Tom Bombadilin seikkailut, runo 2, Bombadil veneilee

Telimektar

Fundamentalisti
Tom Bombadilin seikkailut 2021


"Bombadil Goes Boating"
Tämä on kokoelman viimeisenä syntynyt runo, ilmeisesti ainoana kirjoitettu varta vasten kokoelmaa varten, kun muut oli kirjoitettu eri tilanteissa jo aikaisemmin. (Carpenter, ”Elämäkerta”, s.287.)

Myös teoksen sisäisessä historiassa tämä kuuluu myöhäisimpään, neljännen ajan alussa syntyneeseen kerrostumaan, siinähän esiintyy Sormusten herrassa esiintyvä isäntä Maggot, suomeksi jostain syystä Magot. Runo olisi tarkan paikallistuntemuksensa perusteella bukinmaalaista alkuperää, mutta vielä Sormusten herran ensimmäisessä kirjassa edes Bukinmaan herran perijä Merri ei etukäteen tunne Bombadilia, joten runo olisi kirjoitettu vasta Kolmannen ajan lopun suurten tapahtumien jälkeen.
[Runo 15, "Sea Bell", olisi tarinan sisäisen historian mukaan runoista kaikkein myöhäisin]

Joudun kirjoittamaan vain englanninkielisen tekstin pohjalta, ilman suomennosta eräät kohdat jäävät valitettavasti hämäriksi. Tässä nyt kuitenkin joitakin huomioita:

Runon rakenne muistuttaa sikäli ykkösrunoa, että Bombadil kohtaa joukon erilaisia antagonisteja, joiden kanssa syntyy melko aggressiivistakin sanailua ja kahinointia, kunnes näiden kamppailujen jälkeen ilakoidaan, ykkösrunossa Tomin omissa häissä, kakkosrunossa isäntä Maggotin vieraana. Ykkösrunossa Tom kuitenkin kohtaa jo heti ensimmäiseksi tulevan puolisonsa Kultamarjan joka vielä tässä vaiheessa näyttää yrittävän hukuttaa Tomin, ja vasta toinen tapaaminen on Tomin kannalta menestyksekkäämpi. Kakkosrunossa Tom kohtaa Maggotin vasta viimeisenä. Tosin jo ensimmäisenä kohdattu pikkulintu, ”Willow-wren” (vanhempi nimi pajulinnulle, nykyenglannissa willow warbler) nimenomaan tarjoutuu viemään sanan Maggotille (tässä vaiheessa Tom jostain syystä kieltää mainitsemasta nimiä).

Kakkosrunon loppu on kuitenkin ensimmäistä runoa monimielisempi. Kakkosrunossa Tom katoaa juhlien jälkeen jälkiä jättämättä ja saukot ja joutsen joutuvat hinaamaan Tomin hylkäämän veneen tämän kotipoukamaan. T. A. Shippey jopa kirjoittaa ”Tales from the Perilous Realm” -kokoelman johdannossa (2008, s. xxi) “while the first poem ends on a note of triumph and contentment, the second ends on a note of loss: Tom will not come back"

En ole aivan varma, ymmärtävätkö muut tämän runon lopun samalla tavoin kuin Shippey. Ja miten tulisi kirjaimellisesti tulkita loppusäkeet
O! silly-sallow-willow-stream! The oars they’d left behind them!
Long they lay at Grindwall hythe for Tom to come and find them.


Tuliko siis Tom lopulta hakemaan nämä airot vai ei? Miten Martin on asian ratkaissut?

Vielä joitakin hajahuomioita.
Joutsen esitellään kuvauksella Old swan of Elvet-isle . Ajattelin ensin että haltiasaaren joutsen, mutta ”elvet” onkin arkaainen nimi joutsenelle. Kontuwikin mukaan saaren nimen suomennoksena on Luikosaari, jolloin “luiko” olisi erittäin arkaainen suomalainen nimi joutsenelle.

Tom uhkailee joutsenta kuninkaan paluulla: If one day the King returns, in upping he may take you, brand your yellow bill, and less lordly make you
“If one day King returns” viittaa siihen, että (Gondorin ja Arnorin) kuningas ei olisi vielä oikeasti palannut pohjoiseen, eli elettäisiin enintään muutamia vuosia neljännen ajan alun jälkeen. (Sormusten herran liitteen A, I, 3 (kontulaisista kuningas Arveduin kuolemaa seuranneina vuosisatoina) mukaan sanontaa ”Kun kuningas palaa” (When the King comes back) käytettiin tarkoitettaessa jotain saavuttamatonta hyvää tai korjaamatonta pahaa.)

Hobittien jousin aseistautuneet rajamiehet tunnistavat ”Metsämies Tomin” (Woodman Tom). Sormusten herran maailmassa tämä ei tuntuisi todennäköiseltä vielä kolmannella ajalla (koska Merri ei tätä tunnistanut).

Olutta himoitseva Tom valittelee (itseään tarkoittaen) häntä aluksi kovistelleelle Maggotille:
….A beggar can´t be chooser, or else I’d bid you go, and you would be the loser.
Mietin ensin, olisiko tämä Tolkienin keksimä sanonta, mutta perusteella taustalla näyttäisi olevan perinteinen englantilainen sanomus: ”Beggars cant be choosers”
(Varmistamattomien nettilähteiden mukaan John Heywoodin sananlaskukokoelma vuodelta 1546: Beggers should be no choosers… ;
Thomas Fuller 1732: Beggars and borrowers must be no chusers)
 
Last edited:

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
isäntä Maggot, suomeksi jostain syystä Magot.
Todennäköisesti samanlaisesta äänteellisestä syystä, joka muunsi myös nimen Merry muotoon Merri.

Tuliko siis Tom lopulta hakemaan nämä airot vai ei? Miten Martin on asian ratkaissut?
Missä airot? Tuollahan, Rinvallin valkamassa,
kunnes Tom ne sieltä viimein kävi noutamassa.

”elvet” onkin arkaainen nimi joutsenelle. Kontuwikin mukaan saaren nimen suomennoksena on Luikosaari, jolloin “luiko” olisi erittäin arkaainen suomalainen nimi joutsenelle.
Olen itse törmännyt nimeen muodossa luikoi, mutta ehkä siitä on eri variantteja tai se käyttäytyy yhdyssanassa niin, että toinen i putoaa pois. Sana askarrutti mieltäni aikoinaan peruskoulussa, koska laulukirjassa olleessa versiossa kansanlaulusta Velisurmaaja kuvattiin asiaa joka ei koskaan tapahdu mm. sanomalla "konsa luikoi mustenevi". Vasta muutama vuosi sitten lukiessani laulujoutsenesta kertovaa kirjaa Uljas valkoinen sain selville, että luikoi on nuoresta joutsenesta käytetty nimitys.
 
Last edited:

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Kurkkasin Kontuwikin Bombadil veneilee -artikkelia ja totesin sen aika laihaksi. Mutta välitöntä korjausta vaati runon ulkoinen historia, jossa viitattiin vain Carpenterin toteamukseen, että runo on ainoa varta vasten kokoelmaa varten kirjoitettu (J. R. R. Tolkien - elämäkerta, s. 287; runon nimi suomennettuna "Bombadil tekee venematkan"). Nimittäin vilkaisu Hammondin ja Scullin kommentaariin (J. R. R. Tolkien, The Adventures of Tom Bombadil, 2014, Commentary, s. 138-142, ks. myös The Return of the Shadow, HoME VI, s. 115-116, jossa Christopher Tolkien on julkaissut allaolevan runon ja sitä kommentoinut) osoitti, että ulkoisesta historiasta on paljon enemmän sanottavaa. Tässä teidän riesaksenne Scullin ja Hammondin avulla uusittu artikkelin osuus hieman muokattuna (ilman alaviitteitä) ja sitaattien osalta laajennettunakin. (Ihanan pariskunnan S & H kommentaari jatkuu vielä pitkästi, s. 142-154, mutta siinä käsitellään painetun version nimistöä ja sanastoa jne., joten se ei kuulu ainakaan tähän.)

* * *​

Bombadil veneilee on Humphrey Carpenterin mukaan ainoa J. R. R. Tolkienin varta vasten tähän (vuonna 1962 ilmestyneeseen) kokoelmaan kirjoittama runo. Christopher Tolkien on todennut (HoME VI) ja samoin Christina Scull ja Wayne G. Hammond häntä seuraten, että sen taustalla on julkaisematta jäänyt runo, jonka Tolkien myöhemmin – ilmeisesti vasta vuoden 1962 tienoilla – kopioi tuntemattomaksi jääneestä käsikirjoituksestaan ja nimesi "Tom Bombadilin iduksi" (engl. germ of Tom Bombadil) ja muisteli olevan peräisin 1930-luvun puolivälistä, vaikka, kuten edellisestä runosta on jo todettu, itse Tom Bombadilin tarina on ilmeisesti saanut alkunsa jo 1920-luvulla.

Tämä viisisäkeistöinen runo on sisältönsä puolesta erityisesti Bombadil veneilee -runon esiaste. Siinä Tom Bombadilita kysytään, minne hän on soutamassa "John Pompadorin kanssa" (säe 1) ja Tom vastaa (säkeet 2-3):

(Said I)​
"Ho! Tom Bombadil
Whither are you going​
With John Pompador
Down the River rowing?"​

(Said he)​
"Through Long Congleby
Stoke Canonicorum,​
Past King's Singleton
To Bumby Cocalorum –​

To call Bill Willoughby
Whatever he be doing​
And ax Harry Larraby
What beer he is a-brewing."​

Scullin ja Hammondn mukaan nimillä "ei näytä olevan mitään historiallista tai kirjallista merkitystä, ne vain sopivat säkeiden rytmiin". Paikannimistä Christopher Tolkien on yhdistänyt nimen Stoke Canonicorum nykyisen devonshireläisen Stoke Canonin keskiaikaiseen nimeen, mutta muita paikannimiä Hammond ja Scull eivät ole pystyneet liittämään olemassaoleviin nimiin, vaikka ne vaikuttavat aidoilta (tunnetaan useita Singleton-nimisiä paikkoja; Long, King's ja -by ovat yleisiä paikannimien elementtejä; murteellinen bumby tarkoittaa 'soista maata' ja Hammond ja Scull kertovat Christopher Tolkienin maininneen heille yksityisesti, että hänen isänsä käytti usein sanaa cockalorum "luultavasti merkityksessä 'absurdi, monimutkainen hössötys'" (engl. absurd, elaborate fuss). (Suom. huom. Sana ei toki ole Tolkienin oma keksintö, vaan kuuluu englannin laajaan sanavarastoon lähinnä merkityksessä 'omahyväinen kerskailija' ja viittaa kukkoon ja kukkoiluun, ks. esim. Merriam-Webster, s.v. cockalorum).

Kahdessa viimeisessä säkeistössä Bombadil laulaa venematkasta kuvaillen ympäröivää kesäistä luontoa:

(And he sang)​
”Go, boat! Row! The willows are a-bending,
reeds are leaning, wind is in the grasses.​
Flow, stream, flow! The ripples are unending;
green they gleam, and shimmer as it passes.​

Run, fair Sun, through heaven all the morning,
rolling golden! Merry is our singing!​
Cool the pools, though summer be a-burning;
in shady glades let laughter run a-ringing!”​

Vuonna 1962 julkaistussa lopullisessa versiossa runon ajatus ja tunnelma ovat yhä samat, vaikka nimet ja ympäristö ovat vaihtuneet keskimaalaisiksi – siinä mielessä runo on varta vasten kokoelmaa varten kirjoitettu ja sisällöltään se liittyy kaikkein kiinteimmin Keski-Maahan – ja se on saanut runsaasti lisää pituutta. Scull ja Hammond kertovat, että runo kehittyi ainakin kymmenen eri version sekä yksityiskohtien työstämisen kautta. Samalla sen nimi muuttui: The Fliting of Tom Bombadil > The Merry Fliting of Tom Bombadil > The Adventures of Tom Bombadil II: The Merry Fliting > Fliting.

Sana fliting on peräisin muinaisenglannista ja tarkoittaa 'riitelemistä'; se viittaa usein runomuotoisiin "herjauskilpailuihin", joita tunnetaan pohjoisesta ja keskiaikaisesta kirjallisuudesta, myös Beowulfista. (ks. myös Bosworth-Toller online s.v. FLÍT).

Runon myöhemmissä versioissa Tolkien jätti pian pois ensimmäisten kahden säkeistön dialogin ja vaihtoi niiden tilalle uuden ensimmäisen säkeistön, jossa Tom päättää korjata veneensä ja lähteä soutamaan alavirtaan. Runon loppuosa laajeni, kunnes siitä lopulta tuli koko Bombadil-kokoelman pisin ja sanastoltaan sekä viittauksiltaan monimuotoisin.

P.S. Jos sana ax herättää ihmetystä, Tom ei aio ryhtyä kirvesmurhaan vaan se on murteellinen muoto sanasta ask 'kysyä'.

Huom. Väitin Tom Bombadilin seikkailut -runon alustuksessani, että se olisi kokoelman pisin. Korjaan erheeni.
 
Last edited:

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Enpä minä malttanut olla vertailematta tämänkin runon suomennosta alkutekstiin. Jälleen kerran ihastelen Martinin taitoa käyttää suomen kieltä niin kepeästi ja luovasti samalla alkutekstin sisällön, tunnelman ja jopa rytminkin pitkälti säilyttäen.

Ensimmäisessä säkeistössä alkuteksti sanoo vanhan vuoden "kääntyvän ruskeaksi" eli sujuvammin sanottuna ruskistuvan. Suomeksihan tämä viittaisi johonkin paistettavaan asiaan, joten kellastumisesta puhuminen on huomattavasti parempi valinta. Alun perin Tom ei kuule pyökinlehden putoamista, mutta Martinin riimisyistä tekemä lisäys sopii Tomin hahmoon hyvin. Alkutekstin ilmaisulle "morrow-year" ei valitettavasti ole yhtä runollista vastinetta suomen kielessä, joten joudumme tyytymään kevääseen. Suomeksi, toisin kuin englanniksi, Tom ei puhu veneen korjaamisesta vaan työntämisestä veteen, mutta kun hän joka tapauksessa myöhemmin runossa ryhtyy korjaustyöhön ennen liikkeelle lähtöä, maininnan puuttuminen tästä kohtaa tuskin haittaa.

Toisen säkeistön linnun viserrys on käännetty hauskasti: "Whillo" on nyt "Salavei", joka säilyttää hyvin sekä alkuperäisen viittauksen pajuun että tervehdyksen epämuodollisen sävyn.

Tomin vastaus seuraavassa säkeistössä on suomeksi vähän tylympi kuin englanniksi: hän sanoo suoraan "nokka kiinni" kun alkuteoksessa lukee "no names, you tell-tale". Rastasta ei mainita alkutekstissä, joten sekin on mitä ilmeisimmin riimisyistä tehty mutta sangen hyvin runoon istuva lisäys.

Neljännessä säkeistössä suomenkielinen pajulintu niiaa kun taas englanninkielinen nostaa pyrstönsä pystyyn. Tämä pieni ero johtunee tarpeesta sovittaa suomenkieliset sanat runon rytmiin.

Seuraavassa säkeistössä itsekseen naureskeleva Tom ei alkutekstissä puhu kävelemisestä soutamisen vaihtoehtona vaan toteaa moniselitteisemmin, että voisi matkata myös muilla tavoin. Alkutekstin leppä ei suomennokseen ole mahtunut, ei myöskään Tomin laulunpätkä säkeistön lopussa.

Seuraavan kaksisäkeisen säkeistön alkuteksti ei mainitse poutasäätä, joten kyseessä lienee taas riimityksen vuoksi tehty lisäys. Suomennoksen paatti on englanniksi cockle-boat, joka ilmeisesti viittaa pieneen. matalaan veneeseen. Cockle onkin suomeksi sydänsimpukka, jonka kuoren puolikkaasta lienee veneiden nimityskin saanut alkunsa.

Tämän jälkeen suomennos seuraa alkutekstiä hyvin uskollisesti yhdenteentoista säkeistöön asti, jossa Tomin Sinikalastajalle sinkoama nimitys "dirty varlet", tässä yhteydessä ehkä lähinnä "suttuinen hunsvotti", ei ole mahtunut suomennokseen. Ilmeisesti englanniksi Tom myös uhkaa kirjaimellisesti tehdä linnun nokasta tuuliviirin, kun taas suomennoksessa tuulen nuuhkiminen nokalla kuulostaa enemmän joltain mitä lintu itse tekee.

Seuraavassa säkeistössä suomennos ei mainitse kuningaskalastajan iskevän silmää Tomille, mutta muuten se seuraa kauniisti englanninkielistä tarinaa. Tässä yhteydessä saamme myös selityksen Tomin hatussa olevalle siniselle sulalle - jonka väriä hän englanniksi kehuu paitsi nätiksi myös kestäväksi.

Kaksi säkeistöä myöhemmin suomennoksessa on pienellä kirjoitettu viiksiniekka, kun taas alkutekstin Whisker-lad antaa ymmärtää, että kyse olisi ehkä saukon nimestä.

Suomenkielinen saukko ei mainitse isäänsä suvustaan puhuessaan toisin kuin englanninkielinen. Se myöskin puhuu puupäästä nokikanasta, kun alkutekstissä nokikanalla on puiset jalat. "Mad as a coot with wooden legs" kuulostaa kuitenkin sananparrelta, jolle suomen kielessä tuskin on vastinetta, joten puupää nokikana on oikein hyvä käännös. Jostain syystä saukon englanniksi mainitsema melominen on suomennoksessa muuttunut purjehtimiseksi, ehkä hyvän alkusoinnun "purjehtii purkissa polleana" takia.

Kuudennessatoista säkeistössä alkuteksti ei suomenkielisen tapaan mainitse, että haudanhaamut värjäisivät saukon nahan, mutta mitä ilmeisimmin kyse on taas sopivan loppusoinnun valinnasta. Kun säkeistössä joka tapauksessa on puhe siitä, miten haudanhaamuille annetun saukon nahka käsiteltäisiin, värjäys sopii hyvin kuvaan mukaan. Suomennoksen viimeinen säkeistö antaa kuvan, ettei saukko ylipäätään voisi pärjätä Tomille, kun taas alkutekstissä Tom kehottaa saukkoa pysymään poissa häntä härnäämästä ennen kuin on paljon riuskempi (ilmeisesti kyse on keskenkasvuisesta saukosta).

Seuraavan säkeistön alkuperäisversio ei mainitse saukon suuttuneen. Saukko vain sanoo "Whoosh!" ennen kuin roiskauttaa vettä ja sukeltaa veneen ali. Toki tuo saattaa olla suuttumusta ilmaiseva puuskahdus.

Kahdeksannessatoista säkeistössä Elvet-islen vanha joutsen tyytyy tuhahtamaan Tomille äänekkäästi, mutta Luikosaaren ilkeämpi yksilö sohii häntä nokallaan. Ilmankos suomenkielinen Tom kuvaa joutsenta sanomalla "häijyt tavat" siinä missä hänen englanninkielinen vastineensa huomauttaa vain joutsenen mykästä kurkusta. Englanniksi Tom myös vain arvelee joutsenen olevan "less lordy" jos se saa kuninkaalta polttomerkin nokkaansa kun taas suomeksi hän olettaa joutsenen lakkaavan sen jälkeen olemasta "joen pöyhkein, kiukkuherkin". Tähän liittyen opin itse vasta vähän aikaa sitten, että kuningatar Elisabet oikeasti omistaa kaikki brittijoutsenet ja niillä on todellakin kullakin kuninkaallinen polttomerkki nokassaan. Ainoa poikkeus ovat jonkin luostarin joutsenet, joiden omistusoikeus perustuu johonkin ikivanhaan sopimukseen ja joiden nokat on johdonmukaisesti polttomerkitty kyseisen luostarin merkillä.

Tomin ylittäessä seuraavassa säkeistössä Halavaisen padon (kukahan senkin lienee rakentanut ja mihin tarkoitukseen; sanakirjan mukaan alkutekstin weir voi tarkoittaa ainakin kalapatoa tai säännöstelypatoa) joki syöksyy suomeksi vain juvaan, mutta englanniksi kyseessä on erisnimi Windle-reach. Suomeksi Tom kieppuu joen mukana "kuin tuuli kantamassa" kun taas englanniksi hän tulee joen kantamana kivien yli "spinning like a windfall" eli ilmeisesti veteen pudonneen oksan lailla kieppuen.

Seuraavan säkeistön Woodman Tom on suomeksi vain Metsän ukko eikä hänen pukinpartaansa mainita. Alkutekstissä hobitit vitsailevat itse ampuvansa Tomin jousillaan eivätkä viittaa erilliseen vartioon joka sen tekisi. Suomennoksessa Tomin vastauksen ensimmäinen säe on päätetty siirtää seuraavalle sivulle, vaikka se on loppusoinnutettu hobittien viimeisen säkeen kanssa. Tavallaan se on selkeämpää, tavallaan taas saa loppusoinnut vähän sekaisin.

Säkeistössä 24 Martin on puolestaan siirtänyt yhden säkeen sen loppuun alkutekstin säkeistön 25 alusta. Tämä on loogista sikäli, että suomennoksessa Tomin repliikki jatkuu kyseiseen säkeeseen, mutta jälleen loppusoinnut jakautuvat säkeistöjen kesken.

Vasta säkeistössä 26 tajusin, ettei hobittien puhe jousilla ampumisesta ollutkaan ihan pelkkä vitsi, vaan he todella ampuivat säkeistössä 22 mainitut nuolet Tomin hattuun Magotin ihmeteltäviksi. Säkeistö seuraa suomeksi muuten alkuperäistä, mutta viimeisessä säkeessä Englanninkielinen Maggot uhkaa käskeä kaikkia lukitsemaan ovensa niin ettei Tom saa keltään olutta kun suomeksi hän vain arvelee Tomin varmasti juovan tilaisuuden tullen hanakasti, vaikkei pysty suorittamaan näin kertyvää laskua.

Seuraavassa säkeistössä alkavassa vastauksessaan Tom kutsuu Magotia suomeksi Savisaappaaksi, kun alkutekstin "Muddy-feet" ei viittaa minkäänlaisiin jalkineisiin. Englanniksi Tom myös sanoo hänen ajelevan kärryissä kuin säkki, koska ei voi kävellä hengityksen alkamatta pihistä.

Suomennoksen Tyly vanha tynnyri säkeistön 28 alussa on englanniksi "Penny-wise tub-on-legs". Tub-on-legs on sinällään ymmärrettävä, "jaloilla kulkeva saavi", mutta penny-wisen tarkka merkitys ei ollut minulle tuttu. Ilmeisesti englanniksi voi kuitenkin sanoa, että joku on "penny-wise but pound-fool" tarkoittaen, että on kitsas ja säästäväinen pikkusummien kohdalla mutta tuhlaavainen isojen rahojen ollessa kyseessä. Tämän perusteella alkutekstin Tom siis nimittäisi Magotia kitsaaksi penninvenyttäjäksi. Säkeistön kaksi viimeistä säettä Martin on suomennoksessa venyttänyt neljäksi, varmaankin saadakseen kaiken tarpeellisen sisällön mahtumaan niihin.

Kaksi seuraavaa säkeistöä noudattelevat pitkälti alkuperäistä tekstiä kekseliäin sanakääntein, mutta suomennoksen polskaa ja jenkkaa ei alkutekstissä sentään mainita. Magot vain hypähtelee/tanssahtelee ("prancing") ja Tom tanssii eräänlaista merimies/irlantilaistyylistä soolotanssia (hornpipe) potkien jaloillaan käsivarret puuskassa (en voi mitään sille, että hornpipen kuvaus tuo mieleeni ripaskan ja että ajatus Tomista tanssimassa ripaskaa huvittaa kovasti).

Säkeistössä 31 Tom ja Magot eivät alkutekstissä perusteellisessa tietojenvaihdossaan puhu mylläristä ja sepästä vaan siitä, millaisia puheita pajalla, myllyllä ja markkinoilla on ollut liikkeellä. Englanniksi isolla kirjoitetusta Watchers by the Ford on suomeksi tullut "joku outo" joka vartioi Kahlaamoilla, kahlaamot ilmeisesti monikossa jotta seuraavat säkeen rajasoille saadaan kaunis riimipari. Minua jäi askarruttamaan, mitä ne isolla kirjoitetut Watchers oikeasti ovat.

Seuraavassa, Tomin lähdöstä kertovassa säkeistössä mainitaan englanniksi, ettei kukaan kuullut edes laulua tai painavia askeleita hänen häipyessään. Tämä ei ole suomennokseen mahtunut, se puhuu lähinnä vain kaikkien jälkien puuttumisesta.

Kaksi viimeistä säkeistöä seuraavat taas alkutekstiä niin uskollisesti, etten lähde ruotimaan niiden pieniä eroja. Nekin kertovat kuitenkin kääntäjän taitavuudesta hänen sovittaessaan tekstin sisältöä aivan toisenlaiseen kieleen rytmiä ja tyyliä hukkaamatta.
 
Last edited:

Laichalaf

ben enyd
Tästä runosta saamme Keskimaan eläimistöön pajulinnun, kuningaskalastajan, saukon, nokikanan, joutsenen (joita on muuallakin nähty), vuohen ja majavan.

Kuningas on kuollut ja Magotin sukua tavataan, olikohan TSH:ssa maininta tästä Tomin retkestä, vai olisiko tämä varhaisempi Vanha Magot?

Hobitit olivat taitavia jousen käytössä, mutta ehkä tämä oli jokavuotinen perinne, tähtää maia-olentoa ja koeta osua? Tom saattaisi hyvinkin olla niin leikkisä että antaisi haasteeksi tämän. Kolme osuikin hattuun, ehkä he saivat palkinnon osumistaan?

Olen unohtanut mikä paikka Breredon on suomeksi. Heljävirta mainitaan mutta siellä ei käydä.
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Breredon on Tappura. Tuota eläinlistaa katsoessani aloin miettiä, liekö Keski-Maan eläimistä samanlaisia kirjoja kuin kasveista. Täytyypä selvittää, parhaillaan itselläni kesken olevasta pikku opuksesta The Plants of Middle-Earth kun on ollut suuresti iloa, ja vastaava eläinkirja olisi hauska.
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
No nyt kun tarpeeksi googlettelin, minulle selvisi, että Watchers on ilmeisesti kontulaisten ja briiläisten pohjoisen samoojista käyttämä nimitys Sormusten Herran englanninkielisessä alkutekstissä. Jos tämä pitää paikkansa, "Watchers by the Ford" olisivat siis Sarnin kahlaamoa vartioivia samoojia. Tolkien Gateway on myös sitä mieltä, että "Shadows on the marches" ovat sormusaaveita, mutta mitään perustelua tälle ei anneta.
 

Laichalaf

ben enyd
Breredon yllättäen puuttuu Kontukartasta, samoin kuin muutamat muut tässä runossa olevista paikoista. Oletetaan tämän sitten olevan Rankkivuon mutkan jälkeinen etelänpuoleinen asutus.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Scull ja Hammond ovat samaa mieltä siitä, että ”The ’tall Watchers by the Ford' are presumably, from The Lord of the Rings, Rangers (Men) of the North keeping watch, as at the crossing of the Brandywine at Sarn Ford” (Bombadil 2014, Commentary, s. 152). Ja varjot rajamailla viittaavat heidän mukaansa Herran prologiin, jossa sanotaan näin:

Tämän tarinan alkamisen aikoihin oli rajamiehiä, kuten heitä kutsuttiin, huomattavasti lisätty. Monet olivat valittaneet että rajan tuntumassa ja jopa sen sisäpuolella hiiviskeli kaikenkarvaisia outoja otuksia, mikä oli ensimmäinen merkki siitä että kaikki ei ollut niin kuin piti olla ja niin kuin aina oli ollut, paitsi joskus vanhoissa taruissa ja kertomuksissa. (TSH, Prologi, s. 21)​

Shadows on the marches (kirjaimellisesti vain "rajamailla, rajaseudulla", viittaus "soihin" ei käsittääkseni liity sanaan, enkä muista että Konnun rajoilla olisi ollut soita) ei siis nimenomaan viittaa sormusaaveisiin, sehän riippuu paljon tapahtuma-ajasta, jos sellaista nyt voi määritellä mitenkään tarkasti. Sormusaaveet tulivat vasta samaan aikaan, kun Frodo & Company oli lähdössä syyskuussa 3018.

Scull ja Hammond sanovat myös (s. 153) että runon eräässä luonnoksessa (Bodleian Library, MS Tolkien 19, f. 22) Tomin ja Magotin välillä liikkuneet uutiset olivat myös huolestuttavia:

Dwarves going to and fro, Grey-elves from the Havens
on strange journeys in the Shire, gatherings of ravens,
rumours in whispering trees, shadows on the borders.

Ja mitä tulee tapahtuma-aikaan, 1. elokuuta 1962 Pauline Gaschille (myöh. Baynes) kirjoittamassaan kirjeessä Tolkien sanoi, että Tom Bombadilin seikkailut on "ilmiselvästi hobittiversio kauan ennen S[ormusten] h[erraa] tapahtuneista asioista" (Kirjeet, kirje 240, s. 400) kun taas "toinen runo viittaa pitenevän varjon aikoihin, ennen kuin Frodo lähti liikkeelle" (ibid.) vaikka kirjan esipuheessa Tolkien sanookin, että jälkimmäinen runo on "luultavasti syntynyt pajon myöhemmin, vasta sen jälkeen, kun Frodo ja kumppanit olivat vierailleet Bombadilin talossa" (Esipuhe, s. 9). TBS ilmestyi 22. marraskuuta 1962.

* * *​

@Laichalafille: Tolkien kertoo Tappuran (Breredon) sijainnin tarkasti esipuheessa: "Tappura oli pikku kylä valkaman [aiemmin mainittu Rinvalli Halavaisen pohjoisrannalla Aidan ulkopuolella] takana nousevalla rinteellä, Pitkien puitten [= Korkia-aidan] ja Rankkivuon väliin jäävällä kapealla niemekkeellä." (TBS, Esipuhe, s. 9, alaviite 3)
 
Last edited:

Luvailin

Kontulainen
“If one day King returns” viittaa siihen, että ei (Gondorin ja Arnorin) kuningas ei olisi vielä oikeasti palannut pohjoiseen, eli elettäisiin enintään muutamia vuosia neljännen ajan alun jälkeen.
Tämän kuningas-viittauksen voisi kai myös ajatella olevan Neljännen ajan runokieleen jäänyt kirjoitusaikanaan jo vanhentunut sanonta.

Mutta itse olen sijoittanut runon tapahtumat aikaan reilusti ennen Frodon matkaa: ajattelin, että ehkäpä Tom kävi nuoren isäntä Magotin luona niin usein, että monet Bukinmaan hobitit tunsivat hänet, mutta jostain syystä Tom olisi lopettanut käyntinsä noin Merrin syntymän aikoihin. Eli vaikka runo olisi kirjoitettu Neljännellä ajalla, se voisi kertoa muiston jostain noin sadan vuoden takaa. Tällä voisi selittää sen, että Tom oli tunnetumpi ja esimerkiksi että haudanhaamut olivat mahdollisesti vielä aktiivisia. (Mitähän haudanhaamuille tapahtui Sormuksen ja Noitakuninkaan tuhon jälkeen?)

Aha, ja näköjään Tik juuri vahvisti tämän oletukseni.
Watchers by the Ford
Olin kuvitellut nämä tavallisiksi konnavahdeiksi (hobittivartijoiksi), jotka vartioivat Bukinmaan rajoja, mutta tosiaan Samoojat taitavat sopia paremmin varsinkin adjektiiviin "tall".
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Tätä kiinnostavan tuntuisella kommentaarilla varustettua vuoden 2014 Bombadilia siis ei ole suomennettu?
Eipä ole, eikä varmaan sellaisenaan suomennetakaan, luulisin. Siinä on uutta ja entisiin lisää kommentaari ja liitteet, joiden ydintä ovat uudestaan julkaistut runojen aikaisemmat versiot, ja niiden suomentaminen ei vaikuta järkevältä, koska ideana on juuri verrata niitä vuoden 1962 julkaisun tekstiin. Runojen ja esipuheen tekstiä ei ole korjattu kuin niissä kahdessa kohdassa, jotka aiemmin mainitsin (ks. myös alla oleva linkki Kontuwikiin).

Onhan kommentaarissa paljon muutakin, mutta aika paljon nimenomaan englannin kieleen ja sen sanastoon liittyvää.

Joten suosittelen lämpimästi unohtamaan suomennoksen odottelun ja hankkimaan pikaisesti Bombadil 2014:n, jos Tomin seikkailut ja niiden taustat vähänkään tavallista enemmän kiinnostavat.

 

Telimektar

Fundamentalisti
ehkäpä Tom kävi nuoren isäntä Magotin luona niin usein, että monet Bukinmaan hobitit tunsivat hänet, mutta jostain syystä Tom olisi lopettanut käyntinsä noin Merrin syntymän aikoihin.
Ehkä sille, että "Tarussa" Merri ei näytä tunnistavan Bombadilia, mutta tässä runossa useatkin Bukinmaan hobitit tunnistavat, ei tarvitse antaa liikaa painoa. Vaikka runo olisi objektiivinen kuvaus Bombadilin matkoista Kontuun, niin rajamiehet olisivat hyvinkin saattaneet tietää sellaisia asioita ja tuntea sellaisia kulkijoita, joista Hovin herran pojalle - tai edes omille esimiehille - ei kerrottu. Jos rajamiesten tehtävä olisi ollut pitää Tomin tapaiset kulkijat pois Konnusta, mutta he olisivat huomanneet etteivät voi tälle mitään, niin tietoa tästä rajan vuotamisesta ei välttämättä oltaisi haluttu raportoida ylöspäin tai suuremmalle yleisölle.

Ja ennenkaikkea, näitä runojahan ei esitetä objektiivisena historiankirjoituksena, vaan nimenomaan Punaisen kirjan marginaaleista ja irtolehdiltä löytyneinä raapustuksina. Eli joku neljännen ajan hobittilukija, jolla on ollut silmiensä edessä Bilbon, Frodon ja Samin muistelmat, on niiden pohjalta voinut kirjoittaa oman kuvitelmansa Bombadilin vierailusta Maggotin luona, jolloin vierailun oltaisiin ajateltu tapahtuneen vaikka juuri ennen Sormuksen sotaa. Kaikkien historiallisten yksityiskohtien ei tällöin tarvitsisi olla oikein.

Mutta jos Bombadilia ei Konnussa tunnettu (lukuunottamatta niitä harvoja ja valittuja joihin hän halusi pitää yhteyttä), niin sekään ei olisi ollut kummallista. Jos Tom halusi liikkua Konnussa loikkimatta ja laulelematta, niin useimmat hobitit olisivat kai Tomin koon, ruumiinrakenteen ja parran perusteella pitäneet häntä kääpiönä. Nämä näyttivät kulkevan vapaasti Konnun halki. Kiinnostavaa että kukaan "Sormusten herrassa" ei (muistaakseni) tee tätä kääpiörinnastusta.
 
Last edited:

Laichalaf

ben enyd
@Laichalafille: Tolkien kertoo Tappuran (Breredon) sijainnin tarkasti esipuheessa: "Tappura oli pikku kylä valkaman [aiemmin mainittu Rinvalli Halavaisen pohjoisrannalla Aidan ulkopuolella] takana nousevalla rinteellä, Pitkien puitten [= Korkia-aidan] ja Rankkivuon väliin jäävällä kapealla niemekkeellä." (TBS, Esipuhe, s. 9, alaviite 3)
Ah, jos tämä kävi mielessä karttaa tehdessä on mainitussa paikassa "Kolonkolo" sanan loppuosa. Olen kenties tahallani jättänyt Tappuran tuntemattomampana pois.
 

Telimektar

Fundamentalisti
Eräs huomio vielä tästä runosta. Tom uhkaa mahtailevia hobittijousimiehiä sanoen I'll call the orks on you: that'll send you running". Viimeisinä vuosinaan J. R. R. Tolkien päätti, että örkkien englanninkielinen nimi orcs pitäisi kirjoittaa orks, jotta nykyenglanninpuhujat ymmärtäisivät ääntää tämän sanan ja sen adjektiivijohdannaiset kovalla k-konsonantilla. "In any future publication I shall use ork." (HoME, X, 422)
Ilmeisesti "The Adventures of Tom Bombadil" oli ainoa julkaisu, jossa tämä professorin viimeinen tahto toteutui.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Kielelliseltä kannalta merkittävä huomio, kieltämättä, ja kun ajattellee lauseen sisältöä, ei liene kovin tavallista, sanoisin jopa että on varsin harvinaista, että joku Vapaan kansan jäsen uhkaa lähettää örkit toisen Vapaan kansan jäsenen kimppuun. Vaikka Halavaisen varrella ei tietysti ollut tuolloin örkkejä saatavilla ja sen tiesivät sekä Tom että hobitit, on se silti aika paksua.

Mutta toisaalta jos runo on fliting eli herjauskilpailu (jaa, laskujeni mukaan kuudessa erässä [1. pajulintu, 2. kuningaskalastaja, 3. saukko, 4. joutsen, 5. hobitit, 6. Magot) niin siinä kai kaikenlaiset ylilyönnit ovat sallittuja. Itse asiassa Tom uhkaa myös nylkeä saukon ja antaa nahan haudanhaamuille.

Ja asiasta toiseen: kuninkaan polttomerkki on (lue Isilmírën viesti!) harvinaisen selkeästi nyky-Britanniaa, vaikka sen yhteyteen onkin liitetty tunnettu keskimaalainen sananlaskuaihio "jos kuningas palaa..."
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Asiasta kolmanteen, Pauline Baynesin koko sivun kuvasta olisi yhtä ja toista kysyttävää:

1) Mikä on pyöreä jalallinen esine takan edessä? Ja jotain metallista (?) sen takana?

2) Penkin alla on a) palje, b) palkeet, c) jokin muu nimi tällä?

3) Mitä on takan takana oikealla? Ikkuna? Seinäsyvennys? Mitä siinä näkyy? Iso kaksikorvainen astia vai jotain muuta?

4) Miten nimitetään rouva Magotin ja hänen tyttärensä ja pojan päähineitä? Ja pojan vyökukkaroa?

Toinen poika ja toinen tytär ovat paljain päin; nuoret miehet ovat tosiaan varmasti Magotin poikia; suomennoksessa ”nuoriso nyt kumartaa ja niiaa” (s. 21), alkutekstissä ”Maggot’s sons bowed at door, his daughters did the curtsy”.

4749C1C5-9222-44CC-ADAF-51F17CBFD8B3.jpeg
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Ja asiasta toiseen: kuninkaan polttomerkki on (lue Isilmírën viesti!) harvinaisen selkeästi nyky-Britanniaa, vaikka sen yhteyteen onkin liitetty tunnettu keskimaalainen sananlaskuaihio "jos kuningas palaa..."
Nyt täytyy tunnustaa, että muistin ilmeisesti väärin. Kuningattaren lisäksi Englannissa on kerrassaan kolme muutakin tahoa, joille on keskiajalla myönnetty edelleen voimassa oleva oikeus omistaa joutsenia. Nämä ovat Abbotsbury Swannery 1300-luvulta lähtien sekä Vintnersien ja Dyersien suvut 1400-luvulta eteenpäin. Polttomerkkejä käyttävät nimenomaan nämä kolme tahoa, ja kuningattarelle kuuluvat sitten kaikki merkkaamattomat joutsenet.

Muoks Korjaus vielä tähänkin. Ymmärsin ensimmäisen (lyhyen ja ylimalkaisen) lähdetekstini väärin, ja tosiasiassa Vintners ja Dyers eivät olekaan sukuja vaan keskiajalla perustettuja lontoolaisia ammattikiltoja. Ne eivät ilmeisesti myöskään - ensimmäisen lähteeni väitteestä poiketen - enää polttomerkkaa joutseniaan, vaan käyttävät samanlaisia renkaita, joilla kaikenlaisia lintuja tutkimustarkoituksessa merkataan ympäri maailmaa. Tässä jutussa kerrotaan brittiläisestä joutsenten omistusysteemistä tarkemmin, samoin Thamesilla vuosittain järjestettävästä Swan Uppingista, jossa joella asustavat joutsenet otetaan kiinni, tarkastetaan ja tarvittaessa merkataan ja johon mainitut joutsenia omistavat killat osallistuvat perinteisillä, lipuin koristetuilla veneillä soutaen. Jutun yhteydessä on myös kuva vanhasta, eri omistajien nokkamerkkejä esittelevästä piirroksesta.

Muoksmuoks YouTubesta löytyy tietysti myös video Swan Uppingista, jos jotakuta kiinnostaa. Bombadilmaisena yksityiskohtana venekuntien kapteenien (tai miksi ikinä heitä kutsutaankaan) lakeissa olevat joutsenensulat.
 
Last edited:

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Asiasta kolmanteen, Pauline Baynesin koko sivun kuvasta olisi yhtä ja toista kysyttävää:

1) Mikä on pyöreä jalallinen esine takan edessä? Ja jotain metallista (?) sen takana?
Voisin kuvitella, että poikittainen musta tanko olisi jonkinlainen takan edessä oleva kiinteä elementti, myöhempien takkaristikoiden esivanhempi. Pyöreä jalallinen esine sen sijaan on todella hämmentävä. Ihan kuin kori, joka on kiinnitetty pohjansa keskeltä pystytankoon niin että sitä voi pyöritellä - missä ei ole mitään järkeä. Saankohan edes unta ensi yönä, kun mietin tätä.

2) Penkin alla on a) palje, b) palkeet, c) jokin muu nimi tällä?
Käsipalkeet on kai aika yleisesti käytetty nimitys.

3) Mitä on takan takana oikealla? Ikkuna? Seinäsyvennys? Mitä siinä näkyy? Iso kaksikorvainen astia vai jotain muuta?
Lisää unettomuuden aiheita... Minun silmääni se näyttää jonkinlaiselta syvennykseltä, mutta toisaalta kyseessä voisi olla myös toiseen huoneeseen vievä ovi - paitsi että se on ihan eri näköinen kuin rouva Magotin takana oleva selkeä ovi. Lisäksi sen sijainti takan takana on hämmentävä. Punaisella ääriviivalla piirretty esine näyttää minun silmääni lähinnä lyhyiltä tikkailta, joissa on koukut yläpäässä, mutta ei siinäkään ole kauheasti järkeä.

4) Miten nimitetään rouva Magotin ja hänen tyttärensä ja pojan päähineitä? Ja pojan vyökukkaroa?
Rouva Magotilla näyttää olevan leukaliina ja huntu. Hänen tyttärensä päähinettä luonnehtisin lähinnä huiviksi, vaikka kai sitäkin hunnuksi voisi halutessaan sanoa. Pojan päähineelle ei taida suomeksi olla muuta sanaa kuin myssy, koska kalotti on pelkästään päälaen peittävä päähine. Vyöllä roikkuvalle kukkarollekaan ei suomeksi liene muuta nimitystä.
 
Last edited:
  • Love
Reaktiot: Tik

Satekai

pelikisälli
1. Koska en pikaisella etsinnällä löytänyt niin ehdotuksiani punottuun juttuun voisivat korin lisäksi olla seinältä roikkuva a) kattilan kansi (jep, tiedän että kuvassa puinen), b) pohdin eli kori jolla pohditaan roskat jyvistä, c) jonkinlainen punottu siivilä tai pannunalunen. Kierteet kylläkin menevät ympyröinä eivätkä spiraaleina, kuten voisi olettaa esimerkiksi punotusta korista. Jos "kori" on kiinni varressa niin mikä on tuo kolmio sen päällä? Vai onko kyseessä jokin pitkulaisempi esine ja näemme sen vain päädystä kaksiulotteisesti? Monissa keskiaikaisissa ja myöhemmissä kuvissa näkyy uunin luona roikkumassa erilaisia pitkävartisia pannuja, mutta nyt ei liene kyse sellaisesta? Metallijuttu jossa "kori" voisi olla jonkinlainen andiron eli firedog (en tiedä onko tälle suomenkielistä nimeä) jossa lisäksi koukkuja vartaalle. Mutta miksi siinä olisi niin korkea tappi ilman että ylhäällä olisi koukkuja... ja onko lähempänä tulta sitten vielä erikseen jonkinlainen levymäinen suojus?
3. Voisivatko punaiset olla tikkaat? Onko siellä toinen huone ja siellä iso tynnyri tms? Vai ovatko punaiset hyllykkö seinän luona?
 
Ylös