Tolkienin maailma on tunkkainen?

No, meidän täytynee pitäytyä viimeisimmässä tiedossa tämän asian suhteen.

Isilmírë sanoi:

Minun mielestäni on tärkeää huomata niiden ongelmalliset piirteet siksi, että ne ovat edelleen hyvin suosittuja ja ovat myös vuosikymmenien ajan vaikuttaneet yleiseen käsitykseen siitä, millaisia fantasiamaailmojen ja yhteiskuntien pitäisi olla, kun joku muu alkaa sellaisia luoda.

Click to expand...

Tämä on toki erittäin hyvä pointti. Mutta ei olla liian ankaria!

Ares B sanoi:

Sitten taas kirjeessä 153 Tolkien muistuttaa, että maailma on Erun luoma ja oma, ja siksi lähtökohtaisesti hyvä. Turmelus on tullut sinne ulkopuolelta.

Click to expand...

Silmassa Eru toteaa muistaakseni jotakuinkin, että "lopuksi on hyvä, että paha on ollut". On kuitenkin hiukan vaikea nähdä, miten paha olisi tullut Keski-Maahan sen enempää ulkopuolelta kuin hyväkään, koska Melkor aloitti kapinointinsa jo siinä vaiheessa, kun oli mukana laulamassa maailman kuvaa olevaksi muiden ainujen kanssa. Hänen kapinansa tulostahan ovat esimerkiksi myrskyt ja lumihiutaleet, kuten Eru muistaakseni Silmassa osoittaa. Melkorin pahuus on siis loogisesti ajatellen ollut alusta asti osa Keski-Maata.

Melkorkin on kuitenkin Erun luomus, ja siksi hänessä kyteneen kapinahengen ja vallanhalun ja niiden myötä pahuuden voisi hyvällä syyllä väittää olevan Erun luomia. Tässä tulee vastaan sama dilemma kuin kristinuskossakin: jos yksittäinen kaikkivaltias jumalolento on yksin luonut kaiken, silloin kaiken pahuudenkin täytyy olla hänestä lähtöisin, ja silloin on varsin kyseenalaista tituleerata häntä pelkästään hyväksi.

Tolkienin myöhemmissä Ardan "metafysiikkaa" käsitelleissä kirjoituksissa (erityisesti HoME X, "Morgoth's Ring" -kirjassa), esiintyy ajatus siitä että Ardan materiaaliset ainesosat ovat Morgothin pahuuden saastuttamia, ja kaikilla ruumillisilla olennoilla on tämän takia alttius pahaan. Tämä käsitys lähentelee jo ennemmin manikealaisuutta kuin perinteistä katolista teologiaa. (Tosin pahan alkuperä ei ole materiassa, vaan on syntynyt jo ennen sen luomista, Suuren soiton aikaan, eikä materiaa ole tarkoitettu pahaksi.)
Finwën ja Mírielin - monia dramaattisia jälkiseurauksia saanutta - tapausta käsitelleessä valarin neuvonpidossa pohditaan, miksi Míriel haluaa kuolla vaikka tämä ei kuulu haltioiden luontoon ja hän elää Amanin siunatussa valtakunnassa. Ovatko haltiat tuoneet pahan tullessaan?: [ihmiset ja haltiat] are both spirit and body, and that body is of Arda and by Arda was nourished: so the Shadow worketh not only upon spirits, but he has marred the very hrón of Arda... Therefore none of those who awake in Middle-earth, and there dwelt before they came hither, have come here wholly free. (HoME, X, 241)
Samoin myöhemmässä, "Notes on Motives in the Silmarillion" -kirjoituksessa: Thus, outside the Blessed Realm, all matter was likely to have a "Melkor ingredient", and those who had bodies, nourished by the hroa of Arda, had as it were a tendency, small or great, towards Melkor. (HoME, X, 400)

Isilmírë sanoi:

Tässä tulee vastaan sama dilemma kuin kristinuskossakin: jos yksittäinen kaikkivaltias jumalolento on yksin luonut kaiken, silloin kaiken pahuudenkin täytyy olla hänestä lähtöisin, ja silloin on varsin kyseenalaista tituleerata häntä pelkästään hyväksi.

Click to expand...

Vanha kunnon vapaan tahdon ongelma, joka on varmasti yhtä vanha kuin teologia itse. Koeta tässä nyt umpimaallikkona ratkoa sitä...

Pitäisikö hyvän jumaluuden luoda olentoja, joiden valinnanmahdollisuudet ovat rajalliset ja jotka voivat toimia vain hänen tahtonsa mukaisesti, vai autonomisia olentoja joilla on kyky myös tehdä vääriä valintoja ja luottaa, että ne lopulta itse valitsevat oikein koska ymmärtävät että se on hyvä? Virheettömiä vieterileluja vai eläviä lapsia, joiden kasvuun kuuluu myös virheiden teko ja kompastelu? Aulën kääpiöt v1.0 olivat rajallisia ja täysin riippuvaisia hänen tahdostaan, kunnes Eru päivitti ne hengellään itsenäisiksi toimijoiksi.

Jos Tolkienin luomilla olennoilla ei olisi kykyä pahuuteen, meillä ei olisi Tarua sormusten herrasta ja maailma olisi huomattavasti köyhempi. Kyllä minä häntä hyväksi tituleeraan.

Tämä alkaa mennä teologiseksi keskusteluksi, joten ehkä ei kannata jatkaa enää kovin pitkälle. Sen verran kuitenkin vielä pohdiskelen, että jos maailmalla on vain yksi luoja, silloin kaikki hyvä ja paha tulee väkisinkin hänestä. Jos hänessä ei ole pahuutta, ei sitä ole hänen luomuksissaankaan. Henkilökohtaisesti en sanoisi ketään ihmistäkään pelkästään hyväksi, oli hän luonut miten hienoja asioita tahansa. Sen kyllä myönnän, että tarinat ilman edes pientä pahuutta olisivat pitkäveteisiä, mutta ei se pahuus niihinkään mistään ulkopuolelta tule.

Meillähän on ketjuja, joissa näihin keskustelusta heränneisiin teemoihin voisi kaikessa rauhassa pureutua (ellei sitten aloita uutta, sekin ain käy). En kuitenkaan ala erotella tästä ketjusta mitään, koska asiat ovat sen verran limittäin, että mielenkiintoiset ajatusvirrat katkeaisvat.