RE:
Vanha viesti, mutta ajattelin patea kun kerrankin pystyn =). Gladiolus on Plinius Vanhemman ensin kirjaama nimi miekkalehtisesta kasvista, olettavasti joko miekkaliljoista (Gladiolus) tai kurjenmiekoista (Iris) joita molempia loytyy Italiasta. Gladiolus on latinaksi pieni miekka. Linne sitten otti sanan kayttoon, ja liitti sen miekkaliljojen sukuun (Gladiolus).
Englannin nykymuotoinen sana gladdon, jota nykyaan yleensa kaytetaan "haisukurjenmiekasta" (Iris foetidissima, jota ei ole Suomessa), on siis roomalaista perua ja paljon Linnea varhaisempi. Miekkalilja ei kuulu Britannian alkuperaislajistoon, joten siella nimi on pysynyt kurjenmiekoilla. I. foetidissima on Etela-Englannissa hyvin yleinen (se kasvaa kuivissa metsissa ja pensasaidoissa) ja monille tutumpi kuin ainoastaan veden aarella kasvava I. pseudacorus (Suomessakin yleinen keltakurjenmiekka). Varhaisemmassa kaytossa se on tarkoittanut myos (tai ehka ainoastaan) I. pseudacorusta, kansanomaiset nimet kun vaihtelevat paljon eri paikoissa ja eri aikoina. Yleensa I. pseudacorusta kuitenkin kutsutaan nykyaan keltaiseksi lipuksi, "yellow flag".
Gladdon on siis kurjenmiekka; gladden kuulostaa minun korvaani kuin "kurjenmiekkainen" (vrt. golden = kultainen, vaikka taivutus on toki eri) ja sana lienee Tolkienin keksima.
Kasvitieteilijat eivat maarittele kansanomaisia nimia, vaikka yrittavatkin liittaa nimen oikeaan kasviin =). Suomessa luonnonvaraisille kasveille kuitenkin annetaan "virallinen suomenkielinen nimi", mutta se on asia erikseen...
Korjaus, pienen etsimisen jalkeen huomasin etta Plinius luultavasti tarkoitti gladiolus-nimella juuri miekkaliljaa. Han kutsui kurjenmiekkoja irikseksi, ja mainitsi etta niita joskus kutsumaan nimella xyris.
Nerwende sanoi:Kiitos Halti-ritari! Mun ei siis tarvitsekaan tehdä KTK-kansiani uusiksi vaan Isildur saa edelleen ratsastaa keltaisten kurjenmiekkojen keskellä. 8)
Tuosta Tolkienin kirjeestä jää vähän se vivahde että sanaa olisi vanhassa englannissa käytetty tarkoittamaan kurjenmiekkaa ja typerät uuden ajan kasvitieteilijät ovat menneet sotkemaan kaiken. Näinkö?
//muoks.
Vilkaisin juuri niitä muinaisia tiedostoja ja taitaapa mennä muokkaukseen kuitenkin. Tai pikemminkin, taidan aloittaa koko projektin alusta.
Vanha viesti, mutta ajattelin patea kun kerrankin pystyn =). Gladiolus on Plinius Vanhemman ensin kirjaama nimi miekkalehtisesta kasvista, olettavasti joko miekkaliljoista (Gladiolus) tai kurjenmiekoista (Iris) joita molempia loytyy Italiasta. Gladiolus on latinaksi pieni miekka. Linne sitten otti sanan kayttoon, ja liitti sen miekkaliljojen sukuun (Gladiolus).
Englannin nykymuotoinen sana gladdon, jota nykyaan yleensa kaytetaan "haisukurjenmiekasta" (Iris foetidissima, jota ei ole Suomessa), on siis roomalaista perua ja paljon Linnea varhaisempi. Miekkalilja ei kuulu Britannian alkuperaislajistoon, joten siella nimi on pysynyt kurjenmiekoilla. I. foetidissima on Etela-Englannissa hyvin yleinen (se kasvaa kuivissa metsissa ja pensasaidoissa) ja monille tutumpi kuin ainoastaan veden aarella kasvava I. pseudacorus (Suomessakin yleinen keltakurjenmiekka). Varhaisemmassa kaytossa se on tarkoittanut myos (tai ehka ainoastaan) I. pseudacorusta, kansanomaiset nimet kun vaihtelevat paljon eri paikoissa ja eri aikoina. Yleensa I. pseudacorusta kuitenkin kutsutaan nykyaan keltaiseksi lipuksi, "yellow flag".
Gladdon on siis kurjenmiekka; gladden kuulostaa minun korvaani kuin "kurjenmiekkainen" (vrt. golden = kultainen, vaikka taivutus on toki eri) ja sana lienee Tolkienin keksima.
Kasvitieteilijat eivat maarittele kansanomaisia nimia, vaikka yrittavatkin liittaa nimen oikeaan kasviin =). Suomessa luonnonvaraisille kasveille kuitenkin annetaan "virallinen suomenkielinen nimi", mutta se on asia erikseen...
Korjaus, pienen etsimisen jalkeen huomasin etta Plinius luultavasti tarkoitti gladiolus-nimella juuri miekkaliljaa. Han kutsui kurjenmiekkoja irikseksi, ja mainitsi etta niita joskus kutsumaan nimella xyris.