Tolkien-suomennosten vihreet

Angmar-neidon raivo

Totta vie ja tuokin joskus, onpa melkoisen omituista, ettei kukaan ole hoksannut tänne laittaa The Witch-King of Angmarin käätämistä "Angmar-neidoksi" TSH:n prologissa. Kohta jäi mieleen jo eka kerralla lukiessa, kun luulin sen olevan ihan oikein, mutta enpä ole hoksannut sitä tähän topiikkiin liittää. Kiitos Telimektarin tarkkaavaisuuden Lukutuvassa tulee tämäkin nyt tänne tallennettua.

Ja ilmankos minulla olikin joskus Noitiksesta jotenkin feminiini kuva...

Ken on Ringlón Laakson herra?

Mitäs sanotte tästä? Huomatkaa pilkun paikka, joka tällä kertaa saattaa ratkaista kokonaisen läänityksen herruuden!

Suomennos (Kaapuhemmo 672):

"Ringlón Laakson miehet jalkaisin herransa Dervorinin pojan johdolla: kolmesataa."

Englanniksi (Vuoden 2004 editio 770):

"The men of Ringló Vale behind the son of their lord, Dervorin striding on foot: three hundreds."


Ottaen siis huomioon pilkun paikan alkutekstissä voisi mielestäni lauseen suomentaa paremminkin näin:

"Ringlón Laakson miehet herransa pojan, jalkaisin astelevan Dervorinin johdolla [tai: perässä]: kolmesataa."

Nykyinen suomennos olisi käsittääkseni oikein, jos pilkku olisi Dervorinin jälkeen. Vai olenko ymmärtänyt vasein?

Hobittien nimistä, osa III (Painovirhepaholaisen paluu)

Tiedä sitten ovatko kaikki allamainitut virheitä, vai ansaittuja muutoksia, mutta lie kuitenkin syytä ottaa esiin, sillä käytössämme ovat kolme Mestari Samvaisin sukupuun versiota poikkeavat kaikki toisistaan muutamissa kohdin (1 = ens. laitos, 2 = yksios. laitos, 3 = tark. laitos):


Tölliläinen (1, 2) > Tölliäinen (3) - voisiko olla tarkoituksellinen muutos, yhden l-kirjaimen pudottaminen, vai painovirhe? Alkutekstissä Cottar.


Kolo Viherpeukalo (1, 2) > Kololainen Viherpeukalo (3) - tämä ainakin on muutettu varta vasten, sillä myös tekstissä (I/1.1.) on Ukko Gamgin oppi-isän nimi muutettu tark. laitokseen Kolosta Kololaiseksi. Mutta hänen kaimansa (alkuteoksessa) Holman Cotton on yhä Kolo Tölli. Joten nyt nimi Holman suomennetaan kahdella eri tavalla. Pitäisikö Virranvarren Kolo Tölli "Hujoppi" muuttaa myös > Virranvarren Kololainen Tölli "Hujoppi" ?


Lilja Ruska (1, 2) > Liljan Ruska (3) - viimeinen vaikuttaa selvältä painovirheeltä, alkutekstissä Lily Brown.


Haminpoika, josta sanotaan kaikissa laitoksissa: "Lähti köydenpunojaenonsa (engl. uncle) oppiin" - mutta ellen aivan erehdy, kyseinen uncle on Rossikentän Andvais köydenpunoja, hänen isänsä Hamfastin veli, siis setä eikä eno. Haminpojan enoista, Kello Kilttilän veljistä, emme tiedä mitään. Vai onko joku kuullut?


ROOSA (1) > RUUSA (2, 3) (Töllien sukupuussa siis).
Roosa Tölli (Ruusa) (1, 2, 3) (Gamgien sukupuussa)

EDIT: Tekstissä häntä nimitetään ilmeisesti kaikkialla Ruusaksi (engl. Rosie), mutta sukupuussa on "Roosa Tölli (Ruusa)" (engl. Rose Cotton). Luulisin, että myös alkuteoksessa nimi on Rosie kaikkialla tekstissä, joten Ruusa on hyvä vastine "virallisen" etunimen Rose-Roosa vastineeksi, siis tekstiin. Mutta koska alkuteoksen sukupuussa on nimenomaan tämä "virallinen" Rose, pitäisi mielestäni sukupuun suomennoksessakin käyttää sitä. Voi tietysti kysyä, miksi alkuteoksen sukupuuhun ei ole merkitty kutsumanimeä Rosie, koska siellä ovat Tomit ja Willit yms. Tosin Sam puuttuu S. Gamgin nimen yhteydestä, joten sukupuun tekijä ei ole ollut muutenkaan täysin johdonmukainen. Suomennettu sukupuu on näin ollen alkuperäistä parempi nykyisellään esittäessään Samin vaimona: Roosa (Ruusa) Tölli, mutta Töllien sukupuussa pelkkä RUUSA ei ole korrekti. Väittäkää vastaan jos tohditte, oi vääräuskoiset!

Roosa (1) > Ruusa (2, 3) (Samin ja Ruusan kolmas lapsi)

EDIT Tässäkin on Roosa muutettu Ruusaksi, ilmeisesti siksi että tekstissä Frodon ennustaessa Samin tulevien lapsien nimiä puhutaan Ruusasta (engl. Rosie-lass). Mutta alkuteoksen sukupuussa on Rose, joten nimen muuttaminen ei ole täysin perusteltua. Pikku-Ruusa oli oikealta nimeltään Roosa, joten tässäkin pitäisi oikeastaan kirjoittaa: Roosa (Ruusa)


PS. Kaivataan yhä kommentteja edelliseen kysymykseen!

Poika nimeltä Elfstan.

Edelliset kyselyt ovat toki voimassa ja niihin saa lähettää kommentteja, mutta tässä yksi uusi huomio:

Elfstan Mesikersaa väitetään TSH:n suomennoksen kaikissa laitoksissa Fastredin ja Elanorin tyttäreksi (Liite B, Vuosien Kirja 1454), mutta alkuteoksessa (sekä vuoden 2004 laitos että pokkari 1980-luvulta) sanotaan selvästi, että hän on son of Fastred and Elanor. Ei kai minulta ole jäänyt huomaamatta mitään olennaista? Vaikka nimenä onkin jalokivi, mikä oli tavallista hobittien naisennimissä, tämä nimenomainen oli Aragornin nimi (Elfstan = "Haltiakivi" = Elessar) ja siksi pojalle sopiva.

Re: Poika nimeltä Elfstan.

Tik sanoi:

Ei kai minulta ole jäänyt huomaamatta mitään olennaista?

Click to expand...

Ei ole. Lievästi noloa kun moista Wikissä vahingossa väitin, itsekin kun tuota virhettä ammoin tässä topiikissa olin selvittänyt. Mutta tosiaan yön väsyneinä tunteina muistelin virheen menneen toisin päin, ja että se olisi korjattu uuteen TSH:n laitokseen.

Mirha sanoi:

Asiasta kukkamultaan, onko oikein kun Silmarillionissa puhutaan noldorin napinasta ja KTK:ssa noldorin kapinasta? Kirjoitusvirhe vai tarkoituksellinen suomennos? En tunne alkuperäistä versiota.

Click to expand...

No onkohan tuolla niin paljon väliä?
Mutta, minua ärsyttää kun TSH kirjassa lukee "pahassa eli hyvässä" vaikka olisi tarkoitus lukea "pahassa tai hyvässä"

Tuo eli-sanan käyttö tai-sanana on vanhaa suomen kieltä. Ei siis mikään kirjoitusvirhe.

Napinasta kapinaan

Tinúviel sanoi:

Mirha sanoi:

Asiasta kukkamultaan, onko oikein kun Silmarillionissa puhutaan noldorin napinasta ja KTK:ssa noldorin kapinasta? Kirjoitusvirhe vai tarkoituksellinen suomennos? En tunne alkuperäistä versiota.

Click to expand...

No onkohan tuolla niin paljon väliä?

Click to expand...

Niin kuin Telcontar jo ammoin vastasi Mirhalle, "Noldorin napinan" taustalla on englannin sana unrest, joka viittaa levottomuuksiin ja kuohuntaan eikä vielä avoimeen kapinaan. Mielestäni "napina" on näppärä suomennos, tulee vallan mieleen Israelin kansa joka napisee Moosesta vastaan. Mutta KTK:ssa puhutaan selvästi kapinasta ja käytetään (alkuteoksessa) sanaa rebellion:

"...liittyi Galadriel kapinaan valaria vastaan" ('she joined the rebellion against the Valar') - KTK 314, UT 230.

"Silmarillionissa kerrotaan (s. 98) että noldorin kapinoidessa Valinorissa Galadriel..." ('In The Silmarillion it is told (p. 84) that at the time of rebellion of the Noldor in Valinor Galadriel...') - KTK 315, UT 231.

"sukulaisuus Thingoliin vaikutti Finarfinin lasten päätökseen liittyä Fëanorin kapinaan" ('the kinship of Finarfin's children with Thingol as a factor influencing their decision to join in Fëanor's rebellion') - KTK 315, UT 231.

Ja niin edespäin. Onhan sitä sanoilla väliä. Ensin napina, sitten kapina.

Re: darn! Actually, tarn!

Harri Perälä sanoi:

Tik sanoi:

tarn [ta:n] s vuoristo|järvi, -lampi.

Click to expand...

Johan nyt. Mutta miten pitäisi ymmärtää se, että nimi on ainakin harmaissa annaaleissa kirjoitettu "Tarn-aeluin"? (WJ 58; hakemistosta nimi näkyy puuttuvan, vaikka hakusanan Aeluin kohdalla sitä käsketään katsomaan.) Jos alkuosa on englantia, ei tule mieleen yhtään vastaavaa nimeä. "River-anduin"? "Mountain-erebor"?

Click to expand...

Kyllä sen täytyy olla englantia. Sitä paitsi Tolkien käyttää sanaa erikseen kuvatessaan Dorthonionia (vieläpä juuri sitä) painettuun Silmarillioniin (luku XIV: Of Beleriand and its realms) muokatussa <i>Quenta Silmarillion</i>in lauseessa:

"For it arose by gentle slopes from Bladorion to a bleak and lofty land, where lay many <b>tarns</b> at the feet of bare tors..." (QS §106, HoME V, 260) [Bladorionista tuli myöhemmin Ard-galen].

Silmarillionin suomennoksessa (s. 146) nämä <i>tarns</i> ovat lampia.

Morwenin matkareitti ja Vakoojien Vaara

Mahdanko olla aidon vihreen jäljillä? Keskeneräisissä, Húrinin lasten tarinassa, kerrotaan miten Morwen ja Nienor matkasivat Mablungin opastamina kohti Nargothrondia ylitettyään Sirionin Talmalompoloilla.

<i>Niin tapahtui että päivän valjettua he lähtivät matkaan ja poistuivat hitaasti ja varovaisesti kaislojen ja pajupensaiden maasta ja tulivat harmaisiin metsiin <u>jotka peittivät suuren osan tasangosta Nargothrondin eteläpuolella</u></i>. (KTK 160)

Tämän kohdan loppu (alleviivattu osuus) kuuluu englanniksi näin:

<i>which covered much of the southern plain before Nargothrond</i> (UT 116)

Käsittääkseni he eivät edes voineet lähestyä Nargothrondia etelästä, koska siinä tapauksessa heidän olisi ollut mentävä Andramin eteläpuolelle eli kuljettava Sirionin Putousten alapuolelle. Lisäksi kohta voidaan kai muutenkin ymmärtää näin:

<i>jotka peittivät suuren osan eteläisestä tasangosta ennen Nargothrondia</i> - eli joukko matkasi poikki Talath Dirnenin eteläosan, joka on Amon Rûdhin ja Andramin välillä. Vai olenko ymmärtänyt väärin?

* * *

Niin, tuolla samalla aukeamalla (s. 161 - ja vielä uudestaan s. 162) puhutaan <i>Tähystysvaarasta</i>, joka on käännös nimestä <i>Amon Ethir</i>. Kuitenkin KTK:n sanastossa <i>Spyhill</i> on käännetty <i>Vakoojien Vaaraksi</i> (s. 569 s.v. Amon Ethir; s. 615 s.v. Vakoojien Vaara) samoin kuin Silmarillionin tekstissä (s. 274) ja hakemistossa (s. 391 s.v. Amon Ethir).

Itse asiassa Tähystysvaara kuulostaa paremmalta kuin Vakoojien Vaara, joka antaa hieman huvittavia mielleyhtymiä. Kumman puolesta äänestäisitte?

* * *

EDIT: sanottakoon nyt vielä, että KTK:n sanastossa Amon Ethiriä kutsutaan "suureksi vallitukseksi" (engl. <i>great earthwork</i>) mikä ei oikein vastaa kummun kuvausta. Sehän oli tähystyspaikka eikä linnoituslaite - ja sitä paitsi puolen peninkulman päässä Narogista. Siis "suuri vallitus" >>> "suuri kumpu"? - vaikka <i>earthwork</i> kai lähinnä tarkoittaa "maavallin" lisäksi "maanrakennustyötä", tässä siis viitataan kummun keinotekoiseen luonteeseen: "suuri tekovuori"? "suuri keinokukkula"?

* * *

EDIT 2: enpä kehtaa laittaa uutta viestiä, koska olaan vielä samalla sivulla (160), jossa kerrotaan, miten Berenin kulkiessa aikoinaan samaa tietä kuin pelon valtaama Mablung, "olivat metsät olleet täynnä saalistajien salaisia silmiä". Tästä voivat tulla mieleen vaanivat örkit tahi muut ilkiöt, mutta nämä "saalistajat" ovat englanniksi <i>hunters</i> eli nimenomaan Nargothrondin piilossa pysytteleviä haltiavartijoita. Jotenkin "metsästäjien salaisia silmiä" tuntuisi ehkä haltiamaisemmalta, vai olenko turhan nipo?

Re: Morwenin matkareitti ja Vakoojien Vaara

Tik sanoi:

Niin, tuolla samalla aukeamalla (s. 161 - ja vielä uudestaan s. 162) puhutaan <i>Tähystysvaarasta</i>, joka on käännös nimestä <i>Amon Ethir</i>. Kuitenkin KTK:n sanastossa <i>Spyhill</i> on käännetty <i>Vakoojien Vaaraksi</i> (s. 569 s.v. Amon Ethir; s. 615 s.v. Vakoojien Vaara) samoin kuin Silmarillionin tekstissä (s. 274) ja hakemistossa (s. 391 s.v. Amon Ethir).

Itse asiassa Tähystysvaara kuulostaa paremmalta kuin Vakoojien Vaara, joka antaa hieman huvittavia mielleyhtymiä. Kumman puolesta äänestäisitte?

Click to expand...

Nazargh! Minä äänestän ainakin tähystelyn puolesta, kun ottaa huomioon kauniin, mielikuvituksellisen skenaarion, että Tolkien synonyyminkaipuussaan todennäköisesti tunsi sanan <i>spy</i> kätevän <a href="http://www.etymonline.com/index.php?term=spy">germaanisen etymologian</a>.

Re: Morwenin matkareitti ja Vakoojien Vaara

Tik sanoi:

Niin, tuolla samalla aukeamalla (s. 161 - ja vielä uudestaan s. 162) puhutaan <i>Tähystysvaarasta</i>, joka on käännös nimestä <i>Amon Ethir</i>. Kuitenkin KTK:n sanastossa <i>Spyhill</i> on käännetty <i>Vakoojien Vaaraksi</i> (s. 569 s.v. Amon Ethir; s. 615 s.v. Vakoojien Vaara) samoin kuin Silmarillionin tekstissä (s. 274) ja hakemistossa (s. 391 s.v. Amon Ethir).

Itse asiassa Tähystysvaara kuulostaa paremmalta kuin Vakoojien Vaara, joka antaa hieman huvittavia mielleyhtymiä. Kumman puolesta äänestäisitte?

Click to expand...

Oikeastaan myös englanniksi on kyseessä kaksi nimitystä, Hill of Spies ja Spyhill. Tätä eroa ei tosin ole tainnut Juvakaan enää ainakaan HLT:tä kääntäessään huomata, ja suomennokset menevät suloisasti ristiin alkuperäisten termien kanssa.
Muutenkin toki käännösten yhtenäistäminen olisi fiksumpaa, joko Tähystäjien Vaara ja Tähystysvaara tai Vakoojien Vaara ja Vakoojavaara. Näistä kieltämättä tähystysvaihtoehdot kuulostaisivat osuvammilta, vaikka alkusointu siinä menetettäisiinkin.

Re: Angmar-neidon raivo

Ereinion sanoi:

Totta vie ja tuokin joskus, onpa melkoisen omituista, ettei kukaan ole hoksannut tänne laittaa The Witch-King of Angmarin käätämistä "Angmar-neidoksi" TSH:n prologissa.

Click to expand...

Onkohan tuo korjattu myöhemmin, kun leffakantisesta laitoksesta (22. painos) ei löydy prologista muuta mainintaa Noitiksesta kuin s. 16 esiintyvä "joka käytiin Angmarin noitakuningasta vastaan".

Ja Ereinionin mainitsema feminiini kuva Noitiksesta luultavasti selittyy suomen sanan "noita" käytöstä - kielessämmehän tuolla on erittäin naisellinen kaiku. Velho taas liitetään miehiin, joskaan velhoksi tuskin voi Sormusaavetta nimittää. Tuosta samaisesta syystä itse "luulin" hobitin aikaan Sauronin - eli siis "Noidan" - olevan nainen. Vaikka eihän sitä oikeastaan voikaan tietää. Saattoihan Sauronin henkarissa riippuakin muutama mekko (ennen Viimeisen Liiton sotaa, vaatteille ei käyttöä enää sen jälkeen pahemmin ollut).

Re: Angmar-neidon raivo

Elemmakil sanoi:

Ereinion sanoi:

Totta vie ja tuokin joskus, onpa melkoisen omituista, ettei kukaan ole hoksannut tänne laittaa The Witch-King of Angmarin käätämistä "Angmar-neidoksi" TSH:n prologissa.

Click to expand...

Onkohan tuo korjattu myöhemmin, kun leffakantisesta laitoksesta (22. painos) ei löydy prologista muuta mainintaa Noitiksesta kuin s. 16 esiintyvä "joka käytiin Angmarin noitakuningasta vastaan".

Click to expand...

Korjattu on juu, muistaakseni sitä selviteltiin joskus jossain topiikissa ja todettiin virheen olevan korjattu jo kaapuhemmoon. Siis juurikin kyseisessä kohdassa todettiin alunperin suomennoksessa: "Fornostin viimeiseen taisteluun, joka käytiin Angmar-neitoa vastaan, he lähettivät jousimiehiä kuninkaan avuksi..."
Epäilen vahvasti, että suomennosta on aikoinaan alunperin tehty käsin *gasp!* ja muutama hassu "käännösvirhe" ensimmäisessä laitoksessa johtuu väärinluetuista käännösmuistiinpanoista. Muoto "Angmar-noitaa" on kääntynyt neidoksi ja paljon myöhemmin kirjassa Nimrodeliin viittaava "hän"-pronomini mystiseksi haltianimeksi "Lán". Molemmat ovat jokseenkin kuviteltavissa lukivirheiksi (ja muuten hankalasti kuviteltavissa).

Purumurjulan mäyrämäisyydestä

TSh:n viimeisen luvun "Harmaat Satamat" alussa kerrotaan Fredegar Bolgerista näin: "Hänet oli vangittu sen jälkeen kun roistot olivat savustaneet esiin hänen johtamansa kapinallisjoukon Purumurjulasta Kivikon kukkuloilta, jossa he olivat piileskelleet."

Purumurjula näkyy myös Konnun kartassa: Kivikon kukkuloiden länsipäässä on Kivikkoon johtavan tien varressa kaksi pistettä ja nimi.

Englanniksi paikannimi on LoTR:n tekstissä <i>Brockenbores</i>, kartassa <i>Brockenborings</i>. Tolkien mainitsee nimen <i>Brockenbores</i> kääntäjille kirjoittamissaan ohjeissa (<i>Nomenclature of The Lord of the Rings</i>) ja sanoo, ettei se hänen luullakseen ole aito englantilainen paikannimi, "but intended to have the recognized sense: "badgers' borings / tunnellings'. Translate in this sense. See the note to the personal name <i>Brockhouse</i>." (<i>Reader's Companion</i>, s. 767).

Eli suomennos "Purumurjula" ei varsin vastaa Tolkienin toivomusta kääntää nimi siten, että viittaus mäyriin (<i>brock</i> on vanha englannin mäyrää [<i>badger</i>] merkitsevä sana, joka esiintyy yhä paikannimissä ja murteissa) säilyisi. Olisiko "Mäyränkolot" parempi suomennos?

Lisäksi on mielestäni melko epävarmaa, oliko <i>Brockenbores / -borings</i> lainkaan kylä - tekstissä ja kartassa ei mitään sellaista edes väitetä, joten kysymys liittyy lähinnä siihen, miten nimi luokitellaan esim. Kontuwikissä.

Tolkien määrittelee paikannimen Brockenbores keskeneräisessä paikannimihakemistossaan ("Unfinished Index") näin: "holes in the quarried hills of Scary" - eli (suunnilleen) "reikiä (= luolia?) Kivikon kukkuloiden kaivosseudulla" (<i>Reader's Companion</i>, s. 665). Tämän perusteella Purumurjulaa voisi epäillä myös asumattomiksi kaivostunneleiksi, joihin Pulla sisseineen piiloutui. Voi toki olla, että tunnelit olivat asuttuja, mutta jotenkin epäilisin, että eivät olleet - jos Purumurjula oli asuttu paikka, olisivatko sissit halunneet vaarantaa sikäläisten siviilien hengen ja terveyden asettumalla heidän smialeihinsa roistojen ahdistelemina?

Re: Napinasta kapinaan

Ehdotan Mäyrkoloja. ''Mäyränkolot'' on ehkä himpun kankea kielelle. Mutta minua hiukan ihmetyttää, miksi Tolkien on yhdistänyt mäyrät ja kiviset louhikot. Tokihan mikä mäyrä tahansa kaivelisi mieluummin pehmeää hiekkaa tai multaa.

Tik sanoi:

Niin kuin Telcontar jo ammoin vastasi Mirhalle, "Noldorin napinan" taustalla on englannin sana unrest, joka viittaa levottomuuksiin ja kuohuntaan eikä vielä avoimeen kapinaan. Mielestäni "napina" on näppärä suomennos, tulee vallan mieleen Israelin kansa joka napisee Moosesta vastaan.

Click to expand...

Uhm... minä taas en ole koskaan tykännyt tuosta ''napina'' käännöksestä. Se kuulostaa jotenkin koomiselta, kuin pikkulapset mutristelisivat ja kiukuttelisivat. Inkuvinkuintiaani-noldor polkemassa jalkaa ja näyttämässä hapanta naamaa ei anna oikeaa kuvaa tilanteen vakavuudesta.

Monet englannin kieliset sanat voivat olla vaikeita kääntää suomeksi, joten siinäkin voi olla hieman ongelmaa. Sitäpaitsi, englannissa monet sanat tarkoittavat samaa asiaa. Suomentajallakin on voinut olla ongelmia kääntämisessä, riippuu tietenkin myös onko kyseinen kapina ollut suuri vai vähän pienempi, jos se oli pieni kapina jota ei ole kunnolla huomioitu kirjassa on suomentaja saattanut laittaa sen napinaksi. Veikkaan, että kyseessä on kuitenkin vain kirjoitusvirhe.

Re: Napinasta kapinaan

Valië Nienna sanoi:

Uhm... minä taas en ole koskaan tykännyt tuosta ''napina'' käännöksestä. Se kuulostaa jotenkin koomiselta, kuin pikkulapset mutristelisivat ja kiukuttelisivat. Inkuvinkuintiaani-noldor polkemassa jalkaa ja näyttämässä hapanta naamaa ei anna oikeaa kuvaa tilanteen vakavuudesta.

Click to expand...

Mutta eikö juuri sellaista ole ihmisten nureksiminen ja nurkuminen jumalia vastaan? Inkuvinkuintiaaneista suurin ja tahattomasti koominen oli toki Fëanor, jota Melkor vei kuin pässiä narusta. Ja niin se napisi Vanhassa testamentissa koko Israelin kansakin Moosesta ja Aaronia vastaan - tilanne oli vakava silloinkin ja yhtä lapsellista oli kansa.

Kirjoitusvirheestä on tuskin kysymys, koska tekstissäkin sana napina esiintyy.

Tunnustetaan. Lapsellisiahan nuo ñoldor olivat. Hyi teitä.

Valië Nienna sanoi:

Tunnustetaan. Lapsellisiahan nuo ñoldor olivat. Hyi teitä.

Click to expand...

Ei riitä. Tunnusta vielä, että Fëanor oli inkuvinkuintiaani
(Vaikka eihän sitä ngoldoille "hyi teitä" kannata sanoa. Lapsiahan ne vain ovat, vaikkakin Vanhempia Lapsia).