Pitääkö sitä kirjallisuutta/taidetta ajatella tyyliin "TSH on paskaa eikä se voi olla hyvä kirja koska modernin romaanin täytyy olla sellainen ja sellainen kuin tutkijat ovat määritelleet" ?
Haluaisin sanoa heille jotka Tolkienin luomia henkilöitä/Keskimaan luonnetta kritisoivat että vaikka Taru Sormusten Herrasta on 1900-luculla kirjoitettu romaani, niin Tolkien nimenomaan kirjoitti "kuvitteellista mytologiaa Englannille", sillä semmoinen yhtenäinen jumaltarusto briteiltähän kokonaan puuttui. Ja nyt kysyn: Onko esimerkiksi kotoisan Kalevalamme maailma paljon muuta kuin "kokoelma kansanrunoja maailmasta jossa "kaikki on niin kuin on" ? Monet Kalevalan kaltaiset runokokoelmat/mytologiathan nimenomaan innoittivat Tolkienia! Hän ei ollut mikään todellakaan mikään Eddings, Salvatore tai King, hän oli vain kieliä ja mytologioita rakastava professori joka kirjoitti maailmankuvaansa yhdistettynä haluunsa kirjoittaa Englannille oma mytologiansa.
Ja sitä paitsi, olisiko sillä loppujen lopuksi väliä vaikka Tolkienin teoksissa olisikin "rasismia" ? Vähentääkö se niiden kirjallista arvoa? Ei. Rasismi on " luonnollinen vääryys" maailmassamme, niin miksi esimerkiksi sitten Keskimaassa ei saisi olla rasismia, kun sitä kerran meidänkin maailmassamme on? Päivänselväähän siis on että kukaan Telluksella asustava ihminen ei voi luoda fantasiamaailmaa jossa ei heijastuisi hänen elinaikansa ajankohtaiset asiat tai yhteiskuntanormit. Vaikka nämä eivät aina pakolla niin helposti näy.
Ja Tolkienin nuoruudessa, 1900-luvun alussa, maailma oli vielä hyvin erilainen kuin nykyään ja konservatiivinen ajattelu oli arkipäivää. Tolkienin kasvatti Isä Francis, katolinen pappi, joka toi Tolkienin elämään hyvin tärkeän asian - uskon! Tolkien teoksissa heijastuu nimenomaan hänen omat uskomuksensa. Hän ei pyrkinyt luomaan mitään viihdettä. Hän ei "yrittänyt tarkoituksella kirjoittaa hyvää kirjaa", tarkoitan siis että hänen tarkoituksenaan ei ollut keksiä Keskimaahan hyvyyttä tavoitellen mahdollisimman "maGeita jutzkia!1", vaan hän kirjoitti kirjasta sellaista "millainen hän tahtoi sen olevan". Ja ehkä oleellisinta; kielet! Kieliä Tolkien rakasti, ja hän nautti omien kieliensä kehittelemisestä Keskimaahan. Ja ylipäätänsä Keskimaan luominen, sen hiominen ja tarkkojen yksityiskohtien keksiminen, niistä hän nautti!
Lopuksi toteaisin, että IMHO TSH:n/ylipäätänsä Keskimaan kirjallinen arvo ei lepää "tosi värikkäissä henkilöissä/rajoja rikkovassa idealismikirjallisuudessa", vaan ylipäätänsä Tolkieninin paneutumisesta, rakkaudesta työhönsä ja siitä panoksesta jonka hän antoi elämäntyölleen ja tulevaisuuden fantasiakirjallisuudelle!
Kokonaisuus kaikkeudessaan tuo itselleni sellaisen empatian tunteen, että miten voisi olla arvostamatta?
Haluaisin sanoa heille jotka Tolkienin luomia henkilöitä/Keskimaan luonnetta kritisoivat että vaikka Taru Sormusten Herrasta on 1900-luculla kirjoitettu romaani, niin Tolkien nimenomaan kirjoitti "kuvitteellista mytologiaa Englannille", sillä semmoinen yhtenäinen jumaltarusto briteiltähän kokonaan puuttui. Ja nyt kysyn: Onko esimerkiksi kotoisan Kalevalamme maailma paljon muuta kuin "kokoelma kansanrunoja maailmasta jossa "kaikki on niin kuin on" ? Monet Kalevalan kaltaiset runokokoelmat/mytologiathan nimenomaan innoittivat Tolkienia! Hän ei ollut mikään todellakaan mikään Eddings, Salvatore tai King, hän oli vain kieliä ja mytologioita rakastava professori joka kirjoitti maailmankuvaansa yhdistettynä haluunsa kirjoittaa Englannille oma mytologiansa.
Ja sitä paitsi, olisiko sillä loppujen lopuksi väliä vaikka Tolkienin teoksissa olisikin "rasismia" ? Vähentääkö se niiden kirjallista arvoa? Ei. Rasismi on " luonnollinen vääryys" maailmassamme, niin miksi esimerkiksi sitten Keskimaassa ei saisi olla rasismia, kun sitä kerran meidänkin maailmassamme on? Päivänselväähän siis on että kukaan Telluksella asustava ihminen ei voi luoda fantasiamaailmaa jossa ei heijastuisi hänen elinaikansa ajankohtaiset asiat tai yhteiskuntanormit. Vaikka nämä eivät aina pakolla niin helposti näy.
Ja Tolkienin nuoruudessa, 1900-luvun alussa, maailma oli vielä hyvin erilainen kuin nykyään ja konservatiivinen ajattelu oli arkipäivää. Tolkienin kasvatti Isä Francis, katolinen pappi, joka toi Tolkienin elämään hyvin tärkeän asian - uskon! Tolkien teoksissa heijastuu nimenomaan hänen omat uskomuksensa. Hän ei pyrkinyt luomaan mitään viihdettä. Hän ei "yrittänyt tarkoituksella kirjoittaa hyvää kirjaa", tarkoitan siis että hänen tarkoituksenaan ei ollut keksiä Keskimaahan hyvyyttä tavoitellen mahdollisimman "maGeita jutzkia!1", vaan hän kirjoitti kirjasta sellaista "millainen hän tahtoi sen olevan". Ja ehkä oleellisinta; kielet! Kieliä Tolkien rakasti, ja hän nautti omien kieliensä kehittelemisestä Keskimaahan. Ja ylipäätänsä Keskimaan luominen, sen hiominen ja tarkkojen yksityiskohtien keksiminen, niistä hän nautti!
Lopuksi toteaisin, että IMHO TSH:n/ylipäätänsä Keskimaan kirjallinen arvo ei lepää "tosi värikkäissä henkilöissä/rajoja rikkovassa idealismikirjallisuudessa", vaan ylipäätänsä Tolkieninin paneutumisesta, rakkaudesta työhönsä ja siitä panoksesta jonka hän antoi elämäntyölleen ja tulevaisuuden fantasiakirjallisuudelle!
Kokonaisuus kaikkeudessaan tuo itselleni sellaisen empatian tunteen, että miten voisi olla arvostamatta?