittien sukutauluista kiinnostuneille

Joskus viime heinäkuussa taisinkin mainita virheistä TSH:n tarkistetun laitoksen hobittien sukupuissa. Tässä täydennetty virheluettelo:

HOBITTILAN REPPULIT (s. 474)

*Lotho Säkinheimo-Reppuli: 1346-1419 > 1364-1419
*Olo Jalojalka: 1304-1405 > 1346-1435 (vahingossa saanut samat elinvuodet kuin isänsä Odo)

SUURTEN SMIALIEN TUKIT (s. 475)

*Flambard Tuk: 1287-1392 > 1287-1389
*Reginard Tuk: 1396 > 1369

BUKINMAAN RANKKIBUKIT (s. 476)

*Marmadoc "Mahtailija" Rankkibuk 1217-1210 > 1217-1310
*Rorima "Kultataatto" > Rorimac "Kultataatto"
*Saradas Rankkibuk 1308-1207 > 1308-1407

Latoja on siis ollut huolimaton, sillä Louhikannessa ja Kaapuhemmossa vuosiluvut ja nimet näyttävät olevan oikein - niistä tietysti puuttuu Estella Bolger, mutta nimihän on tullut mukaan sukutauluihin vasta myöhemmin.

Muuten, englanninkielisessä LoTR:n vuoden 2004 laitoksessa (ja samoin ilmeisesti myös vuoden 2005 laitoksessa, koska RC:ssä ei asiaan puututa) on myös virhe Bagginsien sukutaulussa: Bingo Bagginsin kuolinvuodeksi on merkattu 1363, kun taas vanhemmissa laitoksissa (ja suomennoksissa) se on 1360. En usko että Scull ja Hammond olisivat vaihtaneet Bilbon setämiehen kuolinvuoden kaikessa hiljaisuudessa, jos muutos olisi ollut tarkoituksellinen. Mahtaako Bingo pyöriä haudassaan (jos hobitit hautasivat vainajansa sellaisiin hautoihin joissa voi pyöriä)?
 
Hirveetä! Rihve vihreet-topicissa!

Nerwen sanoi:
Alkuperäistekstissä isäntä Töllin mukana tulivat Young Tom, Jolly ja Nick.
Nick huolehtii kotona rouva Töllistä ja Ruusasta.
Itse asiassa Rapidin puolella tuo viimeinen nimi on Nibs eikä Nick, muutenhan sama epäloogisuus jatkuisi eli yksi Tölleistä olisi kahdessa paikkaa yhtŽ aikaa. :)
-Kun Gandalf miettii Morian portin avaussanoja, hän sanoo:
"I once knew every spell in all the tongues of Elves or Men or Orcs, that was ever used for such a purpose. I can still remember ten score of them without searching in my mind. But only a few trials, I think, will be needed; and I shall not have to call on Gimli for words of the secret dwarf-tongue that they teach to none. The opening words were Elvish, like the writing on the arch: that seemes certain."
Kursiivilla merkitty lause on jätetty kokonaan suomentamatta (suomenkielinen versio kaapuhemmopainoksen sivulla 273). Selitykseksi on tarjottu sitä, että lause olisi Tolkienin vuoden 1966 jälkeen tekemä muutos, tyyliin Estella Bolger. Suomennoshan on tehty vuoden 1966 laitoksesta.
Väittäisin että asian laita ei näin ole, koska muistelen louhipainoksessa tuon lauseen olleen suomennettu. eikä minun tarvitse kysyä Gimliltä salaisen kääpiökielen sanoja jne. Varma en oo vaan muistiin jää hassuja asioita ja oikeassa väitän olevani. (Pitäisi etsiä jostain Lp (=Louhipainos) ja tarkastaa...)
 
Re: Hirveetä! Rihve vihreet-topicissa!

Ereinion sanoi:
Väittäisin että asian laita ei näin ole, koska muistelen louhipainoksessa tuon lauseen olleen suomennettu. eikä minun tarvitse kysyä Gimliltä salaisen kääpiökielen sanoja jne. Varma en oo vaan muistiin jää hassuja asioita ja oikeassa väitän olevani.
Minä taas väittäisin, ettei lausetta louhikansistakaan löydy. Aikanaan kun tuo puute esille tuli, tarkistin eikä lausetta muistaakseni löytynyt. Ja tuolloin minulla ei ollut kuin louhikantiset kirjat. Valitettavasti kirja on nyt eri osoitteessa, joten en kykene minäkään tarkistamaan.
 
Sormuksen ritarit, ensimmäinen laitos, sivu 432: ei jälkeäkään mainituista sanoista. Nyt pitäisi hankkia käsiinsä vanhoja englanninkielisiä LoTR:eja. Minun kolmiosaisessa pokkarissani (Fourth edition, 1981) se tietysti on. RC:ssä ainakaan ei tämän lauseen mahdollisesta lisäämisestä sanota mitään, jos se nyt jotakin todistaa. Parempi olisi hankkia vuonna 1966 painettu FoTR käsiinsä, niin kysymys ratkeaisi.
 
darn! Actually, tarn!

Fosteria selasin ja ihmettelin, miksi hakusanan Tarn Aeluin kohdalla viitattiin vain hakusanaan Aeluin. Tottelevaisena selasin kirjaa taaksepäin ja ihmettelin yhä enemmän kun aloin lukea sananselitystä (s. 3):

Aeluin (S.) Tarn in eastern Dorthonion,...

Että mitä? En enää ihmetellyt sitä, etten löytänyt sanaa tarn Dragon Flamesta. Sen sijaan se löytyi Hurme-Pesonen-Syväojasta:

tarn [ta:n] s vuoristo|järvi, -lampi.

Kerma kaikkiaan! Merriam-Websterin nettisanakirja tiesi vielä kertoa, että kyseinen englannin sana on skandinaavista alkuperää (vrt. muinaisnorjan tjorn 'pieni järvi'.) Jos olisin edes ruotsinkielinen, olisin ehkä heti tunnistanut siinä sanan tjärn 'lampi'.

Eipä tästä sen enempää, olen jo rauhoittunut, puh puh, täytyy vielä viivata Tarnit yli Silmarillionin sivuilta 201, 203 ja 424 ja taas maailma pelastuu!

PS. Otin vapauden uskotella itselleni, että nimessä Aeluin esiintyvät elementit ael 'lampi' ja luin 'sininen' (vrt. Silm. 201: "Mutta Tarn Aeluinin vesiä pidettiin kunniassa, sillä ne olivat kirkkaat ja siniset päivällä..."). Mahtaako tämä otaxuma olla oikea?
 
Re: darn! Actually, tarn!

Tik sanoi:
tarn [ta:n] s vuoristo|järvi, -lampi.
Johan nyt. Mutta miten pitäisi ymmärtää se, että nimi on ainakin harmaissa annaaleissa kirjoitettu "Tarn-aeluin"? (WJ 58; hakemistosta nimi näkyy puuttuvan, vaikka hakusanan Aeluin kohdalla sitä käsketään katsomaan.) Jos alkuosa on englantia, ei tule mieleen yhtään vastaavaa nimeä. "River-anduin"? "Mountain-erebor"?
 
Tarn

WJ:n Tarn-aeluin (hakemistosekoiluineen!) on kyllä kieltämättä outo juttu. Täytyy vähän tutkiskella.

Mutta näyttää tarn olevan - tai paremminkin olleen - myös haltiakielinen sana. Goldogrin Lexiconissa sen merkitys oli 'portti' - esiintyy sanoissa Moritarnon, Tarn(a) Fui 'Yön ovi', (HoME 1, 215, 222, 261) mutta kyseessä on Kadonneitten tarujen kirjan nimistö/sanasto, ja merkityskin on aivan toinen kuin Tarn Aeluinissa/Tarn-aeluinissa.
 
Ylös