Tolkien-suomennosten vihreet

Micco

Jäsensihteeri, rahastonhoitaja
Suomen Tolkien-seura
Kas, löysinpä vielä yhden. Lohikäärmevuori, vuoden 1973 painos: yhdeksännen luvun nimi on Tynnyrit takavarikosta, joka on kuitenkin sisällysluettelossa kirjoitettu väärin, "Tynnyrit ja takavarikosta".

Myös Húrinin lasten tarinassa oli muistaakseni sisällysluettelossa painovirheitä.
 
Kaapuhemmon luvussa Konnun puhdistus (s.868) konnavahdit sanovat olevansa Itäneljännyksen Ensimmäinen Plutoona. Plutoona olisi pitänyt kääntää joukkue. Voi tietysti olla, että vanhassa suomen kielessä on sodankäynnin sanastossa käytetty plutoonaa ennen kuin se on käännetty.
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Jep jep, plutoona on joukkueen vanha nimitys armeijakielessä. Ja edelleen sitä käytetään vähän epävirallisemmissa yhteyksissä, esimerkiksi Porvoon paikallisosaston nimi on Porvoon plutoona. Kuulostaahan se hienommalta kuin arkipäiväinen joukkue.
 

Lehtokuusama

Lonicera xylosteum
-osassa painoksia sormusrunon riimut ovat ylösalaisin. Oikein ne ovat ainakin painoksissa: 4. painos (1979), 30. painos (vuosi?) sekä uudessa punaisessa kolmiosaisessa
ja väärin välillä: 6. painos (1989) - 18. (2000), lisäksi ainakin 3. pokkaripainoksessa ovat väärin myös.
(Painoksissa saattaa olla sekaannuksia, sillä ainakaan minä en tiedä, noudattavatko pokkarien ja kovakantisten painosten numeroinnin samaa linjaa vaiko onko kumpaakin oma sarja. Vaikuttaisi oudolta että esim. tengwar-virhe on väärin kolmannessa, oikein neljännessä ja jälleen väärin kuudennessa. Kolmonen väärin-tieto on nimenomaan pokkarista.)
Kaipailinkin tätä tietoa silmäillessäni eilen illalla rinnan TSH:n Kaapuhemmopainosta ja alkukielistä teosta. Jäin tuolloin ihmettelemään kirjoitusten erilaisuutta ja havaitsin ne samanlaisiksi vasta käännettyäni toisen kirjoista ylösalaisin. Tässä yhteydessä voin ilmoittaa virheen tapahtuneen jo aiemmin kuin yllä olevassa tekstissä mainittuissa painoksissa. Eli oma kaapuhemmoni on tietojensa mukaan toinen painos, 1985.
 

Micco

Jäsensihteeri, rahastonhoitaja
Suomen Tolkien-seura
Sattui silmään pari TSh:n vuoden 2007 tarkistetusta laitoksesta huomaamatta jäänyttä mokaa.

Sivu 4: "Suomentaja Kersti Juva kiittää Kontuwiki-yhteisöä avusta virheiden korjaamisessa ja uusien nimen luomisessa."
Eli "nimen" pitäisi olla monikossa: "nimien".

Sivulla 1017 on yhä aiemmissakin painoksissa ollut käännösvirhe: "Käännöksiä haltiakielestä, laatinut B. B."
B. B. siis olisi suomeksi B. R. (Bilbo Reppuli)

Liite B:ssä sivulla 1120 Toisen ajan vuosiluettelon alussa oleva teksti "vuosi" on eri fontilla kuin sivulla 1122 Kolmannen ajan vuosiluettelon alussa oleva, siis "VUOSI 1" ja "vuosi 2", vaikka niiden mitä luultavimmin pitäisi olla samannäköisiä.

Saman liitteen sivulla 1135: "3021 (kI. 1421: Kolmannen ajan viimeinen vuosi)".
Lyhenne kI. pitäisi olla kl., siis ällän paikalle on livahtanut iso ii.
 

Chayéna

Hobitti
Tera sanoi:
Ensimmäiseksi tulee Silmarillionista (11. painos).

Hakemistossa kohdassa nazgûl lukee kts. sormusaaveet. Kuitenkaan hakemistossa ei ole kohtaa sormusaaveet.
Tera, itselläni on 9. painos eikä hakemistossa ole sanaa nazgûl, sen vertaa kuin sanaa sormusaaveet eli tässä painoksessa niitä ei edes ole olemassakaan. ^^ Että tällaista kivaa.

Haltiamieli sanoi:
Nyt perheen pienimmillä simmut umpeen, tulee epäilyttävä virhepainama Silmarillionin haltiakielten sanahakemistosta: sivulla 440, hakusanassa sîr on Hämypuron laakso kirjoitettu Häpypuron laakso. Hupsistakeikkaa. :lol:
Tapojeni vastaisesti tällaisenkin yhden kirjaimen ladontavirheen mainitsen kun merkitys tällä kertaa kummasti muuttui. Ilmeisesti löytyy kaikista Silmoista (korjatkaa jos olen väärässä), ainakin molemmista minun omistamistani.
Nyt kun sanoit, tarkistin oman Silmarillioni, 9. painos, s. 440, totta! Siellä lukee, että Häpypuron laakso eikä suinkaan Hämypuron laakso. Hups, mikä virhe!

Ja Miccoh; kuinkahan paksu kirja sinulla mahtaa olla, koska omassa TSH:ssani ei löydy yli 1000 sivua, siinä on reilut 980 sivua + kartta (punaisella tekstillä). Voiko se johtua siitä, että omani on vuodelta 1966 ja se on 6. painos? Saattaa olla...
 

Centaurea

Montana
Silmarillionin 13. painoksessa vuodelta 2007 on edelleenkin sivulla 440 Häpypuron laakso, joten sitkeästi tuo virhe pysyy painoksesta toiseen. En ole ko. virhettä edes huomannut, vaikka olen lukenut Silman liitteet muutaman kerran (muka huolellisesti) läpi. Pitäisiköhän kustantajalle lähettää asiasta jonkinlainen nootti / huomautus, että huomaisivat korjata virheen seuraavaan painokseen...
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Chayéna sanoi:
Tera, itselläni on 9. painos eikä hakemistossa ole sanaa nazgûl, sen vertaa kuin sanaa sormusaaveet eli tässä painoksessa niitä ei edes ole olemassakaan.
Tämäpä mielenkiintoista. Mutta onko kyseessä pehmeäkantinen kirja, joka on painettu vuonna 1999? Semmoinen jossa on kannessa tyyppi ruosteinen kruunu päässään? Hakusanan nazgûl pitäisi löytyä sivun 417 puolivälistä naugrimin ja Neithanin välistä. Kerrassaan merkillistä, jos se puuttuu, siis hakusana nazgûl. Hakusanan sormusaaveet puuttuminen on sen sijaan tunnettu lipsahdus. Selityksen kuuluisi olla suunnilleen näin:

sormusaaveet Ihmisten Yhdeksän Sormuksen orjat ja Sauronin tärkeimmät palvelijat; tunnetaan myös nimillä nazgûl ja úlairi.


(Hakusanassa úlairi, s. 427, esiintyy sama ongelma: siinä viitataan olemattomaan hakusanaan sormusaaveet.)

Ja Miccoh; kuinkahan paksu kirja sinulla mahtaa olla, koska omassa TSH:ssani ei löydy yli 1000 sivua, siinä on reilut 980 sivua + kartta (punaisella tekstillä). Voiko se johtua siitä, että omani on vuodelta 1966 ja se on 6. painos? Saattaa olla...
Suomenkielinen TSH, kuudes painos ja vuodelta 1966? Ettei kuitenkin 1991, jos kyseessä on yksiosainen kovakantinen kirja noin 981 sivun kera. Tai sitten vuodelta 1989, jos se on pehmeäkantinen. Tämän yksiosaisen laitoksen ensimmäisen painoksen pitäisi olla vuodelta 1985 ja TSH:n suomennoksen kaikkein ensimmäisen osan vuodelta 1973 - se on kylläkin suomennettu alkuteoksen vuonna 1966 ilmestyneestä laitoksesta, joten vuosiluku on kyllä olennainen ja mainitaan kirjan alkusivuilla.
 

Centaurea

Montana
Suomenkielisten TSH-painosten sivumääristä: Minulla on tämän ns. kaapuhemmoversion 2. painos vuodelta 1985 ja siinä on sivuja kaikkiaan 981 (+ kaksi sisällysluettelosivua, joita ei ole numeroitu). Vuoden 2007 yhteisnide (tarkistettu laitos ja uudistettu oikeinkirjoitus) puolestaan sisältää 1182 sivua (+ sisällysluettelon kolme numeroimatonta sivua). Sivumäärät vaihtelevat näemmä jonkinverran eri laitosten välillä, mikä johtuu valitusta fontista/kirjasimesta (tyyppi ja koko), riviväleistä ym. painoasuun vaikuttavista seikoista. TSH:n v. 2007 laitos on jo aika lailla lukemisystävällisempi kuin kaapuhemmopainos, jossa teksti on painettu aika pienellä kirjasimella ja rivivälillä. Ja pitäisihän sen tarkistettuna laitoksena sisältää vähemmän virheitäkin kuin aikaisemmin, mutta ei sekään taida vielä aivan virheetön olla. Ehkä seuraavaksi jossakin vaiheessa julkaistaan "tarkistetun laitoksen tarkistettu ja korjattu laitos", josta sitten saamme pää (tärkeilystä) tutisten etsiä virheitä.
 

Chayéna

Hobitti
Tik sanoi:
Tämäpä mielenkiintoista. Mutta onko kyseessä pehmeäkantinen kirja, joka on painettu vuonna 1999? Semmoinen jossa on kannessa tyyppi ruosteinen kruunu päässään?
Kyseessä on pehmeäkantinen kirja, jonka kannessa on tyyppi ruosteinen kruunu päässään. Vuodelta 1999.

Tik sanoi:
Hakusanan nazgûl pitäisi löytyä sivun 417 puolivälistä naugrimin ja Neithanin välistä. Kerrassaan merkillistä, jos se puuttuu, siis hakusana nazgûl. Hakusanan sormusaaveet puuttuminen on sen sijaan tunnettu lipsahdus.
Ohoh, näköjään en vain ole huomannut sitä. Äsken tarkistin ja siellä se nazgûl kuikuili. :D

Tik sanoi:
Suomenkielinen TSH, kuudes painos ja vuodelta 1966? Ettei kuitenkin 1991, jos kyseessä on yksiosainen kovakantinen kirja noin 981 sivun kera. Tai sitten vuodelta 1989, jos se on pehmeäkantinen. Tämän yksiosaisen laitoksen ensimmäisen painoksen pitäisi olla vuodelta 1985 ja TSH:n suomennoksen kaikkein ensimmäisen osan vuodelta 1973 - se on kylläkin suomennettu alkuteoksen vuonna 1966 ilmestyneestä laitoksesta, joten vuosiluku on kyllä olennainen ja mainsitaan kirjan alkusivuilla.
Suomenkielinen TSH, kuudes painos ja vuosi oli sittenkin 1989. Hupsis, näköjään olen katsonut TSH:n ja Silman vuosilukuja väärin.

Anteeksi virheeni. Pitääpä olla tarkempi seuraavan kerran... [22]
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
TSH:n uusin painos

Liekö TSH-hankinnan paikka jälleen? Silmäilin kirjakaupassa tuoretta (2. p., 2011) yksiosaista Tarua, ja ainakin etusivun harmillinen painovirhe (Runot suomentaneet > Runot suomentanut) on korjattu. Jos tämä, ehkä muitakin mahdollisia? Sivumäärä näyttää kuitenkin säilyneen ennallaan, joten mihinkään radikaaleihin muutoksiin tuskin on ryhdytty. Vaikka mistä sen tietää ennen kuin katsoo...
 

Telimektar

Fundamentalisti
Brandagamban lukupiirissä pari viikkoa sitten huomasimme käännösvirheeltä tuntuvan kohdan - tai ehkä ennemmin kääntäjän liioitellun tulkinnan - Ainulindalën toiselta sivulta, kohdasta jossa Melkor oli alkanut etsiä Sammumatonta Liekkiä tyhjyydestä.

Kohta
But being alone he had begun to conceive thoughts of his own unlike those of his brethren.
(The Silmarillion, HarperCollins Paperback 1999, s.4)

on käännetty
"Mutta kun hän oli ollut yksin, oli hän alkanut ajatella omia ajatuksia eikä ollut enää niin kuin veljensä."
(Silmarillion, WSOY 1979, s.14)

Alkutekstissä ajatukset olivat erilaisia, suomennoksessa Melkor itse. Suomennoksesta sai tässä kohdassa sen kuvan että omien ajatusten ajatteleminen oli jo sinäänsä pahaa, vaikka edellisellä sivulla Eru oli kehottanut kaikkia koristamaan sävelaihetta "omin ajatuksin ja avuin".
 

Harri Perälä

Kontulainen
Hobitissa Bifur on Bofurin veli:

kaikki kaksitoista, kun mukaan laskettiin Bombur-parka jota hänen serkkunsa Bifur ja tämän veli Bofur pitelivät pystyssä
(kolmas laitos, s. 180)

Netin mukaan The Hobbitissa sanotaan kuitenkin näin:

twelve of them counting poor old Bombur, who was being propped up on either side by his cousin Bifur, and his brother Bofur

Tämä on tulkittu muun muassa elokuvien promootiomateriaalissa niin, että veljeksiä ovat Bombur ja Bofur. Suomennoksen voi kai laskea käännösvirheeksi, vai voiko kohdan his brother Bofur mitenkään ymmärtää niin, että his viittaisi Bifuriin?

Lisäys:

Myöhemmästä luvusta löytyi vahvistus:

he olivat juuri kompuroimassa käytävään kun Bifur huusi: »Serkkupojat! Bombur ja Bofur – me olemme unohtaneet Bomburin ja Bofurin!
(s. 237)
 

Harri Perälä

Kontulainen
Kirjeiden suomennoksessa on toistaiseksi tullut vastaan yksi erityistä kummastusta herättävä kohta. Kirje numero 171 on vuonna 1955 kirjoitettu vastausluonnos Hugh Broganille, joka oli edellisenä vuonna kritisoinut Kahdessa tornissa käytettyä vanhahtavaa tyyliä. Tolkienin (lähettämättä jääneen) vastauksen eräs pointti on suunnilleen se, että jos hahmo ajattelee kuten keskiaikainen(?) kuningas, hänen ei tule myöskään puhua kuten nykyihminen, muuten sanojen ja ajatusten välillä on ristiriita. Varsin mielenkiintoinen huomio muuten.

Tolkien ottaa luonnoksen alussa esimerkiksi Théodenin repliikin luvusta "Kultaisen kartanon kuningas":

But take an example from the chapter that you specially singled out (and called terrible): Book iii, 'The King of the Golden Hall'. 'Nay, Gandalf!' said the King. 'You do not know your own skill in healing. It shall not be so. I myself will go to war, to fall in the front of the battle, if it must be. Thus shall I sleep better.'
Minulla ei ole Kirjeitä omana eikä tällä hetkellä lainassa, eivätkä muistiinpanoni kerro, miten tämä kohta on käännetty, mutta olettaisin, että tässä kohdassa vain siteerataan Kersti Juvan käännöstä, joka kuuluu seuraavasti:

"Ei, Gandalf!" kuningas sanoi. "Et tunne omia parantajanlahjojasi. Niin ei tapahdu. Minä lähden itse sotaan, ja minä kaadun taistelurintaman eturivissä, jos niin on oltava. Niin minä nukun paremmin."
Seuraavaksi Tolkien kertoo, miten Théodenin sanat kuuluisivat vähemmän nykyaikaistetulla arkaaisella tyylillä, mutta käyttäen edelleen vain sellaista sanastoa, jonka koulutetut ihmiset (Tolkienin mielestä) tuntevat:

This is a fair sample – moderated or watered archaism. Using only words that still are used or known to the educated, the King would really have said: 'Nay, thou (n')wost¹ not thine own skill in healing. It shall not be so. I myself will go to war, to fall . . .' etc.

[Humphrey Carpenterin huomautus:]
¹ Second person singular of 'I wot', with an optional 'double negative'.
Huomatkaa, että ilmaisu ei varsinaisesti muutu, pari sanaa vain korvataan toisilla samaa tarkoittavilla. Tässä kohtaa käännöksessä tapahtuu kuitenkin jotain outoa. Muistiinpanojeni mukaan suomennos kuuluu (Kirjeet s. 284–285):

Tämä on pätevä otos – vanhaa kieltä muokattuna tai laimennettuna. Jos kuningas olisi käyttänyt sävyä, jonka laajasti koulutetut ihmiset edelleen tuntevat, hän olisi tosiasiassa todennut: "Ei, te ette parantajantaitojanne tunne. Ma en salli käyvän niin. Vaan sotaan itse karautan, vaikk' kaatua ma voin..." jne.
Ainakin minun korvani mukaan tässä on pyritty tarkoituksella koomiseen vaikutelmaan, toisin sanoen käännöksen viesti on päinvastainen kuin alkuperäisen: vanhahtava kieli on teennäistä pelleilyä.

Ennen kuin suomennos ilmestyi, arvelin jossain, että tällaisissa kohdissa englanninkieliset esimerkit jätettäisiin ennalleen. Jos tätä ei ole pidetty mahdollisena, kirjeen 171 kääntäminen on epäilemättä vaikeaa, mutta tuskin tämä kuitenkaan voi olla paras mahdollinen ratkaisu. Haluaako joku ehdottaa parempaa käännöstä?

Lisäys:

Sen verran täytyy käännöstä puolustaakin, että suunnilleen tällaista "sävyä" on todella käytetty vakavassa suomenkielisessä kirjallisuudessa. Konstikkaat sanajärjestykset, loppuheitot ja "ma" ovat vakiokamaa ainakin Paavo Cajanderin Shakespeare-suomennoksissa. Vaikk' ohi viel' ei aikas? Vaiti siitä! (Myrsky I.2) Luo velhojen ma lähden: lisää heidän / puhua pitää. (Macbeth III.4)
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Tarun Sormusten herrasta suomennoksessa, 5. kirja, luku 1 "Minas Tirith" (v. 2007 yksiosainen laitos, s. 776) sanotaan Lebenninistä näin:

...ja enimmäkseen gondorilaiset asuivat Kaupungin seitsemän piirin sisässä --- tai paljon etelämpänä seitsemän vuolaan virran kauniissa Lebenninissä. Kauempana vuorten ja meren välillä asui sitkeää väkeä. Heitä pidettiin gondorilaisina, mutta heidän verensä oli sekoittunutta,...
Alkutekstissä (v. 2004 ja 2005 laitokset, s. 750) kohta menee puolestaan näin:

...and the most part of the people of Gondor lived in the seven circles of the City --- or further south in fair Lebennin with its five swift streams. There dwelt a hardy folk between the mountains and the sea. They were reckoned men of Gondor, yet their blood was mingled,...
Ensinnäkin suomennoksessa näyttää olevan selvä ajatusvirhe: Gondorin seitsemästä piiristä on lukusana tarttunut Lebenninin oikeasti viiteen virtaan (niin kuin paikkaseudun nimikin ilmoittaa). Toiseksi jäin miettimään sanaa "kauempana", joka antaa ymmärtää, että tuo "sitkeä väki", jonka veri oli sekoittunutta, asui jossakin Lebenninistä kauempana, kenties Lamedonissa, Morthondissa tms. Mutta alkutekstissä lause alkaa yksinkertaisesti "There dwelt..." - eikö se siis tarkoita, että tässä kuvaillaan Lebenninin väkeä eikä joitakuita muita?

Kontuwikin Lebennin-artikkelia tässä yritän täydentää, mutta kaipaan vielä lisää uskonvahvuutta ennen kuin uskallan ymmärtää tuon alkutekstin kuvauksen tarkoittavan kunnon lebenniniläisiä. (Edit: ) Ainakin Tolkien Gateway ja Ardapedia näyttävät olevan kanssani samoilla linjoilla.
 

Matoro

Hobitti
Tämä ei ole suoraan virhe, mutta yksi asia käännöksestä mitä olen ihmetellyt.
Aina kun on kyseessä sanaparsi "kyllä tai ei", se on kirjoitettu "kyllä eli ei", ihan uusimmissakin käännöksissä. Mistä tämä johtuu? Miksi se on noin?
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Minulla on sellainen käsitys, että Taru on enklanniksi kirjoitettu vähän vanhahtavalla kielellä vanhojen sankaritarujen henkeä tavoitellen. Suomennoksessa tämä henki on pyritty säilyttämään käyttämällä vastaavalla tavalla vanhoja ilmaisutapoja.
 

Centaurea

Montana
Lohikäärmevuori -teoksen (2. painos 1979) sivulle 119 on lipsahtanut virhe. Gandalf, kääpiöt ja hoppeli ovat lähestymässä Otson kotipaikkaa:

"Hetken päästä he tulivat korkeiden ja hyvin vanhojen tammien vyöhykkeeseen ja sen jälkeen korkean orjantappurapensasaidan luo. Aidan läpi ei näkynyt eikä sen yli voinut kömpiä.
- Teidän on parasta odottaa täällä, velho sanoi peikoille - ja kun minä kutsun tai vihellän alkakaa tulla perässä - näette mitä tietä minä menen - mutta vain pareittain..."
 

Simra

Hobitti
Ensimmäisenä tulee heti mieleen ainakin Balinin hautakirjoitus FoTR:issa, jossa lukee ...tässä lepää Balin (Fudinul ym. siihen väliin), Morian ruhrinas... Ruhrinas? Eikös se ollutkaan ruhtinas.. :D
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Ei ole vallan ainoa pieni kirjoitusvirhe tämä ruhrinas. Niitä lisää täällä:

http://wiki.kontu.info/Suomennetut_riimu-_ja_tengwar-kirjoitukset

Mutta täytyy nostaa hattua WSOY:n porukalle, että ovat kääntäneet riimuilla kirjoitetut englanninkieliset tekstit TSH:n ja Hobitin etusivuilla, kartoissa ym. Kovin monessa muussa käännöksessä ei ole vastaavaan pieteettiin ylletty. Tietysti olisi hauska nähdä virheet korjatun jossakin tulevassa painoksessa. Ainakin uusimmassa yksiosaisesssa ruhrinas oli vielä entisellään. (Ai niin, ihan ensimmäisessä kolmiosaisessa laitoksessa teksti oli vielä enklanniksi, Kaapuhemmossa oli jo suomennettu.)
 
Ylös