Númenorilaiset tosiaan taisivat olla syyllisiä. Keskeneräisten tarujen kirjassa kerrotaan (Galadrielin ja Celebornin tarinan liite D "Lond Daerin satama") númenorilaisten tiedusteluretkestä Gwathló-joelle (joka virtaa Tharbadista mereen), että heti rannikon jälkeen joenuomaa alkoi reunustaa metsä, ja vaikka virta oli leveä, valtavat puut heittivät sen ylle hämärät varjot - -. Niin he antoivat sille ensimmäiseksi nimen 'Varjojoki', Gwath-hîr, Gwathir. Mutta myöhemmin he tunkeutuivat pohjoiseen aina suurille soille saakka - - Niin nimi Gwathir muutettiin muotoon Gwathló, 'soilta virtaava varjoisa joki'.
(Minusta tämä on herttaisen tolkienmainen kuvaus, voin oikein kuvitella hänen miettineen: "Mistä ihmeestä sain päähäni, että avoimessa maastossa virtaavan joen nimessä on gwath 'varjo'? Ahaa, siellä siis täytyi olla synkkä metsä silloin kun nimi annettiin...")
Tässä kerrotaan myös, että kyse ei ollut pelkästään ahneudesta, vaan paikalliset metsän asukkaat rupesivat hyökkäilemään väijytyksistä númenorilaisten kimppuun ja númenorilaiset alkoivat kaataa puita säälimättä viis veisaten taloudellisuudesta tai istutuksista ilmeisesti siis suojautuakseen näiltä väijytyksiltä. Suuri osa puusta kyllä käytettiin laivoihin.
Mutta teksti ei selitä, mikseivät puut kasvaneet myöhemmin takaisin, ja muistan itsekin ihmetelleeni sitä lukiessani. Onko esimerkiksi Englannissa luontotyyppejä, joihin ei kasvaisi metsää takaisin, jos ne jätettäisiin rauhaan pitkäksi aikaa? Suomessahan melkein mikä tahansa paikka muuttuisi tiheäksi metsäksi tai suoksi, jos se jätettäisiin rauhaan edes pariksi sadaksi vuodeksi. Vai eikö Tolkien tullut ajatelleeksi sitä, että metsä kasvaa yleensä takaisin, kun hänen ympärillään maatalous piti ammoin hakatut metsät poissa? Tällä seudulla ei kai ollut myöskään sellaista maan saastumista kuin esimerkiksi Angbandin tai Yksinäisen vuoren ympärillä?