Steelsheen
teräskiiltovotjake
Kolmas luku siis, Kolme kumppanusta. Tuo on toiminut itselläni loistavana muistisääntönä (siis jos saa päähänsä että lukujen nimet pitää osata järjestyksessä ulkoa ).
Tässä luvussa päästään, minun mielestäni, itse TSH:n alkuun. Mitenkään väheksymättä edellisiä kahta lukua, ne ovat mielestäni enemmän pohjustavia, ja kertovat Hobittia tuntemattomallekin että mistä on kyse. Ja tietysti kertovat lisää. Mutta olen päätynyt pitämään matkantekoa yhtenä suurena teemana Sormusten herrassa, ja tässä luvussa matkaan päästään. Muutenkin luku esittelee meille tulevia tärkeitä hahmoja, Frodon matkaseuran lisäksi Mustat Ratsastajat sekä haltiat.
(Jo tässä vaiheessa kerron, ettei minulla ole käytössä suomennosta, joten joudutte nyt tyytymään englanninkielisiin lainauksiin.)
Luvun alussa Frodon päätettyä suunnata Rivendelliin, päästään seuraamaan hobittien ihmettelyä Repunpään myynnistä. Minäkin ihmettelen, en myymistä vaan sitä, miksi ihmeessä Säkinheimo-Reppuleille? Eikö sieltä nyt olisi löytynyt joku mieleisempikin ostajaehdokas, onko ihana kolo pakko sukulaisille myydä? Toinen S-R:iin liittyvä huomioni löytyy luvun neljännestä kappaleesta: ”She [Lobelia] had been obliged to wait about seventy-seven years longer for Bag End than she had once hoped, and she was now a hundred years old." Tämä taitaa olla puhdas laskuvirhe (33+77=100), jollaisen saattaisi epähuomiossa tulla tehneeksi. Vai olisiko Lobelialla ollut joku hyvä syy saada Repunpää hyppysiinsä 23-vuotiaana?
Sitten Gandalfiin. Lähtö Hobittilasta oli aika hätäinen ja velho sanoi kuulleensa jotain huolestuttavaa. Mitähän tämä mahtoi olla? Myöhemmin hän kuitenkin kertoi kuulleensa esim. hyökkäyksestä Osgiliathiin vasta Konnun rajoilla (mutta tästä ei sen enempää, sillä muuten kävisin ehkä liikaakin erästä vielä aika kaukana häämöttävää lukua).
Sivuilta 35 ja 69 löytyy mukava toisto (luvut 1 ja 3) matkaanlähdöstä; Bilbon lähtö juhlailtana ja Frodon 17 vuotta myöhemmin on kuvattu lähes samoilla sanoilla: ”He/They jumped over a low place in the hedge at the bottom, and took to the meadows/fields, passing into the night/darkness like a rustle (of wind) in the grass(es).”
“We all like walking in the dark”, sanoi Frodo. Miksi pimeällä kävely on niin kivaa? Minä kuvittelin että hobitit olisivat silloin mieluusti kolosissaan nukkumassa.
Saamme myös kuulla, ettei Frodo pidä vettä taskuissaan. Samana päivänä tapahtuvat ensimmäiset ”kohtaamiset” Mustien Ratsastajien (vai oliko niitä vain se yksi?) kanssa. Samoin tavataan haltiat. Sivulla 77 Frodo kertoo: ”One can meet them [Elves] sometimes in the Woody End. They don´t live in the Shire, but they wander into it in Spring and Autumn, out of their own lands away beyond the Tower Hills.” Puhutaanko näistä haltiain vaelluksista muualla?
Ja näin lopuksi vielä pieni huomautus tähdistä, luvussa kun mainitaan muutaman tähdistön nousevan taivaalle, joiden myötä haltiat aloittavat bileensä. Löytyykö siis Remmirathista tai Borgilista mitään muualta? Menelvagor mainitaan Silmarillionin hakemistossa Orionina, mutta nimellä Menelmacar.
Kiitän kärsivällisyydestä, siispä keskustelua yllä olevasta ja kaikesta muustakin mieleen juolahtaneesta.
Ensimmäinen alustukseni!
Tässä luvussa päästään, minun mielestäni, itse TSH:n alkuun. Mitenkään väheksymättä edellisiä kahta lukua, ne ovat mielestäni enemmän pohjustavia, ja kertovat Hobittia tuntemattomallekin että mistä on kyse. Ja tietysti kertovat lisää. Mutta olen päätynyt pitämään matkantekoa yhtenä suurena teemana Sormusten herrassa, ja tässä luvussa matkaan päästään. Muutenkin luku esittelee meille tulevia tärkeitä hahmoja, Frodon matkaseuran lisäksi Mustat Ratsastajat sekä haltiat.
(Jo tässä vaiheessa kerron, ettei minulla ole käytössä suomennosta, joten joudutte nyt tyytymään englanninkielisiin lainauksiin.)
Luvun alussa Frodon päätettyä suunnata Rivendelliin, päästään seuraamaan hobittien ihmettelyä Repunpään myynnistä. Minäkin ihmettelen, en myymistä vaan sitä, miksi ihmeessä Säkinheimo-Reppuleille? Eikö sieltä nyt olisi löytynyt joku mieleisempikin ostajaehdokas, onko ihana kolo pakko sukulaisille myydä? Toinen S-R:iin liittyvä huomioni löytyy luvun neljännestä kappaleesta: ”She [Lobelia] had been obliged to wait about seventy-seven years longer for Bag End than she had once hoped, and she was now a hundred years old." Tämä taitaa olla puhdas laskuvirhe (33+77=100), jollaisen saattaisi epähuomiossa tulla tehneeksi. Vai olisiko Lobelialla ollut joku hyvä syy saada Repunpää hyppysiinsä 23-vuotiaana?
Sitten Gandalfiin. Lähtö Hobittilasta oli aika hätäinen ja velho sanoi kuulleensa jotain huolestuttavaa. Mitähän tämä mahtoi olla? Myöhemmin hän kuitenkin kertoi kuulleensa esim. hyökkäyksestä Osgiliathiin vasta Konnun rajoilla (mutta tästä ei sen enempää, sillä muuten kävisin ehkä liikaakin erästä vielä aika kaukana häämöttävää lukua).
Sivuilta 35 ja 69 löytyy mukava toisto (luvut 1 ja 3) matkaanlähdöstä; Bilbon lähtö juhlailtana ja Frodon 17 vuotta myöhemmin on kuvattu lähes samoilla sanoilla: ”He/They jumped over a low place in the hedge at the bottom, and took to the meadows/fields, passing into the night/darkness like a rustle (of wind) in the grass(es).”
“We all like walking in the dark”, sanoi Frodo. Miksi pimeällä kävely on niin kivaa? Minä kuvittelin että hobitit olisivat silloin mieluusti kolosissaan nukkumassa.
Saamme myös kuulla, ettei Frodo pidä vettä taskuissaan. Samana päivänä tapahtuvat ensimmäiset ”kohtaamiset” Mustien Ratsastajien (vai oliko niitä vain se yksi?) kanssa. Samoin tavataan haltiat. Sivulla 77 Frodo kertoo: ”One can meet them [Elves] sometimes in the Woody End. They don´t live in the Shire, but they wander into it in Spring and Autumn, out of their own lands away beyond the Tower Hills.” Puhutaanko näistä haltiain vaelluksista muualla?
Ja näin lopuksi vielä pieni huomautus tähdistä, luvussa kun mainitaan muutaman tähdistön nousevan taivaalle, joiden myötä haltiat aloittavat bileensä. Löytyykö siis Remmirathista tai Borgilista mitään muualta? Menelvagor mainitaan Silmarillionin hakemistossa Orionina, mutta nimellä Menelmacar.
Kiitän kärsivällisyydestä, siispä keskustelua yllä olevasta ja kaikesta muustakin mieleen juolahtaneesta.
Ensimmäinen alustukseni!