TSH #03: Kartta "Kontu: osa"

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Missä kartta luuraa?

Kartta "Kontu: osa" (englanniksi A Part of the Shire) löytyy vuoden 1973 Sormuksen ritarien laitoksen (nk. Louhikansi) lopusta, sivulta 573. Vuoden 1985 yksiosaisessa (nk. Kaapuhemmo) se on oikealla paikallaan (eli samassa kohdassa kuin alkukielisissä Taruissa) Prologin ja Ensimmäisen kirjan välissä, sivulla 27. Samoin myös Sormuksen ritarien tarkistetussa laitoksessa, sivulla 36.

Hieman kartan historiaa

Christopher Tolkien kertoo (The History of Middle-earth VI, 106-108), että hänen isänsä teki Konnun kartasta neljä eri versiota. Näiden pohjalta Christopher Tolkien piirsi kaksi karttaa, joista jälkimmäinen on TSH:ssa julkaistu. Vuoden 1967 korjattuun laitokseen tehtiin joitakin muutoksia myös karttaan; suomennoksen kartan pohjana on tämä korjattu versio.

Nämä kartan versiot ovat:
  • I. Erittäin ylimalkainen kartta (painettu HoME VI:n etulehdellä) Hobittilasta Hautakeroille.
  • II. Pienimittakaavainen kartta, joka ulottui lännessä Kaukavaaroille saakka, mutta johon oli merkitty lähinnä teiden ja jokien reitit.
  • III. Suurempaan mittakaavaan tehty kartta Järin Möyremästä Bukinmaan Aitaan; ilman nimiä.
  • IV. Vain lyhyen aikaa muokattu pienimittakaavainen kartta Vihervaaroilta Briihin.
  • V. Christopher Tolkienin vuonna 1943 lähinnä versio III:n pohjalta piirtämä kartta. C. Tolkienin mukaan hänen isänsä teki versio III:n epäilyksettä juuri tämän kartan pohjaksi.
  • VI. Vuonna 1954 The Lord of the Rings -teoksessa julkaistu kartta, jonka Christopher Tolkien piirsi vain vähän aikaa ennen kirjan julkaisemista.
Sen lisäksi, mitä Christopher Tolkien kertoo Konnun kartoista mainituilla HoME VI:n sivuilla (ja muissakin HoME:n osissa siellä täällä, kannattaa lukea myös Hammondin ja Scullin Reader's Companionin yksityiskohtainen esitys paikannimistä sekä kartan ja tekstin ristiriidoista (s. lvi-lxi). Christopher Tolkien on myös kertonut Hammondille ja Scullille lisää karttojen syntyhistoriasta: hän kertoo saaneensa jonkin verran vapauksia isältään lisäillä itse paikannimiä erityisesti Virran pohjoispuolisille alueille. Vuoden 1943 kartassa oli sellaisiakin nimiä, jotka puuttuvat julkaistusta kartasta: Chivery, Goatacre, Ham Burrows, Ravenbeams, Ham's Barton, Grubb's Spinney, Windwhistle Wood, Ham Hall Woods, Long Cleeve, Sandy Cleeve sekä muita. Liekö mitään niistä suomennettu (eli esiintyvätkö sittenkin TSH:n tekstissä tai hobittien sukupuissa) ja jos ei, mitenköhän ne voisi suomentaa? Niin, ja mahtaakohan tuota (ja mielellään muitakin luonnoksiksi jääneitä) karttaa koskaan saada painettuna eteensä? Konnun maantieteen tuntemus lisääntyisi siitä huomattavasti!


Suomenkielisten laitosten kartoista

Suomenkielisten laitosten kartat eivät ole aivan identtisiä, mutta melkein: yksiosaisen laitoksen karttaa on ilmeisesti tekstattu hieman uudestaan, koska siinä nimet erottuvat selvemmin. Vuoden 1973 laitoksen ja tarkistetun laitoksen kartat ovat täsmälleen samat; niinpä tarkistettuun laitokseen on jäänyt sotkuinen nimi Runkopuron pohjoispuolella: siinä pitäisi lukea Metsähovi (niin kuin yksiosaisessa kauniisti lukeekin), mutta alkuperäinen nimi Woodhall on jäänyt poistamatta suomenkielisen nimen alta, joten kumpikaan ei kunnolla erotu.

Eipä juuri sen enempää mutinoita. Alkuperäisen kartan kaikki nimet (lukuun ottamatta Rankkivuon alla hakasulkeissa olevaa [Baranduin] –nimeä), metsät, kukkulat, joet ja tiet (lukuun ottamatta pikkutietä Rankkivuon Sillalta Uuspuriin) näkyvät suomenkielisten laitosten kartoissa. Tietysti alkuteoksen omituisuuksille uskollisena olisi nimen POHJOISNELJÄNNYS voinut kirjoittaa ylösalaisin – lieneekö tuo hobittien kartantekoperinteen ilmentymänä kovinkin tärkeä kulttuuripiirre? – ja koska monissa Lord of the Ringsin laitoksissa on komeasti käytetty kahta väriä (tiet ja alueiden nimet ovat punaisella) tämän ylellisen piirteen voi vain toivoa siirtyvän viimeistään vuonna 2023 (kenties) julkaistavaan suomennoksen 50-vuotisjuhlalaitokseen.


Kysymyksiä:

Onko joku vertaillut Fonstadin kartaston Konnun karttaa tähän? Mitä olette mieltä?

Entä Stracheyn kartat Journeys of Frodo –kirjassa? Taitavat olla kaikkein kauneimpia Konnun karttoja.

Tunnetteko muita vakavasti otettavia Konnun karttoja?

Onko kartasta ollut apua vai haittaa Tarua lukiessanne? Miten se on vaikuttanut käsityksiinne Konnusta?


Kartta vs. teksti

Miltä osin kartta ei mielestänne vastaa kirjan kertomusta – tai Tolkienin kuvia Konnusta? Hammondin ja Scullin esityksessä mainitaan ainakin seuraavat:
  • Barbara Strachey on kiinnittänyt huomiota Tolkienin kuvaan Kukkulasta (Hobitissa): siinä tie Hobittilasta Ylismäkeen kulkee Kukkulan länsi- eikä itäpuolta.
  • TSH:n luvussa I/4 Frodo sanoo Vihervaaroilla kumppaneilleen, että Bukinpurin lautta on itään Metsähovista, mutta tie kaartaa poispäin vasemmalle, ja että se yhtyy Rankkivuon sillalta tulevaan pengertiehen Rungon pohjoispuolella – Konnun kartassa risteys on kuitenkin Rungon kylän kohdalla. Tolkien ei muuttanut tekstiä tässä kohdin vastaamaan karttaa.
  • Rankkihovi oli LoTR:n ensimmäisen laitoksen kartassa merkitty tekstin vastaisesti jokea seurailevan tien taakse; vuoden 1966 laitoksessa sitä kuvaava läiskä siirrettiin joen ja tien väliin.
  • Tolkien kertoi kirjessään 28.7.1965 Houghton Mifflinin (LoTR:n amerikkalainen julkaisija) kustantajalle Austin Olneylle, että Bukinpurin lautta on noin 3 mailia liian pohjoisessa (mikä vastaa 4 mm kartassa). Lisäksi luvussa I/4 kuvattu puuvyöhyke Runkopuron jälkeen (s. 135 / 89 / 126) puuttui kartasta – ja niin se puuttuu edelleenkin. Taitaa olla lauttakin yhä neljä milliä liian pohjoisessa.
Mahtaako näitä ongelmia olla lisääkin?


Lopuksi

Vielä voisi kenties vertailla alkuteoksen nimiä ja suomennoksia – miten onnistuneita ne mielestänne ovat? Ja miten paljon kartasta puuttuu sellaisia nimiä joiden siinä toivoisi olevan?
 

Curunír

Hobitti
Onko kartasta ollut apua vai haittaa Tarua lukiessanne? Miten se on vaikuttanut käsityksiinne Konnusta?
Sen verran täytyy sanoa, että nyt kun pitkästä aikaa vilkaisin Atlasta, niin Fonstadin kartta on miellyttävämpi katsella ja tutkia...

Ja onhan siitä tietysti jonkin verran apua ollut, nimittäin siitä TSH:ssa olevasta kartasta, vaikkakin allekirjoittanut ei ole siihen paljoa silmiään kohdistanut; lähinnä mieleen ovat jääneet Hobittilan sijainti, neljännysten jaot ja Vanhan Metsän sijainti Krikkolon vieressä.
 

Telimektar

Fundamentalisti
Ensimmäisiä kertoja TSH.ta lukiessani katsoin kyllä useinkin isoa Keski-maan (läntisten osien) karttaa, jonka pääpiirteet ovatkin jollain tavalla jäänyt mieleeni. Konnun karttaa sen sijaan ei tullut paljoakaan katsottua, ja se on jäänyt minulle jollain tapaa vieraaksi. En siis pysty näkemään mielessäni kartalla neljän kumppanuksen tarkempaa matkareittiä, ennenkuin he saapuvat Bukinmaan lautalle.

Konnun englantilaistyyppiset paikannimet ovat kyllä mainioita, ne ovat usein "autenttisemman" tuntuisia kuin Keski-maan muiden osien fantasianimet. Myös Konnun nimien suomennokset kuulostavat minusta hyviltä. On Järin Möyremä ja Vähä-Möyremä jne. Tosin olen ajatellut, pitäisikö "Järin Möyremän" (Michel Delving) suomennetun etuosan olla tunnistettavammin "suurta" tarkoittava? (Länsi-Suomessa olisi Isomöyremä ja Vähämöyremä, Itä-Suomessa ehkä Suurmöyremä ja Pikku-Möyremä).
 

Alph

Hobitti
Onko kartasta ollut apua vai haittaa Tarua lukiessanne? Miten se on vaikuttanut käsityksiinne Konnusta?
No, onhan sitä tullut vilkuiltua, niissä kohdissa kun Frodo ja kumppanit vielä ovat Konnussa. Lähinnä seurailen että missä kohtaa karttaa heppulit nyt ovat menossa :) Voisi sanoa että minulla ei ole oikein mitään käsityksiä Konnusta, joten vaikea sanoa onko kartta vaikuttanut jotenkin käsityksiini.
 
Keski-Maan kartta on piirtynyt tajuntaani lähtemättömästi ja Gondoristakin on varsin tarkka kuva, mutta Konnun kartta on valitettavasti aina jäänyt vähemmälle huomiolle. Se kun on printattu omalle sivulleen eikä ole erillisellä lapulla kuten kaksi ensin mainittua (kaapuhemmopainos), seuraaminen lukemisen aikana on hankalampaa. Erillistä karttojen tutkailua harvemmin harrastan. Konnun paikannimet vetoavat myös allekirjoittaneeseen.
 
Onko kartasta ollut apua vai haittaa Tarua lukiessanne? Miten se on vaikuttanut käsityksiinne Konnusta?
Miekään en hirveästi tätä karttaa ole seuraillut, joten miulle siitä on enemmän ollut haittaa, kun olen luonut mielikuvia Konnusta. Mielikuvat ei kyllä varmasti ole vastannut todellisuutta mittasuhteissaan ja edes sijainneissaan, mutta miulle tärkeät paikat ovat siinä etusijalla, ei niinkään mikä on tosi. Just vaikka Repunpää ja Metsähovi.
Kartta taas näyttää sitten miten asiat oikeasti ovat ja se taas ei istu omiin mielikuviin, siksi se vain sekoittaa.
 

Steelsheen

teräskiiltovotjake
Kun jotain varsinkin siltä ekalta lukukerralta muistaisi.. Mutta en usko että minäkään *minun piti olla erilainen muori* olen sitä kauheasti -- silloin kun asiat hahmottuivat -- tutkinut. Myöhemmin kyllä. Jotenkin se silloin alussa oli kamalan hankala tarkkailla tai jotakin. Onneksi sitä pystyn nyt katsomaan pahemmin häiriintymättä, kuten varmaan saatte/olette saaneet todeta, minulla ei ole silmiä sielussani. Vaikka edelleen hobittien reitti Konnun kartalla on minulle hiukkasen hämärän peitossa, vaikka olen sitä joskus jopa yrittänyt seurata.

Mutta jos ei ole ollut apua, niin ei se haitaksikaan ole ollut. Mukavaahan sitä on näin "jälkikäteenkin" ihmetellä ja yrittää edes kuvitella jotain :roll:
 

Luuttuaja

Kontulainen
Bramblerose Goldworthy sanoi:
Keski-Maan kartta on piirtynyt tajuntaani lähtemättömästi ja Gondoristakin on varsin tarkka kuva, mutta Konnun kartta on valitettavasti aina jäänyt vähemmälle huomiolle. Se kun on printattu omalle sivulleen eikä ole erillisellä lapulla kuten kaksi ensin mainittua (kaapuhemmopainos), seuraaminen lukemisen aikana on hankalampaa. Erillistä karttojen tutkailua harvemmin harrastan. Konnun paikannimet vetoavat myös allekirjoittaneeseen.
Olen oikeastaan samaa mieltä. Konnun kartan seuraaminen jotenkin on vain jäänyt todella vähälle verrattuna noihin Gondorin ja koko Keski-Maan karttoihin, ja se varmaan osittain johtuu juuri siitä että se on printattu omalle sivulleen. Hirveästi en ole kyllä edes nähnyt tarvetta tarkemmin selvittää esimerkiksi Frodon ja kumppaneiden reittiä Konnun tienoilla kartan avulla. Parilla ensimmäisellä Tarun lukukerralla en varmaan käyttänytkään lainkaan Konnun karttaa tähän tarkoitukseen, vaan etsin sieltä lähinnä hauskoja paikannimiä, joiden suomennokset ovat yleisesti ottaen musta varsin hyviä.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Luuttuaja sanoi:
etsin sieltä lähinnä hauskoja paikannimiä, joiden suomennokset ovat yleisesti ottaen musta varsin hyviä.
Paikannimien selaaminen on nyt helppoa ja hauskaa; KontuWikiin on ilmestynyt Konnun kartan paikannimihakemisto sekä suomennettujen että englanninkielisten nimien mukaan järjestettynä. Ettei muuta kuin esittämään mielipiteitä ja huomioita nimistä.

Vielä pitäisi tietysti koota KontuWikiin hakemisto kartasta puuttuvista nimistä, mutta se ei ehkä ole tämän keskustelun asia (vaan Tolkien-huoneesssa aloitetun keskustelun Konnun kartasta puuttuvat nimet).
 

Ereinion

Kontulainen
Tähän aiheeseen en nyt hirveästi keksi lisäiltävää. Pari juttua kuitenkin mieltäni painaa.
Ensinnäkin: Miten neljännysten jako on aikanaan suoritettu? Valtaosa isommista asutuskeskuksista on länsineljännyksessä: Järin Möyremä, Tukinmaa, Hobittila&Virranvarsi (onko Tolkien muuten selitellyt näiden alueiden "yksinkertaista" nimistöä esim sillä, että ne olisivat ensimmäisenä asutettuja Konnun alueita?), Tienristi... Onko asutustiheys kenties muuttunut jaon suorittamisen jälkeen?
Toisekseen: Miksi Tukinturusta ei kulje tietä Tukinrinteeseen? Kai nyt väki käy kylässä toistensa luona? Vai ovatko Suuret smialit niin suuria, että koko matkan voi kävellä niitä myöten?
Sitten vähän ohi aiheen, eli pari kysymystä KW-F:stä: Löytyykö Atlaksesta Suuralhoa, paikkaa jossa Härkäräikän jälkeläiset asuvat? Vissiin pohjoisneljännykseen kuuluisi...
Ja viimeiseksi: Millä periaatteella on mahdettu Konnun rajat etelässä ja pohjoisessa aikanaan piirtää? Emun Uial on ihan looginen raja, mutta miksi esim. Sarnin kahlaamo ei kuulu Kontuun?
Suomennokset ovat useimmissa tapauksissa erinomaisia, mutta parissa kohtaa on menty vähän lohikäärmevuoritasolle: The Yale = Jeil, Dwaling = Valinkka [22]. Ja esiintyykö Rankkivuon sillan hienoa Atlas-nimeä Bridge of Stonebows jossain kohtaa TSH:ta? Jos, niin kuinka se on käännetty?
 

Telimektar

Fundamentalisti
Wynn Fonstadin Atlaksesta löytyy sivujen 70-71 isosta konnun kartasta Long Cleeve eli ilmeisesti se "Suuralho", Pohjoisneljännyksestä niinkuin arvelitkin. TSH:n Konnun kartan oikeasta yläkulmasta löytyvät Nobottle ja Needlehole. Juuri ennen Nobottlea näkyy pohjoiseen päin menevän tien alku (jätetty tosin pois ainakin 1997 englanninkielisen pokkaripainoksen kartasta). Wynn Fonstad on jatkanut tätä tietä pitkän matkaa pohjoisluoteeseen ja sijoittanut sinne Long Cleeven. Mutta tämä on kai pelkkä arvaus hänen taholtaan.

Konnun ulkorajojahän hobitit eivät uskaltaneet omin päin muutella, Bukinmaata lukuunottamatta. Sarnin kahlaamoja ei ilmeisesti ollut aikanaan annettu hobiteille koska Isoilla ihmisillä oli niille muuta käyttöä. Ennen moottoriajoneuvojen aikaa joet eivät useinkaan olleet poliittisia rajoja. Jos joki oli suhteellisen helposti ylitettävissä, niin oli luontevaa, että jokilaakson molemmat rannat olivat samaa valtapiiriä.

Konnun "neljännyksien" koosta: Wynn Fonstadin kartassa ne eivät ole keskenään saman kokoisia, Itäneljännys on pienin. Tämä perustuu kai TSH:n Konnun keskiosien kartassa näkyvien neljännysrajojen jatkamiseen kauemmas, ja Tolkienin ilmoittamaan tietoon Konnun ulkomitoista yhtäältä itä-länsi- ja toisaalta pohjois-etelä-suunnassa. No, oikeassakaan maailmassa eri valtioiden läänit, maakunnat tai osavaltiot harvoin ovat keskenään samankokoisia. Tämän huomioiminen on mielestäni eräs osoitus Tolkienin historiallisesta sivistyksestä (jota tuskin kukaan on epäillytkään). Mutta olivatko tärkeimmät asutuskeskukset Länsineljännyksessä? Ainakin minun TSH-kartoillani Itäneljännyksen Frogmorton, Whitfurrows ja Stock näyttävät suurinpiirtein samankokoisilta kuin Länsineljännyksen Bywater tai Waymoot.

Miksi Konnussa muuten oli neljä neljännystä? Tämä ei ole kovin tavallinen aluejako eurooppalaisissa valtioissa. Mieleen tulee kuitenkin kaksi esimerkkiä, jotka molemmat olivat varmaan Tolkienille tuttuja, nimittäin Islanti ja Irlanti. Irlannissa oli neljä perinteistä "kuningaskuntaa" ja Islannissa neljä perinteistä oikeuspiiriä (nykyään Islannissa on kahdeksan hallintoaluetta). Kumpikin saattaisi olla Tolkienille sympaattinen esikuva Konnulle, kyseessähän olivat pienet, kauan eristyneinä säilyneet alueet, joissa niiden syrjäisyydestä huolimatta säilytettiin keskiajalla merkittävää kirjallista perinnettä (mitään yksi-yhteen-vastaavuutta ei toki kummankaan kohdalla voi Kontuun löytää).

Lisäksi neljä neljännystä osoittivat, että vaellusaikojen kolmijako eri heimojen välillä oli aikaa sitten kadonnut, ja väestöt sekoittuneet toisiinsa: Konnussa ei ollut alueellista kolmijakoa Helokesilandiin, Karvajalkamaahan ja Väkevälään (Itäneljännyksen itäinen osa oli lähinnä tällaista etnistaustaista, tässä tapauksessa siis väkevien asuttamaa aluetta).
 

Nerwende

Kontulainen
Valitan tässä nyt siitä, että jenkkien kolmiosainen Alan Leen kauniilla maalauksilla varustettu painos tekee pohjanoreerauksen Konnun kartan kohdalla. Se on niin epäselvä ja suttuinen että valtaosasta nimistä ei ota selvää edes suurennuslasilla. Eipä sillä että Kaapuhemmonkaan versiossa olisi suuremmin kehumista. Missä viipyy Howen puhtaaksi piirtämä ja kauniisti koristelema kartta johon olisi punaisella merkitty Bilbon arvellut lempipolut?!

Tällä viimeisellä lukukerralla olen oivaltanut kaksi uutta asiaa. (Seuraa osio Nerwon noloja tunnustuksia.) 1) Bukinpuri onkin Bucklebury eikä Buckleberry. Syytän tästä vaikka, öh, Domia. 2) Krikkolo onkin lautalta pohjoiseen eikä etelään! Ilmeisesti minua on häirinnyt se seikka matkan kuvauksessa jossa mainitaan joiden asioiden jäävän hobittien vasemmalle puolelle - ilmeisesti tie siis kulkeekin asutuksen takana, eikä asutuksen ja virran välissä.
 
Ylös