Tom Bombadilistä

Hieman menee offtopikiksi, mutta pakko mainita, että reilut 14 vuotta sitten kun tämän keskustelun olen aloittanut, en olisi voinut kuvitellakaan minkälainen viestiketju tästä vielä tulisi.
Olen tässä lueskellut hieman teidän viestejä, eikä tuo Tomin arvoitus ainakaan ole selkeämmäksi tullut. :)
 
Totta! Ajatella kun Bilbo olisi tavannut Tomin matkalla Yksinäiselle Vuorelle. Klonkku olisi jäänyt nuolemaan näppejään heti yhden kysymyksen jälkeen. :D
 
Last edited:
Erinäisten linkkien kautta päädyin tähän livejournalkeskusteluun, jossa kommenteissa esitetään jos jonkinlaisia näkökulmia Tomista ja Kultamarjasta. En enää tiedä mitä heistä pitäisi ajatella.
 
Erinäisten linkkien kautta päädyin tähän livejournalkeskusteluun, jossa kommenteissa esitetään jos jonkinlaisia näkökulmia Tomista ja Kultamarjasta. En enää tiedä mitä heistä pitäisi ajatella.
:o:wtf:. En lukenut vielä kokonaan mutta se mitä näin... en ainakaan heti halua lukea tuota enempää. :knockout::o

Pienen selauksen jälkeen, ei tuo mikään todiste ole. Onpahan yksi, harvinaisen nokkela teoria. Hän on sentään ihmismuotoinen, mutta silti, olen jäänyt käsitykseen että haltioita jäi keskimaahan vielä viimeisen laivan lähdön jälkeenkin. Luulisin heillä olevan taitoa erottaa Tomista tämä asia. Vai olisiko haltioiden haipuminen niin voimakasta että he eivät enää kykene, onhan örkkejäkin vielä jäljellä joiden kanssa kiistellä, saamaan selvyyttä aiheesta?
 
Last edited:
Esittelenpä täälläkin vastikään löytämäni Tolkienin kiinnostavan kirjetekstin 21. elokuuta 1954 (Nevill Coghillille, joka oli kysynyt, kuka tai mikä Tom on) ja jonka Scull ja Hammond ovat julkaisseet blogissaan jo vuonna 2014. Eipä ole sattunut silmääni aiemmin. Laiskuuttani en käännä sitä, vaan saatte alkuperäisen tekstin:

But Tom Bombadil is just as he is. Just an odd ‘fact’ of that world. He won’t be explained, because as long as you are (as in this tale you are meant to be) concentrated on the Ring, he is inexplicable. But he’s there – a reminder of the truth (as I see it) that the world is so large and manifold that if you take one facet and fix your mind and heart on it, there is always something that does not come in to that story/argument/approach, and seems to belong to a larger story. But of course in another way, not that of pure story-making, Bombadil is a deliberate contrast to the Elves who are artists. But B. does not want to make, alter, devise, or control anything: just to observe and take joy in the contemplating the things that are not himself. The spirit of the [deleted: world > this earth] made aware of itself. He is more like science (utterly free from technological blemish) and history than art. He represents the complete fearlessness of that spirit when we can catch a little of it. But I do suggest that it is possible to fear (as I do) that the making artistic sub-creative spirit (of Men and Elves) is actually more potent, and can ‘fall’, and that it could in the eventual triumph of its own evil destroy the whole earth, and Bombadil and all.


Tässäkin (jo ennen Kahden tornin julkaisemista) näkyy Tolkienin halu jättää Tom selittämättä, oudoksi poikkeukseksi ja sivustakatsojaksi.
 
Tolkienin sitaatin lopussa mainitsema pelko — samoin kuin myös Silmarilien legenda ja syntyolosuhteet — nostavat muuten tahoillaan käänteisesti ja epäkäänteisesti mieleeni juutalaiseen kabbala-perinteeseen kuuluvan tärkeän kaikkeudenselityksellisen tukijalan kera sen kristallinomaisten "pikku" yksityiskohtien..
 
Tässäkin (jo ennen Kahden tornin julkaisemista) näkyy Tolkienin halu jättää Tom selittämättä, oudoksi poikkeukseksi ja sivustakatsojaksi.

Näin. Mutta toisaalta seuraavahan on jo jonkinlainen määritelmä.
The spirit of the [deleted: world > this earth] made aware of itself.

Tämä, samoin kuin se Tolkienin mainitsema mahdollisuus, että koko Maan tuhoutuminen voisi tuhota myös Bombadilin, antaa vahvoja perusteita hylätä hypoteesit joiden mukaan Bombadil olisi Eru Ilúvatar tai joku ainurista.

Ei tule olettaa, että Ainulindalë -kosmologia suoraan antaisi kaikkien Tolkienin tarinoiden Ardassa asuneiden tai vierailleiden olioiden alkuperän. Tarinoiden sisäisesti Ainulindalë on haltioiden (Rúmilin?) eräs luomismyytti. Tolkienilla on myös Ainulindalën ensimmäisen version ("The Music of the Ainur", 1918-1920), kirjoittamisen jälkeisiä mainintoja valaria vanhemmista tai alkuperältään tuntemattomista (mutta siis Erua alemmista) olennoista. Bombadil voisi olla esimerkiksi jonkinlainen (spontaanisti syntyneeksi oletetun) Ungoliantin vastapari.
 
...mainintoja valaria vanhemmista tai alkuperältään tuntemattomista (mutta siis Erua alemmista) olennoista. Bombadil voisi olla esimerkiksi jonkinlainen (spontaanisti syntyneeksi oletetun) Ungoliantin vastapari.

Tämä on kiehtova ajatus. Ungoliant tuli ulkopuolelta (ei siis siinnyt vaan laskeutui – descended – kun Melkorin kateus heräsi) ja Tom oli Maassa sen alusta lähtien niin kuin hän itse kertoi.
 
Tomin l. "Isännän" tunnusomaisin piirre voi hyvinkin olla hänen kykynsä kadottaa halutessaan — vähintäänkin pieneksi hetkeksi — muiden Ardan asujainten värähtelytasolta Sormusten Sormus — tuo valtaa yli kaiken keskimaalaisen suova ase, jonka pystyy muuten tuhoamaan ainoastaan sen luomisseudun tuli.
 
Edellä on jo jaettu tämä linkki, mutta haluaisin kuulla lisää mielipiteitä kyseisestä teoriasta. Tässä on siis teille vielä kerran Tom Bombadilin kauhistuttava salaisuus. Niille, jotka eivät jaksa tekstiä lukea, niin tiivistettynä sisältö on se, että Bombadil valehtelee. Hän on Vanhin, Ensimmäinen ja Isätön, mutta hän ei syntynyt Ungoiantille vastavoimaksi, hän on myös paha.

Bombadil sanoo hobiteille ettei hän liiku maansa ulkopuolella. Mitä jos siihen on jokin suurempi syy? Mitä jos Bombadil on vangittu metsään jotta muu Keski-maa olisi turvassa?

Ihmetystä herättää myös Vanha metsä, Bombadilin maa. Bombadil esiintyy hobiteille iloisena ja nauravana veikkona, mutta Vanha metsä on kaikkea muuta. Se on täynnä sisintään myöten mustia huorneja jotka vihaavat kaikkea elävää. Tomin sanotaan olevan metsän isäntä, ja hänellä onkin valtaa metsän tapahtumiin, muistelkaamme vaikkapa halavaukon tapausta. Jos Bombadil kerran pystyy hallitsemaan metsää, joka on paha, eikö olisi loogista että Tom on myös paha?

Tekstin lopussa esitellään pelottava skenaario:
Kun viimeinenkin haltia on lähtenyt satamista, ja kaikki taiat ovat rauenneet, Bombadilia ei pidättele enää mikään. Hän on vapaa lähtemään, metsän rajat eivät enää pidättele häntä. Bombadil johtaa huorniarmeijansa länteen, ja puut tuhoavat vihassaan kaiken. Keski-maa on vapaa kaikesta muusta pahasta, mutta Bombadil, Vanhin ja Isätön on jäänyt. Hänen aikansa on viimein palannut. Hän tanssii huornien rinnalla halki Keski-maan. Ja hän hymyilee.
 
Itse en allekirjoita tätä teoriaa, ja kuten yllä on jo sanottu, sille ei löydy mitään perusteita Tolkienin kirjoituksista. Tosin sitä ei kumotakaan, joten miksi ei?:grin:

Muistetaan kuitenkin se, että Arda ei ole mikään oma erillinen maailmansa, se ei sijaitse millään toisella planeetalla tai toisessa ulottuvuudessa, vaan se on meidän maapallomme. Maapallo, mutta sen kaukaisessa menneisyydessä. Koska nykymaailma ei ole pimeä ja kylmä huornien tuhoama joutomaa, voimme päätellä että teoria ei pidä paikkaansa.

Silti hauskaa spekulaatiota, ja voi olla että teorian luettuani en enää pysty ajattelemaan Tomia pelkkänä hauskana veikkona jolla keltasaappaat on ja kirkkaansininen nuttu. *huokaus*
 
Näin sanoo Kontuwiki:
Arda ("Valtakunta") oli haltiakielinen nimi Maalle, kun sitä ajateltiin Esikuningas Manwën hallitsemana valtakuntana. Keski-Maa oli osa Ardaa, kun taas koko maailmankaikkeudesta käytetään nimeä Eä.

Ja lisää Kontuwikiä:
Aika (engl. Age) viittaa Ardan historiassa pituudeltaan vaihteleviin ajanjaksoihin, joita rajoittivat erityisen merkittävinä pidetyt tapahtumat. Näitä aikoja olivat ensimmäinen aika, toinen aika, kolmas aika ja neljäs aika, jonka koittoon Tolkienin kertomukset päättyvät. Annals of Aman kertoo, että kyseessä ovat tarkemmin sanottuna Ilúvatarin lasten ajat.
Kirjeessään Rhona Bearelle 14. lokakuuta 1958 Tolkien toteaa, että tuolloin oli kulunut noin 6000 vuotta kolmannen ajan lopun mullistavista tapahtumista, ja jos neljännen ajan ja sitä seuraavien aikojen pituudet olisivat olleet saman suuruisia kuin aiempien, elettäisiin viidennen ajan loppua, mutta hän epäili myöhempien aikojen kuluneen nopeammin ja näin ollen 1900-luvun puolivälissä oltiinkin jo kuudennen tai seitsemännen ajan lopulla.


Koska Tolkien puhuu edelleen kuudennesta ja seitsemännestä ajasta, en näe mitään syytä sille, ettemmekö eläisi samassa maailmassa kuin haltiat aikoinaan. Olisihan se nyt hullua käyttää vieraan planeetan ajanlaskua.

Toisekseen Tolkien on tainnut jossain ihan suoraan kirjoittaa tyyliin: Rakkaat fanit. Arda=Maa, piste! Tai no, ei ihan tuohon tyyliin, mutta ymmärsit varmaan? :D
 
Bombadil ei liikkunut maansa ulkopuolella, mutta hänellä oli kuitenkin tietoa mitä ympäristössään tapahtui. Yhtenä tietolähteenä mainitaan Isäntä Magot, mutta mistä Bombadil sai tietoa Briin suunnalta? Voivalvatti voisi olla yksi mahdollisuus, vai pitikö majatalo hänet kiireellisenä, ettei ehtinyt juoruamaan. Vai olisiko Bombadil niin ketku, että pistäisi eukkonsa asialle, kai nyt Kultamarja joskus kylillä kävi.
 
Olisikohan Magotilla ollut tuttuja Briistä päin? Sitä kauttahan Tom olisi kuullut Briinkin uutiset kätevästi.

Mitä mieltä olette Tom Bombadilin seikkailuissa kerrotusta runosta, jossa Tom käy veneellä vanhan metsän lähistöllä asuvien hobittien luona?

Vanha vuosi kellastui ja kutsui länsituuli,
metsässä Tom pyökinlehden putoavan kuuli,
nappasi sen: "Tuuli toi näin hienon päivän eteen!
Huvittaisi, houkuttaisi työntää vene veteen
[---]

Halavaisen pato tässä. Siitä syöksyi joki
alas juvaan kuohuvaan, ja veneinensä toki
Tomkin kieppui mukana, kuin tuuli kantamassa,
korkin lailla pylkki pian Rinvallin valkamassa.

"Hoi! Metsän ukko!" Laiturilta hänet näki
Puuttoman ja Tappuran naurava pikkuväki.
"Varo, Tom, tai vartio sun ampuu jousillansa.
Tänne eivät haudan möröt eikä metsän kansa
tule yli Rankkivuon, tai huonosti käy heille!"


Tunsivatko hobitit todella Tomin vai onko runo pelkkää myöhemmin sepitettyä hölynpölyä? Kirjan esipuheessa väitetään runon olevan todennäköisesti peräisin Bukinmaasta, ja että runosta käy ilmi bukinmaalaisten tunteneen Tomin. Hän oli kuulemma bukinmaalaisille samanlainen hahmo kuin Gandalf: hyväntahtoinen ja ajoittain outo ja salaperäinen, mutta siitä huolimatta hahmo jolle naureskeltiin.

Pitäneekö tuo paikkaansa, mitä sanotte? En ole ikinä oikein osannut ajatella että Tom olisi suuremmin tutustunut muihin seudun asujaimiin, mitä nyt Magotin isäntään poikkeuksena joka vahvistaa säännön.
 
Tunsivatko hobitit todella Tomin vai onko runo pelkkää myöhemmin sepitettyä hölynpölyä?

No, 1960-luvun alussa J.R. R. Tolkien päätti että tunsivat. Sormusten herra kirjoitettaessaan hän ei selvästikään ollut ajatellut näin (muuten kuin Magotin osalta), muutenhan ainakin Merri, ajoittain Vanhassa metsässä pistäytyneenä Bukinmaan herran perijänä, olisi sanonut jotain Tomista. Vähintään Merri olisi jälkikäteen sanonut että hän oli pitänyt Bombadilia vain satuhahmona.

Bombadil Goes Boating -runossa on kyllä kiinnostavia yksityiskohtia, esimerkiksi hobittivartiosto valmiina ampumaan jousillaan Rankkivuon yli pyrkiviä mörköjä. Välittömästi Rankkivuon itäpuolellahan oli Bukinmaa. Tämän voi tietysti selittää tarinansisäisesti muistumana paljon varhaisemmista ajoista, kun Rankkivuo todella oli Konnun itäraja, tai sitten jonkun paljon myöhemmin neljännellä ajalla, tai paljon kauempana Konnun länsiosissa eläneen kirjoittajan oikkuna.

Kiinnostavaa muuten että "Tales from the Perilous Realm" -niteen (vuodelta 1997) esipuheen kirjoittaja Tom Shippey arvelee, että runo Bombadil Goes Boating voisi juontaa juurensa hyvinkin varhaiseen vaiheeseen (ed. xxi), vaikka Tolkien oli esimerkiksi kirjeessään vuodelta 1962 kertonut varta vasten kirjoittaneensa tämän runon "The Adventures of Tom Bombadil" -kokoelmaan [ja useat runossa esiintyvät nimet selvästi viittaavat Sormusten herraan]. (Letters, kirje 237 Rayner Unwinille.) Onkohan Shippey selittänyt tätä missään enempää?
 
Ylös