Kontu Se on hyvä paikka elää ja olla!

Tolkienin kirjojen kansikuvat (ja muu kuvitus)

Keskustelu huoneessa 'Keski-Maa ja Tolkien', aloittanut Tik, 07.10.2014.

  1. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Aloitanpa uudestaan keskustelun, jota käytiin jo ammoin vanhassa Lohikäärmeessä vuosien 2003-2008 aikana. Tuo keskustelu, nimeltään "Tolkienin kirjojen kannet", löytyy täältä.

    Viimeisten kuuden vuoden aikana on toki tullut lisää keskusteltavaa ja toivottavasti lisää on luvassa. Tarun Sormusten herrasta ja Hobitin kansikokoelmaan kuuluu ensinnä mainitun osalta ainakin neljä erilaista ("Louhikantinen" ensimmäinen laitos, "Kaapuhemmo", uusittu laitos ja Musta ratsastaja -elokuvakansi), jälkimmäisen osalta (Tove Janssonin Lohikäärmevuoren lisäksi) kait kolme erilaista: Tolkienin oma Smaug-kuva, Tove Janssonin Bilbo-kansi sekä elokuvakansi. Kuka mistäkin pitää.

    Mutta ennen kuin päästän keskustelun kunkin kärmesläisen vapaamuotoisista kansikuva-ajatuksista valloileen, kerron uutisen. Tai siis välitän osan Parnassossa (5/2014) ilmestyneestä Matti Louhesta kertovasta jutusta. Ville Hänninen on artikkeliinsa "Mies joka luuli kelloaan silmäksi" (s. 12-13) haastatellut myös Louhea itseään, joka kertoo muun ohella myös Tolkien-kansiensa synnystä mielenkiintoisia muistoja:

    "Kun Taru sormusten herrasta ilmestyi suomeksi, sen kanssa oli kova kiire. Teoksen englanti oli sen verran hankalaa, että luin vain jonkin matkaa ja päätin käyttää mielikuvitusta. Myöhemmin tein muutkin Tolkien-suomennokset samanlaisella kuvitustyylillä."

    Tästä saavat puhdasoppisimmat Tolkien-fanit vastauksensa heitä kauan hiertäneeseen kysymykseen kansikuvien vaikeasti selitettävistä yksityiskohdista, joille ei tunnu löytyvän tukea kirjan tekstistä. Ja Louhi jatkaa fanien nettikeskusteluista, joita hän on myös itse seurannut:

    "He ovat keskustelleet hyvin tarkasti kansieni sisältämistä asiavirheistä ja pohtineet, olenko edes lukenut kirjoja. Olen miettinyt, että kirjoittaisin viestin: 'Hei, olette aivan oikeassa. Terveisin Matti Louhi.' – Toisaalta kyllä niissä jotain on, puutteista huolimatta. Myöhempien painosten valokuvakannet ovat hengettömiä. Ehkä tärkeintä on tunnelman tavoittaminen."

    Omasta puolestani voin sanoa, että asiavirheitä näistä kansista varmasti löytyy, mutta minua ne eivät ole kovasti haitanneet. Olen samaa mieltä taiteilijan kanssa: tärkeintä on tunnelman tavoittaminen, ja siinä (tärkeimmässä!) tehtävässään Matti Louhen kannet ovat onnistuneet erinomaisesti.

    Ensimmäisiä lukukertojani (kauan sitten) ajatellen: kansia jaksoi katsella; piikkikehyksen pieneneminen Tarun osasta toiseen oli mielestäni hieno juttu ja Morgoth valtaistuimellaan oli jykevän pelottava hahmo ja sopi paikalleen kuin nakutettuna (jos nyt Morgothia kukaan uskaltaisi nakuttaa, ehkä [Louhen kansikuvassakin taustalla liihottelevaa] Thorondoria lukuun ottamatta).

    P.S. Lisätietoja Matti Louhesta Kontuwikin artikkelissa Matti Louhi.
     
    Harri Perälä tykkää tästä.
  2. Kointähti

    Kointähti Parannuksen tehnyt trolli

    Kaapuhemmo on niin upea tapaus, etten edes tiedä, mistä aloittaa sen symboliikan avaus. Se on ikivihreä klassikko, kirjakuvituksen ehdotonta aatelia.
     
  3. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Nyt olisi intohimoisille googlaajille pieni tehtävä, josta, kuten arvaatte, en suoriutunut, niin intohimoinen googlaaja kuin olenkin, tai ainakin luulen tai luulottelen olevani.

    Sivulauseet sikseen: Kysymys koskee Pauline Baynesin kuvittamaa The Smith of Wootton Major -teosta, joka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1967. Sittemmin sama teos on ilmestynyt myös Roger Garlandin kuvittamana (1990) ja uudestaan Pauline Baynesin kuvituksella vuoden 2005 laajennetussa laitoksessa, josta vasta nyt sain vihiä.

    Johdannot sikseen: Tuon vuoden 1967 laitoksen (ynnä vuoden 2005 laitoksen) kansikuva joko on tai sitten ei ole Pauline Baynesin käsialaa. Se ei oikein näytä sellaiselta mutta kun ei kukaan uskalla sanoa suoraan eikä näytä tietävän ketään muutakaan tekijää. Vuoden 1975 toisen laitoksen kansikuva taatusti on, sen näkee vanha sokea Sauronkin ensimmäisellä silmän välähdyksellä.

    Kaikki sikseen: Entä siis tuo kultaisen 60-luvun kansikuva? Löytääkö joku varmaa tietoa asiasta puoleen tai toiseen? Helpoiten tietysti löytää, jos sattuu omistamaan tahi saamaan lainaksi (varastaa ei saa) kyseisen vuoden 1967 laitoksen (tahi vuoden 2005 laitoksen) sillä edellytyksellä, että jonnekin kansipaperin kulmaan tjsp. on präntätty kansitaiteilijan nimi kissan (siis tavallisen, ei Sauronin kissan, jota hän kutsuu... ei, ei taas tätä, ssss, ahhh) kokoisilla tahi pienemmillä (kuten tod. näk.) puukstaaveilla. Mutta kukatiess tieto majailee myös internetin aavoilla aavoilla. Mutta jos niin, löytyykö se helpommin kuin ajassa ajelehtiva avaruusalus sienirihmastosta? Jos löytyy, uskaltautunen kehottaa halukkaita etsimään, sillä etsiminen, se se vasta on mainio keino löytää. Eiköstä niin?

    Ennen kuin heitän sikseen: Menen kohta ottamaan lisää flunssalääkettä, mutta sitä ennen piirustan tähän loppuun kuvan puheena olevasta kansikuvasta. Muut (ja tämä) kansikuva löytyvät Kontuwikin artikkelista Seppä ja Satumaa.

    smith1967-1.

    P.S. Eikö olekin ihanan psykedeelinen 60-luvun ilmenemä tämä kansi. Tuosta jos teettäisi parimetrisen jäljennöksen, menisi sen ääreen jooga-asennossa istumaan ja laittaisi soimaan vaikka The Piper at the Gates of Dawn (joka on muuten samaisen vuoden 1967 hedelmiä) niin eivätköhän kohta alkaisi Ruohometsän jänikset loikkia ympärillä vaaleanpunaisina, kirkkaanvihreinä, violetteina, silmät punaisina hehkuen ja kuolleilla kielillä puhua pajattaen.
     
    Constantine tykkää tästä.
  4. Satekai

    Satekai pelikisälli

    En tiedä miten luotettavana lähteenä voi pitää nettikauppoja, mutta tässä, tässä, tässä, tässä, ja tässä englanissa painetun ensimmäisen painoksen kuvittajana Pauline Baynes. Ja tässä on erilaisella kuvalla yhdysvaltojen ensimmäinen painos, jonka kuvitus on myös Pauline Baynesilta. Niin ja sitten Tolkiengatewaylla on myös artikkeli. Totta kyllä, että Baynesin sivuilta ei löydy kuvaa englannin painoksesta, yhdysvaltojen kylläkin. Mutta ehkä tämä Tolkien libraryn kuvilla varustettu sivu Pauline Baynesin kuvittajana signeeraamasta kirjasta on tarpeeksi todiste siitä että hän teki myös tuon kuvituksen?
     
  5. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Juu, tämän huomasin minäkin, kirjan sisällä oleva kuvitus on Pauline Baynesin, ehdottomasti, mutta entä kansi? Sitä ei erikseen mainita ja tuo kuva ei ole ollenkaan Baynes-mainen. Siksi aloin epäillä. Jos nimittäin vertaamme tätä Life on Mars -kantta saman kirjan alla näkyvään Baynes-kanteen (1975) jonka tekijää ei erikseen tarvitse mainita. Toisaalta, kun nyt vahtaan molempia kuvia vuorotellen, onhan vuoden 1975 kannessakinsamoja vaaleanpunaisia pyörteitä ja hieman samankaltainen ihmishahmo kuin vuoden 1967 kannessa. Ne alkavat koko ajan näyttää enemmän saman teeman käsittelyltä. Ja oletusarvohan on toki, että Baynesin kuvittaman kirjan kansi on myös Baynesin tekoa (vaikka esimerkiksi Sepän ja Satumaan suomennoksessa onkin Kristina Segercrantzin kansi huolimatta Baynesin kuvituksesta. Samaten Maamiehessä ja lohikäärmeessä)

    smith1975.
     
  6. Isilmírë

    Isilmírë Kontulainen Suomen Tolkien-seura

    Tyyli ainakin on vahvasti Baynesia, joten jos tuo ei ole hänen tekemänsä, joku on jäljitellyt häntä varsin lahjakkaasti.
     
  7. Tik

    Tik Konnavahti Vastuuhenkilö Konnavahti

    Taitaa olla paras uskoa että myös 1967 kansi on Baynesin. Lähde vain jää puuttumaan, alaviitteiden osa on sammumaton kaipuu...
     

Jaa somessa