Tolkienin Kalevala-kirjoitukset

Mikäli tätä ei ole vielä mainittu Konnussa: suomalaisia Tolkien-faneja voisi ehkä kiinnostaa, että Tolkienin Kalevala-kirjoitukset (“‘The Story of Kullervo’ and Essays on Kalevala”) julkaistaan seuraavassa Tolkien Studies-aikakauslehdessä elokuussa. Lehden koko sisältö on tässä. Suomalainen Tolkien-lingvisti Petri Tikka on ollut mukana valmistamassa tekstiä.

Varsin mielenkiintoista, noin lievästi sanottuna. Kiitos ilmoituksesta ja kiitos Petrille omasta työstään. Mietin hetken, miksi aihe tuntui tutulta, mutta se johtuikin siitä, että Haltiamieli on aiemmin referoinut täällä Tolkienin Kullervo-tarinan juonta.

Joku, jolla on suhteet kunnossa johonkin organisaatioista HY, UEF, JY, TY, voisi ilmoittaa, kun numero on luettavissa netissä (ellei ole jo)? Kaukopalvelulla muidenkin pitäisi ilmeisesti saada artikkelista kopio.

Yliopistoni on tilannut Project MUSE:n (ainakin muutama vuosi sitten tilasi), mutta sillä ei silti ollut oikeus Tolkien Studies-lehtiin.

FinELibin Project Muse -sivu näyttäisi tuntevan vain Standard- ja Premium-kokoelmat, joihin molempiin pitäisi Tolkien Studiesinkin sisältyä. Tekstin englanninkielinen (vanhempi?) versio tosin mainitsee muitakin kokoelmia. Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen aineistoportaaleissa näyttää lukevan, että heidän tilauksensa kattaa Standard Collectionin, muilta FinELibin tuntemilta tilaajilta en löydä tarkempaa tietoa.

Itse tiedän sen verran, että TTY oli muutama vuosi sitten Musen tilaaja, ja sieltä pääsi silloin myös Tolkien Studiesiin.

Sain juuri tiedon Jason Fisherilta, että koko numero on kyllä luettavissa jo.

Jeh, tänään saapui paikallisen kirjaston kaukopalvelun kautta tilaamani kopio Kalevala-artikkelista. Aikaa tilauksesta kului pari viikkoa. Nopeamminkin olisi saanut, mutta ensin antamillani tiedoilla minulle vain todettiin, että lehteä ei saa Suomesta, ja jouduin sitten selittämään tarkemmin, miksi homman pitäisi minun mielestäni onnistua. Hintaa 68 sivulle tuli kahdeksantoista euroa, mikä ei ole varsinaisesti halpaa kuin saippua, mutta jostain löytyisi luultavasti hinnasto, jonka perusteella olisi voinut laskuttaa enemmänkin.

Sisällöstä toivoakseni lisää myöhemmin.

Hienoa. En ole itse saanut tilaamani fyysistä kappaletta koko numerosta vielä, mutta muutama amerikkalainen Tolkien-ystäväni Facebookissä oli ilmeisesti saanut kappaleensa jo viime viikon loppupuoliskolla.

Kertauksena: The Story of Kullervo on siis Tolkienin ilmeisesti vuonna 1914 kirjoittama, kesken jäänyt sovitus Suomen suuriruhtinaskunnan kansalliseepoksen tarinasta. Tolkienin mukaan tarina oli jossain mielessä hänen oman tarustonsa lähtökohta: "But the beginning of the legendarium – – was in an attempt to reorganize some of the Kalevala, especially the tale of Kullervo the hapless, into a form of my own" (kirje 163, Letters s. 214). Tolkien Studiesin artikkelin johdannossa Verlyn Flieger näköjään tulkitsee myös kommentin "Finnish – – was the original germ of the Silmarillion" (kirje 75, Letters s. 87) viittaavan juuri The Story of Kullervoon.

Ehkä erityisen kiinnostavia tarinassa ovat ideat, jotka eivät ole peräisin Kalevalasta, mutta jotka säilyivät Tolkienin omaan mytologiaan. Aiemmasta selostuksesta näitä käykin jo ilmi, mutta jatketaan vielä.

The Story of Kullervon juoni seuraa suurelta osin Kalevalaa, mutta mm. Kullervon perheenjäseniä käsitellään eri tavalla (samalla tulee paikattua Lönnrotin juonen aukko, jossa Kullervon perhe vain yllättäen löytyy jostain). Juoni muistuttaa Túrinin tarinaa sikäli, että Kullervo ja hänen sisarensa, jotka ovat kasvaneet yhdessä, eivät myöhemmin tunnista toisiaan, koska Āsemon (Ilmarisen) vaimo on kuollessaan kironnut heidät. Tarinan kirjoittamatta jääneestä lopetuksesta on olemassa suunnitelma, josta voisi poimia erään yksityiskohdan: Kullervo aikoo ensin hukuttautua samaan vesiputoukseen kuin sisarensa, mutta päättää sitten, ettei ole sen arvoinen ja surmaa itsensä miekallaan. Tällaista ajatusta ei ole Kalevalassa eikä myöskään Túrinin tarinan ensimmäisessä versiossa (HoME II, 112), mutta myöhemmin Narnissa Túrin jälleen huutaa: "Minä en saastuta vesiäsi jotka huuhtoivat Nínielin pois" (KTK 200).

Tolkienin itse keksimistä nimistäkin ainakin pari enteilee jo Kadonneitten tarujen kirjaa. Kullervon sisaren nimi on Wānōna tai Wanōna, ja hyvin varhaisessa Túrinin tarinaa koskevassa muistiinpanossa Nienor on nimeltään Vainóni (HoME II, 138). Lisäksi nimellä Wanōna on jo tutunomainen merkitys "weeping". Nimistöstä olisi muutenkin paljon sanottavaa, mutta mainitaan nyt ainakin "Ilu the God of Heaven".

Toinen Tolkien Studiesin julkaisemista teksteistä on Tolkienin Kalevalaa käsittelevä esitelmä, joka on peräisin samalta ajalta kuin Kullervo-tarinakin. Tekstistä on kaksi versiota: alkuperäinen esitelmä, jonka Tolkien piti ainakin marraskuussa 1914 ja helmikuussa 1915, ja hieman muokattu versio, joka on kirjoitettu joskus ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Tämä esitelmä on aiemmin mainittu kai ainakin Carpenterin elämäkerrassa (jota minulla ei tässä nyt ole, mutta ks. John Garthin mainio artikkeli).

Esitelmän pääpointti on nähdäkseni se, että Euroopan indoeurooppalaisten kansojen tarut ovat kauan sitten muuttuneet kirjallisuudeksi, jolloin villit, alkukantaiset rönsyt ovat saaneet vähitellen väistyä. Kalevalan tarinoissa taas ei Tolkienin mukaan ole nähtävissä minkäänlaista "kirjallisen tradition" vaikutusta. Tässä ei kai sinänsä ole mitään kovin yllättävää, mutta Tolkien korostaa Kalevalan primitiivisyyttä ehkä enemmän kuin suomalainen lukija osaisi odottaa. Kaikki hänen kommenttinsa eivät välttämättä sovi Kalevalan päivän juhlapuheisiin (lainaukset vanhemmasta versiosta):

We are taking a holiday from the whole course of progress of the last three Milleniums – –

Click to expand...

To conclude—although it is clear that to our artificial rather over-selfconscious modern taste, a lot of cheap smiles can be got out of these poems (above all out of a bad or mediocre translation)—yet that is not the attitude in which I wish to put them before you.

Click to expand...

Tolkien kuvaa yritystään lukea alkukielistä teosta näin: "I once made a wild assault on the stronghold of the original language and was repulsed at first with heavy losses".

Hän ei näytä tunteneen kalevalamitan periaatetta, vaan sanoo vain sen olevan vapaampi versio englanninkielisestä vastineestaan (eli Song of Hiawathan tömpsis-tömpsis-tömpsis-tömpsis-mitasta). Suomen kieleen Tolkien liittää hieman mystisiäkin ominaisuuksia, jota nykyaikainen kielitiede ei ehkä allekirjoittaisi: suomi on "primitiivisempää tyyppiä" kuin useimmat Euroopan kielet, ja vielä niin kiteytymättömässä tilassa, että merkityksettömiä sanoja ja tavuja voidaan lisäillä vapaasti sinne tänne. Tässä viitataan siis sellaisiin Kalevalan säkeisiin kuin "ihveniä, ahvenia / tuimenia, taimenia". Tolkien palaa muistaakseni aiheeseen jossain Monsters & Critics -kirjan esseessä.

Teksti on vanhemmassa versiossa jaettu 6 + 1 osaan:

I Kalevalan kuvailua
II Syntyhistoria
III Kieli ja mitta
IV Runojen uskonto ja mytologia
V Runojen maailma (luonto, kulttuuri ym.)
VI Loppuyhteenveto
(VII Luettelo ääneen luettavista näytteistä)

Kullervon tarina ilmestyy suomeksi syyskuussa.

Kansalliseepospäivän päätteeksi huomasin, että tähän Keski-Maa-aiheiseen maalaukseen on saatu kyllä mukaan varsin paljon myös gallen-kallelalaista henkeä. Kuka tuntee tekijän?