Tolkienin kirjojen suhde elokuva- ja TV-sovituksiin

Ehkäpä tämä on parempi paikka.

Niinpä niin Merri, kulttuuri on joidenkin mielestä muuttunut niin paljon että vanhoja on turha muistella. Joka historian unohtaa tulee toistamaan sitä. Samalla voidaan kirjoittaa Sormusten Taru uusiksi, koska (keksi syy) ja tehdä vaikkapa Hobitista paljon sotaisampi ja väkivaltaisempi kuin se itse asiassa onkaan. Samaa linjaa näyttää tämä uusi fantasiasarja jatkavan. Kenties sarjan tekijät haluavat välittää Galadrielistä tällaisen kuvan. Kuinka se itse kullekin sopii kertoo myös ihmisen luonteesta paljon, ainakin mikäli sarjan katsoja on lukenut Silmarillionin. Sarjan voisi tulkita hyväksyvän naisten tekemän väkivallan, ainakin toistaiseksi.

Olen pitänyt Tolkien-faneja varsin rauhanomaisen väkenä, mutta ylistys tälle sarjalle (rings of power) osoittaisi ainakin osan heistä kulttuurivandaaleiksi.

Nyt pitänee selailla muita asioita niin kauan että sarjaan liittyvät mainokset ym videot jne. häipyvät bottien suosituksista. Ikävää että tähän piti reagoida näin, mutta Amazonin herooista huonosti kirjoitettua toimintafantasian pätkää en suosittele kenellekään Tolkienista kiinnostuneelle.
 
Last edited:
Minusta tietyn ihmisjoukon niputtaminen samaan nippuun ja sen jälkeen leimaaminen kulttuurivandaaleiksi tai oletusten tekeminen heidän luonteestaan vain sillä perusteella mitä he ajattelevat jonkin tietyn sarjan tietystä osasta ei ole Käärmeen hengen mukaista. Kulttuuria on monenlaista ja kaikesta ei tarvitse pitää, mutta oikeuttaako se asettamaan muille leimaa otsaan? Ei minusta. Saako eriäviä mielipiteitä lausua? Kyllä saa ja ilman eriäviä mielipiteitä keskustelu käy äkkiä tylsäksi, mutta jos toisin ajattelevat leimataan jo etukäteen heidän mielipiteidensä perusteella se on yksi tapa yrittää vaientaa heitä ja minusta se ei ole hyvää keskustelukulttuuria.
Toivoisin, että täällä pysytään asiallisesti asiassa ja jätetään kaikki turhat leimat antamatta ja vältetään muutenkin toisen persoonaan kohdistuvaa kritiikkiä. Kritisoidaan vain asioita.
 
Ahaa, kaikki ovat siis ookoo riippumatta siitä hajottavatko he ikoneita tai patsaita - tai kirjallisuuden merkkiteoksia. Asia selvä. Ei täällä saa asiallista keskustelua aikaiseksi. Dekonstruktiota vain.
 
Ei kukaan ole Sormusten Herraa tai Silmaa tuhoamassa, ne ovat edelleen olemassa ja tulevat olemaan jatkossakin. Amazonin sarja luo kuitenkin ilmeisen valheellisen kuvan siitä, mikä ja millainen Tolkienin luoma Keski-Maa on, ja se on surullista. Vaikka ihmiset myöhemmin lukisivat kirjatkin, visuaaliset mielikuvat ovat vahvoja ja jäävät helposti elämään vastakkaisista sanallisista todisteista huolimatta.
 
Olen pitänyt Tolkien-faneja varsin rauhanomaisen väkenä, mutta ylistys tälle sarjalle (rings of power) osoittaisi ainakin osan heistä kulttuurivandaaleiksi.

No, ainakaan minä en vielä ole kuullut täällä yhdenkään Tolkien-fanin kehuja sarjasta. On ollut pelkoa, kauhua, inhoa, varovaista uteliaisuutta... Mutta yhtään ylistystä ei ole korviini kantautunut.
Miksi siis edes olet huolissasi?

Sitä paitsi kirjallinen taideteos ei lähtökohtaisesti kulu tai kärsi kulutuksesta, oli se sitten nauttivaa tai inhoksuvaa. Vaikka Tolkienin teoksesta tekisi miten rienaavan version, se alkuperäinen teos ei muutu miksikään. Uudet painokset korkeintaan saavat kannet, joiden kuvitus hakee vaikutteita siitä rienausversiosta.
 
Last edited:
Samalla voidaan kirjoittaa Sormusten Taru uusiksi, koska (keksi syy) ja tehdä vaikkapa Hobitista paljon sotaisampi ja väkivaltaisempi kuin se itse asiassa onkaan. Samaa linjaa näyttää tämä uusi fantasiasarja jatkavan. Kenties sarjan tekijät haluavat välittää Galadrielistä tällaisen kuvan. Kuinka se itse kullekin sopii kertoo myös ihmisen luonteesta paljon, ainakin mikäli sarjan katsoja on lukenut Silmarillionin. Sarjan voisi tulkita hyväksyvän naisten tekemän väkivallan, ainakin toistaiseksi.

Eihän saa olla niin, että fiktiossa nainen ei voi harjoittaa väkivaltaa; on toinen asia, miten väkivaltaan suhtaudutaan. Tolkienin kirjoissa pahojen olentojen surmaamista (varsinkaan taistelussa) ei pidetä ainakaan yksiselitteisen pahana asiana.

Ja miksi naiset eivät saisi osallistua tähän? Sanon vain yhden nimen, Éowyn.

Mitä tulee Galadrielin hahmoon, sarjan tekijät eivät ole sentään raa'asti muokanneet valkoiseen kaapuun pukeutuneesta ja puutarhoissaan käyskentelevästä eteerisestä hahmosta soturia. He ovat kenties muokanneet hänestä soturin (en siis vieläkään ole jaksanut katsoa ensimmäistä jaksoa loppuun; taistelukohtaukset ovat niin tylsiä) mutta eivät täysin perusteettomasti.

Tolkienin Galadriel oli toki ennemmin sotapäällikkö ja (tuon tuostakin sotaa käyvien) eri valtakuntien (Eregion, Lórien) hallitsija kuin soturi (tai eteerinen hissuttelija) ja hänen mielensä oli kaikkea muuta kuin kotilieden ääressä viihtyvän ehtoisan emännän, jollaisen kenties jotkut haluaisivat niin hänen kuin naisten yleensäkin olevan, mene ja tiedä tuota, mutta Tolkien kirjoittaa Galadrielista mm. näin:

Hän ei vannonut mitään, mutta se mitä Fëanor oli sanonut Keski-Maasta oli sytyttänyt hänen sydämensä, sillä hän halasi nähdä laajat vartioimattomat maat ja hallita siellä valtakuntaa oman tahtonsa mukaan (Silm., luku 9, s. 74)​

Hän oli ylpeä, voimakas ja omapäinen kuten kaikki Finwën jälkeläiset Finarfinia lukuun ottamatta, ja kuten veljensä Finrod joka koko suvusta oli lähinnä hänen sydäntään, uneksi hän kaukaisista maista ja alueista, jotka olisivat hänen omiaan ja joissa hän voisi määrätä vailla holhousta. (KTK, luku 2 IV, s. 266)​

Vasta kun oli kulunut kaksi pitkää aikaa ja hänen ulottuvilleen tuli kaikki se, mitä hän oli nuoruudessaan himoinnut – mahtisormus ja Keski-Maan valtius josta hän oli uneksinut – vasta silloin hänen viisautensa oli kasvanut täydeksi eikä hän ottanut mitä hänelle tarjottiin ja viimeisen koetuksen voitettuaan hän poistui Keski-Maasta iäksi (KTK, luku 2 IV, s. 267)​

Hän katsoi kääpiöitä myös sotapäällikön silmin ja näki heissä parhaat soturit taistelemaan örkkejä vastaan. (KTK, luku 2 IV, s. 272)​

Ja löytyypä eräästä Galadrielin tarinan versiosta myös maininta hänestä taistelun tiimellyksessä:

Fëanorin kapinassa, joka pimenemistä seurasi, Galadrielilla ei ollut osaa, päinvastoin, hän taisteli sankarillisesti Celebornin kanssa Alqualondën puolustuksessa noldorin hyökkäystä vastaan, ja Celebornin laiva säästyi (KTK, luku 2 IV, s. 268)​

Se, että Galadriel lähtee etsimään Sauronia eikä anna periksi vaikka alaisten korvannipukat uhkaavat jäätyä, sopii myös siihen kuvaan, että Galadriel halusi löytää Sauronin, jonka hän arveli karanneen ja jonka löytääkseen hän muutti Nenuialilta Eregioniin toisen ajan alkupuolella. Ja Lórienissa asuessaan (ynnä Valkoisessa neuvostossa) hän oli Sauronin tärkeimpiä ellei tärkein vastustaja kautta koko kolmannen ajankin.

Mutta vähitellen Galadriel alkoi tajuta, että Sauron oli jälleen, kuten muinaisina aikoina Melkorin vangitsemisen jälkeen, päässyt livahtamaan [vrt. Silmarillion, s. 41]. Tai pikemminkin hän tajusi että jokin paha hallitseva voima liikkui maailmalla ja hän tunsi sen tulevan kauempaa idästä, yhdestä lähteestä, Eriadorin ja Sumuvuorten tuolta puolen. (KTK, luku 2 IV, s. 271)​

Galadriel ryhtyi Lórinandissa hallitsemaan ja järjestämään puolustusta Sauronia vastaan. (KTK, luku 2 IV, s. 275)​

Olen ymmärtänyt että Amazonin sarjassa Galadriel päättää noin vain palata Länteen väsyttyään Keski-Maahan. Se on kyllä kaikkea muuta kuin Galadrielin luonteeseen sopiva juonenkäänne. Hyi hyi. Mutta kaiken kaikkiaan hän oli älykäs, voimakastahtoinen, kunnianhimoinen, määrätietoinen, periksiantamaton nainen. Siis ansaitsee monipuollisen kuvan, jota tuskin yhdessä televisiosarjassa pystytään pureskelemaan rikki, mutta toivottavasti edes yritetään.

P.S. Kukaan ei koskaan aio kirjoittaa Hobittia eikä muitakaan Tolkienin teoksia uusiksi. Kirjat ovat mitä ovat ja niistä tehdään (kulloinkin kenenkin hallussa olevien oikeuksien mukaan) uusia sovituksia valkokankaalle ja ruudulle.
 
Olen ymmärtänyt että Amazonin sarjassa Galadriel päättää noin vain palata Länteen väsyttyään Keski-Maahan. Se on kyllä kaikkea muuta kuin Galadrielin luonteeseen sopiva juonenkäänne. Hyi hyi.
Ei toi nyt noin mennyt, mutta en ala spoilaamaan, vaan katso itse 😁, jos jaksat.
Mitä kehuihin tulee, niin keskustelu on Käärmeessä ollut niin negatiivista jo ennen kuin koko sarja julkaistiin, että arempi tuskin uskaltaisi edes kommentoida pitävänsä sarjasta.
Sen sijaan FB-ryhmässä osa keskustelijoista on kyllä suhtautunut sarjaan positiivisesti, jotkut jopa positiivisen yllättyneenä. Ja nämä kommentoijat ovat siis nähneet sarjan.
Mahtisormusten luomista visuaalisista mielikuvista en olisi huolissani ainakaan paikkojen kohdalla, sillä ainakin tärkeimmät paikat ovat minusta tunnistettavissa kyllä varsin sujuvasti Keski-Maaksi ja näyttävät myös upeilta.
 
Visuaalisten mielikuvien suhteen kannattaa toki muistaa myös se, etteivät kaikki ihmiset pysty itse visualisoimaan mielessään kirjoissa kuvailtuja asioita. Kun aikoinaan tilitin pettymystäni Jacksonin elokuviin heti leffateatterireissun päälle, eräs tuttu tolkienisti toi tämän asian tietoisuuteeni. Hänkin totesi elokuvien toki poikkeavan alkuperäisestä tarinasta monessa kohtaa, mutta sanoi, että hänelle ne olivat tärkeitä, koska hän sai vihdoin nähdä Keski-Maan. Hän ei kertomansa mukaan yksinkertaisesti pysty visualisoimaan asioita päässään, joten hänelle oli ilahduttavaa, että joku vihdoin teki sen hänen puolestaan.

Itse en ole niin huolissani siitä, miltä paikat näyttävät, kuin siitä, että kun ihminen näkee jonkin asian tapahtuvan, on sen jälkeen vaikea totutella ajatukseen, ettei se oikeasti tapahtunutkaan. Ettei Silmä loimottanutkaan Mustan Tornin huipulla, ettei Arwen riehunutkaan miekka kädessä kahlaamolla, ettei Aragorn pudonnutkaan jokeen, ettei Faramir raahannutkaan hobitteja Osgiliathiin, ettei Arwen ollutkaan matkalla Harmaisiin satamiin jne. jne.

Lisäys Taidamme nyt taas olla väärässä ketjussa puhumassa aiheesta.
 
Last edited:
Visuaalisten mielikuvien suhteen kannattaa toki muistaa myös se, etteivät kaikki ihmiset pysty itse visualisoimaan mielessään kirjoissa kuvailtuja asioita. Kun aikoinaan tilitin pettymystäni Jacksonin elokuviin heti leffateatterireissun päälle, eräs tuttu tolkienisti toi tämän asian tietoisuuteeni. Hänkin totesi elokuvien toki poikkeavan alkuperäisestä tarinasta monessa kohtaa, mutta sanoi, että hänelle ne olivat tärkeitä, koska hän sai vihdoin nähdä Keski-Maan. Hän ei kertomansa mukaan yksinkertaisesti pysty visualisoimaan asioita päässään, joten hänelle oli ilahduttavaa, että joku vihdoin teki sen hänen puolestaan.

Itselläni mielikuvitus kyllä piirtää paikkoja ja maisemia, henkilöhahmojakin ihan kivasti. Jacksonin elokuvien jälkeen totesin, että oma mielikuvitukseni ei riittänyt niin kamalien örkkien luomiseen päässäni. Kirjan sivuilla ne eivät olleet niin suuria ja väkivaltaisia. Mustat ratsastajat sen sijaan saivat kylmät väreet kulkemaan selkäpiitä pitkin ihan lukemankin perusteella. En ollut pahoillani, että jonkun muun mielikuvitus loi niin isot ja rumat örkit ja urukit. Sellaisiahan ne varmasti ovat. Nyttemmin useampia hirviöelokuvia katsoneena pelottavuus on hitusen laimentunut.
 
Itse olen varsin abstrakti ajattelija, minulle ei tule yleensä kirjojen hahmoista tai paikoista "välähdyksiä", vaan koen ne pikemminkin käsitteinä. Varmaan siksi Tolkienin tapa kuvata paljon asioiden henkilöissä herättämiä tunteita ja mielikuvia on auttanut pääsemään oikeaan fiilikseen. En ole ollenkaan "Kuvaa, älä kerro"-koulukunnan edustajia. TSH-leffoja saatoin katsoa innokkaana seuraten, millainen tuo audiovisuaalinen tulkinta oli, mutta luulisin pitäväni toisenlaisistakin tulkinnoista, jos ja kun niitä toivottavasti vielä eteemme tuodaan.
 
Ehkäpä tämä on parempi paikka.

Niinpä niin Merri, kulttuuri on joidenkin mielestä muuttunut niin paljon että vanhoja on turha muistella. Joka historian unohtaa tulee toistamaan sitä. Samalla voidaan kirjoittaa Sormusten Taru uusiksi, koska (keksi syy) ja tehdä vaikkapa Hobitista paljon sotaisampi ja väkivaltaisempi kuin se itse asiassa onkaan. Samaa linjaa näyttää tämä uusi fantasiasarja jatkavan. Kenties sarjan tekijät haluavat välittää Galadrielistä tällaisen kuvan. Kuinka se itse kullekin sopii kertoo myös ihmisen luonteesta paljon, ainakin mikäli sarjan katsoja on lukenut Silmarillionin. Sarjan voisi tulkita hyväksyvän naisten tekemän väkivallan, ainakin toistaiseksi.

Olen pitänyt Tolkien-faneja varsin rauhanomaisen väkenä, mutta ylistys tälle sarjalle (rings of power) osoittaisi ainakin osan heistä kulttuurivandaaleiksi.

Tämä kyllä vaatii nyt kommentointia.
1. Fakta: Tolkienin maailma on väkivaltainen. Väkivaltaa tapahtuu ja sitä kohdistetaan erilaisiin olentoihin, myös miehiin ja naisiin, niin miesten kuin naistenkin taholta.
2. Onko Tolkien-fani siis automaattisesti väkivallan kannattaja ja hyväksyjä?
3. Jos on, niin sinäkin olet väkivallan kannattaja ja hyväksyjä.
4. Tästä seuraa, että on tekopyhää, jos tuomitset muita väkivallan kannattajiksi.
5. Millä lailla Galadrielin väkivalta olisi pahempaa kuin kenen tahansa muun Tolkienin hahmon väkivalta? (Olettaen, että suoritat kohdan 4 nimenomaisesti tällä perusteella, kuten kommentistasi saa käsityksen.)
 
Kantapaikka-forumilla on yleiskeskustelua Tolkienista (itse aloitin :) ). Ihan vaan, jos haluatte huomata sitä, mahdollisesti osallistua...?
 
Ylös