TSH #07: I/1.4 Oikotie ja sieniä

Vehka

Unenkutoja
Vastuuhenkilö
Kummi
Tulihan tämä valmiiksi viimein. Olen pahoillani viivästymisestä, yritän olla jatkossa täsmällisempi, sen lupaan.

Mielestäni neljäs luku alkaa aivan ihanasti. Tolkien kuvailee luontoa kauniisti, ja sitä huomaa itsekin virkistyvänsä moista kuvausta lukiessaan.

”Luuletko, että näemme niitä ratsastajia?” Pippin kysyi iloisesti. Aamuauringossa häntä ei erityisemmin pelottanut, vaikka olisi nähnyt kokonaisen plutoonan.

Pippinin pelottomuus oli mielestäni mielenkiintoinen yksityiskohta, kun miettii kuinka paljon hobitit alkoivat myöhemmin pelätä Mustia Ratsastajia. Hauskinta on se, että ensimmäisellä TSH:n lukukerrallani en kiinnittänyt kyseiseen kohtaan juurikaan huomiota; huomasin vasta myöhemmin, että tämähän syventää Pippinin hahmoa hienosti.

”Ja nyt voit jättää minut hetkeksi rauhaan! En halua vastata kyselyihin syödessäni. Haluan ajatella!”
”Ohhoh!” sanoi Pippin. ”Aamiaisella?”

Tämä kohta saa minut aina hymyilemään. Siinä on sellaista herttaista hyväntuulisuutta ja sekin kertoo jotakin hobittien ominaisluonteesta.

Samin ja Frodon välinen keskustelukin on mielestäni oivallinen; kuinka Tolkien oikein osaakaan tehdä noin loistavaa dialogia hahmojensa välille kuitenkaan liioittelematta? Sam Gamgin uskollisuus paistaa läpi sanoista, jotka hän sanoo.

Viittaus Kultaiseen Ahveneen oli taas näitä hymyilyttäviä kohtia. Vaikuttaa siltä, että sain alustettavakseni luvun, jossa moisia kohtia on riittämiin. Pippin ilmaisee harmistuksensa ääneen; Sam Gamgi taas on vaiti. (Vertailen näköjään koko ajan noita kahta hahmoa toisiinsa. Hups.) Pieniä yksityiskohtia, joihin tulee vasta nyt kiinnittäneeksi huomiota.

Ai niin, tässä sanotaan että ”Frodo arvioi matkan noin kahdeksaksitoista virstaksi linnuntietä”. Muistaisikohan joku, kuinka pitkä matka virsta taas olikaan? Aloin vain pohtia, että kuinka pitkän matkan he aikoivat taittaa yhden päivän aikana.

Ryhtyessään valmistamaan ruokaa he huomasivat, että haltiat olivat täyttäneet heidän pullonsa kirkkaalla juomalla, joka hohti kuin vaalea kulta; siinä oli monista kukista tehdyn hunajan tuoksu ja se oli ihmeellisen virkistävää.

Mainitaanko muuten samantapaista haltioiden valmistamaa juomaa missään muualla?

Laulu, jota Sam ja Pippin laulavat on mukavan hyväntuulinen ja rytmikäs. Jos minulla vielä olisi sävelmä, voisin hyräillä itsekin mukana. Harmi vain, että se keskeytyi tuohon Mustan Ratsastajan huutoon.

Frodon luvaton sienestys mietitytti minua, kun luin tekstiä ensimmäistä kertaa. Pidin häntä sellaisena hobittina, joka ei moiseen ryhtyisi, mutta sitten aloin pohtia mummoni tarinoita lapsuuden omenavarkauksista ja sen sellaisista. Voihan olla, että kyse oli vähän samantyylisestä asiasta.

Herra Magotin yhden koiran nimi, Tarra, jäi mietityttämään. Oliko tuolla aikakaudella, mitä Konnussa sitten elettiinkään, vielä tarroja? Vai onko nimi kenties vain suomennettu jotenkin oudosti?

Isäntä Magot vaikuttaa aika lailla punaposkisen maanviljelijän perikuvalta. Hänen jaarittelunsa säästä ja vuodentulosta syvensivät vaikutelmaa entisestään, ja tunnelma hänen taloonsa sijoittuvassa kohtauksessa on mukavan kotoisa.

Sienet mietityttivät myös minua. (Tapanani on ilmeisesti puuttua pikkuasioihin.) Olivatko ne herkkusienien näköisiä (niin kuin olen itse aina kuvitellut) vaiko kantarelleja vaiko jotain muuta? Millaisia sieniä Tolkien on mahtanut tarkoittaa? Millaisiksi te ne miellätte?

Merrin kohtaaminen tuo nelikon jälleen yhteen ja on hyvä lopetus luvulle. Varsinkin sienet lahjana rakensivat rauhallisen ja iloisen lopun luvulle.

Tällaisia ajatuksia ja tunteita tämä minussa herätti. Entäs teissä?
 
Re: TSH # 7: I/1.4 Oikotie ja sieniä

Vehka sanoi:
Ai niin, tässä sanotaan että ”Frodo arvioi matkan noin kahdeksaksitoista virstaksi linnuntietä”. Muistaisikohan joku, kuinka pitkä matka virsta taas olikaan? Aloin vain pohtia, että kuinka pitkän matkan he aikoivat taittaa yhden päivän aikana.

Virstalla tarkoitetaan TSH:ssa 1,6 km:a eli mailia. Näin ollen matkaa kertyi vajaat 20 km.

Vehka sanoi:
Frodon luvaton sienestys mietitytti minua, kun luin tekstiä ensimmäistä kertaa. Pidin häntä sellaisena hobittina, joka ei moiseen ryhtyisi, mutta sitten aloin pohtia mummoni tarinoita lapsuuden omenavarkauksista ja sen sellaisista. Voihan olla, että kyse oli vähän samantyylisestä asiasta.

Itsekin olen ollut hernevarkaissa, muutama kesä sitten. Nyt ymmärrän jo hävetä, mutta silloin tuo tuntui vain harmittomalta seikkailulta keskellä yötä. Eli ei Frodo mikään lurjus ollut, vain melko tavallinen rauhaton lapsi, jolle kiusaus oli liian suuri.

Vehka sanoi:
Herra Magotin yhden koiran nimi, Tarra, jäi mietityttämään. Oliko tuolla aikakaudella, mitä Konnussa sitten elettiinkään, vielä tarroja? Vai onko nimi kenties vain suomennettu jotenkin oudosti?

Käsittäisin Tarran tulevan verbistä ''tarrata'' tai ''tarrautua'', ei niinkään tarralapuista. :)
 
Re: TSH # 7: I/1.4 Oikotie ja sieniä

Valië Nienna sanoi:
Vehka sanoi:
Ai niin, tässä sanotaan että ”Frodo arvioi matkan noin kahdeksaksitoista virstaksi linnuntietä”. Muistaisikohan joku, kuinka pitkä matka virsta taas olikaan? Aloin vain pohtia, että kuinka pitkän matkan he aikoivat taittaa yhden päivän aikana.

Virstalla tarkoitetaan TSH:ssa 1,6 km:a eli mailia. Näin ollen matkaa kertyi vajaat 20 km.
.
[/quote]

"Kahdeksaksitoista", ei "kahdeksitoista".
Frodo reckoned they have eighteen miles to go in a straight line.
(FoTR (1997), sivu 87).
18 x 1 609 on minun laskimeni mukaan 28 962 eli lähes 29 kilometriä. TSH:ssa taitetaan matkaa hämmästyttävällä nopeudella.
 
Re: TSH # 7: I/1.4 Oikotie ja sieniä

Valië Nienna sanoi:
Vehka sanoi:
Herra Magotin yhden koiran nimi, Tarra, jäi mietityttämään. Oliko tuolla aikakaudella, mitä Konnussa sitten elettiinkään, vielä tarroja? Vai onko nimi kenties vain suomennettu jotenkin oudosti?

Käsittäisin Tarran tulevan verbistä ''tarrata'' tai ''tarrautua'', ei niinkään tarralapuista. :)

Näinhän se on, alkuteoksessahan nimet ovat Grip, Fang ja Wolf; Grip käännetään mm. tarttua (käydä kiinni) tai substantiivina ote (tarttuminen). Tarra on sitten väännetty näistä :) (Mikäli nyt oletukseni pitää paikkaansa ja G. on se tarkoitettu haukkuja...)
 
Re: TSH # 7: I/1.4 Oikotie ja sieniä

Vehka sanoi:
Pippin ilmaisee harmistuksensa ääneen; Sam Gamgi taas on vaiti. (Vertailen näköjään koko ajan noita kahta hahmoa toisiinsa. Hups.)

Sam on palvelija, hänenhän kuuluukin olla vaiti jos on eri mieltä herransa kanssa (vaikka Tolkienhan käsittelee tätä vähitellen Samin ja Frodon ystävyydeksi muuttuvaa palvelija-herra-ulottuvuutta hyvin hienovaraisesti). Ajateltakoon, että Konnun tärkeimpänä mallina oli kuitenkin Englannin 1800-luvun lopun maaseutu (tosin enemmän keskiluokkaan painotettuna versiona).

Frodo, Pippin ja (myöhemmin mukaan tuleva) Merri olivat tähänkin asti möyrynneet yhdessä pitkin Konnun metsiä. Sam käsittääkseni tulee mukaan vasta kun Gandalf kiskoo hänet korvasta ikkunalaudan yli. Huomattavaa muuten, että sekä Merri että Pippin ovat nimenomaan omien sukujensa (Konnun kahden merkittävimmän suvun) päämiesten vanhimpia poikia ja perillisiä, kumpikaan ei voi olla edes nuorempi poika (minusta Pippinille jotenkin sopisi olla jonkun pikkuveli). Frodo kuuluu luonnostaan Konnun tulevan johtajiston sisärenkaaseen. Selvästikin myös Reppulit olivat Konnun johtavia sukuja (olivatkohan Bilbon syntymäpäivillä itse asiassa mukana kaikki tärkeimmät hobittisuvut?).



Vehka sanoi:
Isäntä Magot vaikuttaa aika lailla punaposkisen maanviljelijän perikuvalta. Hänen jaarittelunsa säästä ja vuodentulosta syvensivät vaikutelmaa entisestään, ja tunnelma hänen taloonsa sijoittuvassa kohtauksessa on mukavan kotoisa.

Tolkienin varhaisimmassa versiossa (HoME VI) Maggot (miksiköhän ainakin minun suomennoksessani v:lta 1973 on jätetty nimestä pois toinen g-kirjain?) suhtautui kaveruksiin vihamielisesti, ja Frodo teki hänelle kepposen näkymättömäksi muuttumalla. TSH:n myöhemmissä versioissa Sormuksen huumorikäyttö rajoittui Bilbon syntymäpäiville.
 
Itse olen ensimmäisestä lukukerrasta vähän vierastanut ajatusta että Sam olisi ollut palvelija.Kyllähän hän oli,mutta olen ajatellut hänet ja Frodon alusta asti ystäviksi. Mutta asiahan ei näin muistaakseni ollut? Frodon lähimpiä ystäviähän olivat Merri,Pippin ja Pulla,jos oikein muistan.

En kyllä ymmärrä miksi Maggot olisi suhtautunut kaveruksiin vihamielisesti? Kenties Frodon sienireissun takia? Minusta on lähinnä hupaisaa lukea kuinka Frodo on ollut pienenä yksi pahimmista rakkareista :) Pahoittelen,mieleen ei tule pohdittavaa/kysyttävää liittyen tähän kyseiseen lukuun
 
Re: TSH # 7: I/1.4 Oikotie ja sieniä

Telimektar sanoi:
Valië Nienna sanoi:
Vehka sanoi:
Ai niin, tässä sanotaan että ”Frodo arvioi matkan noin kahdeksaksitoista virstaksi linnuntietä”. Muistaisikohan joku, kuinka pitkä matka virsta taas olikaan? Aloin vain pohtia, että kuinka pitkän matkan he aikoivat taittaa yhden päivän aikana.

Virstalla tarkoitetaan TSH:ssa 1,6 km:a eli mailia. Näin ollen matkaa kertyi vajaat 20 km.

"Kahdeksaksitoista", ei "kahdeksitoista".
Frodo reckoned they have eighteen miles to go in a straight line.
(FoTR (1997), sivu 87).
18 x 1 609 on minun laskimeni mukaan 28 962 eli lähes 29 kilometriä. TSH:ssa taitetaan matkaa hämmästyttävällä nopeudella.

:hups: Uhups. Lukuvirhepaholainen. Hyi minua. Muistuttaisin kuitenkin vielä, että kun kerta hobitti on noin puolet ihmisen koosta, myös ihmisten mitat ovat hobiteille verrattaen tuplasti suurempia. Eli 29 km onkin hobitille 58 km.

Itse olen ensimmäisestä lukukerrasta vähän vierastanut ajatusta että Sam olisi ollut palvelija.Kyllähän hän oli,mutta olen ajatellut hänet ja Frodon alusta asti ystäviksi. Mutta asiahan ei näin muistaakseni ollut? Frodon lähimpiä ystäviähän olivat Merri,Pippin ja Pulla,jos oikein muistan.

Kyllä Frodo ja Sam olivat käsittääkseni ainakin jollain tapaa ystäviä jo Konnussa. Muistakaamme Samin saaneen opetusta Bilbolta ja kuunnelleen tämän juttuja. Eli hobittejen maailmassa palvelijat ja isännät voivat olla jollain tapaa tuttavallisia keskenään. En jaksa kaivaa muististani, ehtivätkö Frodo ja Sam kasvaa yhtään yhdessä. Ainakin Frodo ja Merri olivat lapsuudenystäviä ja kasvukumppaneita.

Tarkkaan ottaen ja pilkkua viilaten, eikös Tolkien perustanut Frodon ja Samin suhteen upseerin ja adjuntantin suhteeseen brittien armeijassa? Tolkienhan oli itse sotilaspalvelijana. *muisti takkuaa*
 
Mag(g)ot; what's in the name?

Telimektar sanoi:
--- Maggot (miksiköhän ainakin minun suomennoksessani v:lta 1973 on jätetty nimestä pois toinen g-kirjain?) ---

Maggot (engl.) on "Magot" vielä tarkistetussa laitoksessakin. Olen aina ymmärtänyt asian niin, että kyseessä on todellakin suomentajan tarkoituksellinen muutos (vrt. Samwise > Samvais; Gamgee > Gamgi, Merry > Merri) eli Juva on muuttanut näissä kohdin nimen kirjoitusasun vastaamaan (suunnilleen) äänneasua, selkein esimerkki käytännöstä taitaa olla Konnun kalenterin viidennen kuukauden "suomennos": Thrimidge > Thrimidz. - Ja itse asiassa Juva selittääkin tämän ratkaisunsa Liite F II:ssa: "Sellaiset nimet joilla ei ole lainkaan yhteyksiä englantiin, on jätetty suomentamatta; mutta usein niiden kirjoitusasua on suomalaistettu..." (TSH III, Liite F II, s. 532 / 974 / ***).

No, Maggot saattaa ensi katsomalta vaikuttaa kovin englantilaiselta nimeltä, mutta Nomenclaturessa Tolkien itse kertoo, että sen "on tarkoitus olla 'merkityksetön' nimi, joka kuulostaa hobittimaiselta. (Itse asiassa on sattuma, että maggot on e(nglannin kielen) sana = 'grub, larva'. --- Nimi on luultavasti paras jättää sikseen, kuten ruotsinnoksessa, vaikka jonkinlainen mukauttaminen kohdekieleen olisikin paikallaan." (RC 760).

Joten olen omasta puolestani tyytyväinen Magotiin, juuri senkin takia ettei sitä yhden g:n kanssa yhdistä heti matoihin.
 
Vehka sanoi:
Ai niin, tässä sanotaan että ”Frodo arvioi matkan noin kahdeksaksitoista virstaksi linnuntietä”. Muistaisikohan joku, kuinka pitkä matka virsta taas olikaan? Aloin vain pohtia, että kuinka pitkän matkan he aikoivat taittaa yhden päivän aikana.
Miulla on aina sama ongelma joka kerta kun aloitan kirjan lukemaan uudelleen. Paljonkos se virsta olikaan ja kui paljon he koko matkalla matkaa taittavat. Joku vois sit kirjan myöhemmässä vaiheessa kertoa kokonaismatkan pituuden eräät seikat huomioonottaen.[hide]Eipähän spoilata nyypiöitä.. Eli siis kuinka paljon mikäkin retkikunta matkaa taittaa. Parempi palata aiheeseen myöhemmissä käsittelytopikeissa.[/hide] ;)
Vehka sanoi:
Sienet mietityttivät myös minua. (Tapanani on ilmeisesti puuttua pikkuasioihin.) Olivatko ne herkkusienien näköisiä (niin kuin olen itse aina kuvitellut) vaiko kantarelleja vaiko jotain muuta? Millaisia sieniä Tolkien on mahtanut tarkoittaa? Millaisiksi te ne miellätte?
Herkkusieniä ehdottomasti! Tosin ehkä jotkin voimakkaammat sienet todellakin tuoksuisivat korista asti hobittien nenään...

Mie aina luulen tumman hahmon tiellä olevan Musta Ratsastaja, aina. :grin:

Edit. Ai niin, en ole pitänyt Samia palvelijan asemassa ikinä. Olen tiedostanut tämän seikan, mutten pitänyt sitä sellaisena, että se näkyisi heidän suhteessaan. Jossain välissä miua kyllä todella nyppi Samin nöyristelyt Frodoa kohtaan. Ajattelin heidät ensisijaisesti kavereina, niin tällainen epätasa-arvoinen käyttäytyminen ärsytti. En aatellu palvelija-suhteen olevan niin vahva.
 
Vehka sanoi:
Sienet mietityttivät myös minua. (Tapanani on ilmeisesti puuttua pikkuasioihin.) Olivatko ne herkkusienien näköisiä (niin kuin olen itse aina kuvitellut) vaiko kantarelleja vaiko jotain muuta? Millaisia sieniä Tolkien on mahtanut tarkoittaa? Millaisiksi te ne miellätte?
Herkkusieniksi minäkin olen Magotin sienet kuvitellut, ne kun ovat ylivoimaisesti maailman viljellyimpiä ruokasieniä - vaikka mistä sen tietää josko olivatkin esimerkiksi osterivinokkaita. Tolkien ei taida missään kohtaa käyttää mitään tarkempaa termiä kuin "mushroom"?
Varmasti hobitit metsistä osasivat kerätä monenlaisiakin sieniä herkkusienten ohella, kantarelleja, tatteja jne. Ja tietysti tryffeleitä, tryffelijahdit sopisivat erinomaisesti ainakin meikäläisen kuvaan hobiteista - tosin Tolkien varmaan pitäisi moisia puuhia liian ranskalaisina?
 
Vehka sanoi:
Ryhtyessään valmistamaan ruokaa he huomasivat, että haltiat olivat täyttäneet heidän pullonsa kirkkaalla juomalla, joka hohti kuin vaalea kulta; siinä oli monista kukista tehdyn hunajan tuoksu ja se oli ihmeellisen virkistävää.

Mainitaanko muuten samantapaista haltioiden valmistamaa juomaa missään muualla?

Noh, Rivendellin miruvor nyt ainakin sekä Lórienissa juotu läksiäismalja lienevät sukua tälle liemelle?
 
Ylös