Näin taas unta jossa tiesin kuolevani (viittaa unitopikissa aikaisemmin kertomaani uneen). Tässä unessa itse Sauron otti minut vangiksi. Uni oli pitkä ja siihen liittyi paljon erilaisia asioita joista suurin osa on jo haihtunut mielestäni.
Kun jäin unen loppupuolella hetkeksi yksin niin Sauron joka oli ottanut suuren käärmemäisen olennon hahmon tuli luokseni. menin pöydän alle piiloon (typerää) ja Sauron kietoi hitaasti itseään siksakkia pöydänjalkojen ympärille kunnes olin kokonaan ansassa. Sen keho tuntui limaiselta ja lämpimältä. Jotenkin ällöttävältä. Se työnsi päänsä pöydän alle ja keskustelimme jostakin. Muistan keskustelusta enää ainoastaan sen että Sauron kertoi tulevansa uudestaan ja kertoi myös missä ja milloin.
Unen matka jatkui hetken, mutta sitten Sauron tuli kuten lupasi ja otti minut mukaansa korkealle vuorenhuipulle (joka sekin oli kai jostain ihmisen tekemästä romusta muodostunut jos en ihan väärin muista. Unessa ei ollut oikeastaan yhtään luonnon elementtejä. Ei ruohoa, puita, kasveja, vettä. Jopa kiven osuus oli aika vähäinen.) Tiesin Sauronin tappavan minut ja itkin ja pyysin Sauronia että se antaisi minun säästää isäni hatun ja näppiksen (oikeasti kyseinen hattu on ihan omani ja näppis Merrin). Sain säästää ne ja sain armonaikaa huomiseen. Mutta kukkulalla olin vankina. Ajattelin laittaa hatun ja näppäimistön paikkaan josta Incánus löytäisi ne.
Sitten aloin pikkuhiljaa herätä ajatukseen että miksi en vaan avaa silmiä ja lopeta koko unta. Typerää jatkaa unta jonka tietää päättyvän huonosti ja joka saa minut itkemään. Ja nämä ajatukset olivat siis jo valveajatuksia unen keskellä. Heräsin siis lempeästi unestani enkä paniikinomaisesti hätkähtäen kuten tällaisille unille kai on tyypillistä. Oikeastaan unessa sen kasmmottavuudesta huolimatta oli jotenkin lämmin tunnelma. kaiken sen pelon ja ahdistuksen alla siis. Unessa tunsin pelkoa ja surua, mutta yleistunnelma oli kuitenikin jotenkin miellyttävä. Sellainen josta haluaisi herättyään pitää kiinni. Ristiriitaisia asioita. Mitäköhän joku unien tulkitsija sanoisi näistä viimeaikaisista unistani
Kun jäin unen loppupuolella hetkeksi yksin niin Sauron joka oli ottanut suuren käärmemäisen olennon hahmon tuli luokseni. menin pöydän alle piiloon (typerää) ja Sauron kietoi hitaasti itseään siksakkia pöydänjalkojen ympärille kunnes olin kokonaan ansassa. Sen keho tuntui limaiselta ja lämpimältä. Jotenkin ällöttävältä. Se työnsi päänsä pöydän alle ja keskustelimme jostakin. Muistan keskustelusta enää ainoastaan sen että Sauron kertoi tulevansa uudestaan ja kertoi myös missä ja milloin.
Unen matka jatkui hetken, mutta sitten Sauron tuli kuten lupasi ja otti minut mukaansa korkealle vuorenhuipulle (joka sekin oli kai jostain ihmisen tekemästä romusta muodostunut jos en ihan väärin muista. Unessa ei ollut oikeastaan yhtään luonnon elementtejä. Ei ruohoa, puita, kasveja, vettä. Jopa kiven osuus oli aika vähäinen.) Tiesin Sauronin tappavan minut ja itkin ja pyysin Sauronia että se antaisi minun säästää isäni hatun ja näppiksen (oikeasti kyseinen hattu on ihan omani ja näppis Merrin). Sain säästää ne ja sain armonaikaa huomiseen. Mutta kukkulalla olin vankina. Ajattelin laittaa hatun ja näppäimistön paikkaan josta Incánus löytäisi ne.
Sitten aloin pikkuhiljaa herätä ajatukseen että miksi en vaan avaa silmiä ja lopeta koko unta. Typerää jatkaa unta jonka tietää päättyvän huonosti ja joka saa minut itkemään. Ja nämä ajatukset olivat siis jo valveajatuksia unen keskellä. Heräsin siis lempeästi unestani enkä paniikinomaisesti hätkähtäen kuten tällaisille unille kai on tyypillistä. Oikeastaan unessa sen kasmmottavuudesta huolimatta oli jotenkin lämmin tunnelma. kaiken sen pelon ja ahdistuksen alla siis. Unessa tunsin pelkoa ja surua, mutta yleistunnelma oli kuitenikin jotenkin miellyttävä. Sellainen josta haluaisi herättyään pitää kiinni. Ristiriitaisia asioita. Mitäköhän joku unien tulkitsija sanoisi näistä viimeaikaisista unistani