TSH #14: I /1.11. Veitsi yössä

Telimektar

Fundamentalisti
Pahoittelut, jälleen myöhässä.

11. luvun tapahtumat ajoittuvat syyskuun 29. päivän illan ja lokakuun 6. – ja 7. päivien välisen yön välille, luku per päivä-vauhdista siirrytään siis rivakampaan kerrontatahtiin. Kun ryhdyin nyt lukemaan tätä lukua alustuksen kirjoittamista varten, en ollut kovin innostunut, olihan luvassa siirtyminen kodikkaista Kontu- ja fantastisista Bombadil-episodeista standardityyppiseen, tylsään takaa-ajoseikkailuun. Luvun alkusanat tekivätkin heti hiukan lastenkirjamaisen vaikutelman. ”Ystäviemme valmistautuessa nukkumaan Brin majatalossa..”. Kertojalla ei ole mielestäni oikeutta olettaa, että lukija ilman muuta pitää hobitteja ”ystävinään”, vaikka nämä olisikin kuvattu sympaattisessa valossa. Tosin tämä paljastuu suomentajien keksinnöksi: englanniksi luku alkaa "As they prepared for sleep in the inn at Bree...". Lieneekö tätä kohtaa muutettu myöhemmissä suomenkielisissä laitoksissa asiallisemmaksi?

Luku oli joka tapauksessa viehättävämpi kuin muistin, maiseman ja sään sisällä kulkemisen tunnelma oli yhä tallella, ja tarinan lomassa esitetyt runot Keski-Maan muinaisesta historiasta loivat ”syvän taustan” tunnelmaa. Myös - sinänsä melko niukasti luonnostellut - kauhuelementit toimivat mielestäni hyvin.


Nazgûlit – kuinka monta missäkin paikassa?

Tässä luvussa nazgûlit siirtyvät siis kiljunnasta tositoimiin. Luvun alussa ne suurin piirtein samaan aikaan hyökkäävät Krikkolon taloon Bukinmaassa (kolmen nazgûlin voimin) ja Pomppivan Ponin majataloon Briissä, luvun lopussa viisi nazgûlia Noitakuninkaan itsensä johdolla hyökkää Frodon kimppuun Viimapään kukkulalla.

(Hammondin ja Scullin ”Companionissa” siteeratun Tolkienin käsikirjoituksen mukaan – ”Companionin” sivut 165-166 - ”Pomppivaan Poniin” tunkeutuu vain kaksi sormusvarjoa. Tämän lähteen mukaan Pulla Bolgeria Bukinmaassa säikytteleviä nazgûleita johtaa Khamûl – ainoa Tolkienin nimeltä mainitsema sormusvarjo – eikä Noitakuningas osallistu myöskään majataloon tehtyyn hyökkäykseen, vaan odottelee yhden toverinsa kanssa itään menevällä tiellä. Luvun lopussa taas neljä Viimapäältä puuttunutta nazgûlia ovat jahtaamassa Gandalfia [”Companion”, s. 168] .)


Mihin aikaan vuorokaudesta nazgûlit iskevät ja miksi?

On kiinnostavaa, että Krikkolossa kolme nazgûlia odottavat talon nurkilla ilmeisesti koko yön, ja tunkeutuvat sisään vasta juuri ennen aamun sarastusta. Kukon kieunta aamullahan perinteisesti karkottaa tavalliset kummitukset. Viimapäällä taas nazgûlit hyökkäävät sen jälkeen, kun nouseva kuu on hiukan vähentänyt pimeyttä (tämä on tosin ilmeisesti lähempänä keskiyötä kuin aamua). Todennäköisesti nämä yksityiskohdat ovat ennemmin kerronnan jännittävyyden vuoksi, kuin kertomassa nazgûlien erikoisominaisuuksista tai –rajoituksista. (Oman käsitykseni mukaan nazgûlit eivät tosin ole aaveita, koska eivät ole vielä missään vaiheessa kuolleet. Näiden mörköjen fyysinen voima tuntuu tosin melko rajalliselta, yksi kekäleitä heiluttava samooja karkottaa ne. Tai ehkä ne ovat pelkureita, riittäväthän niiden voimat sentään sentään rikkomaan ovia ja ikkunaluukkuja, joten pelkkiä varjoja ne eivät ole.)
Krikkolon ja Briin hyökkäyksen aikaan oli muuten suurin piirtein uuden kuun aika ja Viimapäällä kasvava puolikuu. Tolkien ei siis ollut valinnut nazgûleille mitään kliseistä täydenkuun saalistushetkeä.


Luvun nimi – mikä veitsi?

Luvun nimi on suomennoksessa ”Veitsi yössä”, alkuteoksessa ”A Knife in the Dark” eli ”Veitsi pimeässä”.
Englanninkielellä luvun ensimmäiseltä sivulta löytyy kohta
”In the dark without moon or stars a drawn blade gleamed, as if chill light had been unsheathed.”
Englanninkielisen tekstin lukija voi siis ainakin aluksi ajatella, että otsikon ”veitsi” tarkoittaa tätä ”terää”. Juva ja Pennanen ovat kuitenkin päättäneet kääntää ”blade”-sanan sanalla ”miekanterä”, jolloin suomennoksessa ”veitsi” näyttää viittaavan yksiselitteisesti Noitakuninkaan veitseen Viimapäällä.
Minusta tuntuisi muuten, että ”pehmeä mutta raskas isku” (”a blow, soft but heavy”), joka murtaa Krikkolon oven, ei välttämättä tulisi teräaseesta (”pehmeä” miekanisku?).


Matkanteon tahti

Konkari eli Aragorn opastaa nyt hobitteja Eriadorin halki. Karen Wynn-Fonstadin ”Atlaksessa” (1991, sivu 157) esitetään tarkkoja laskelmia matkavauhdista. Niinä päivinä, jolloin matkaa tehdään aamusta iltaan, edetään 15-18 mailia (n. 24-30 kilometriä) päivässä. Hobitit kävelevät siis maastossa 1,5 mailia eli noin kaksi ja puoli kilometriä tunnissa. Kiinnostavaa kyllä, koko matkan kolmena ensimmäisenä päivänä Konnussa hobitit yltivät taulukon mukaan yli kaksinkertaiseen, eli 3,1–3,7 mailin tuntivauhtiin. Mihin valoon tämä asettaa Eriadorin taitavimman samoojan, Aragornin, oppaantaidot? Tai ehkä hobittien vauhti Konnun metsissä oli hiukan epärealistinen.

Eräitä yksityiskohtia

Kolmekymmentä hopearahaa: On kiinnostavaa, että Voivalvatti korvaa hobiteille kadonneet kuormajuhdat, mutta ilmoittaa etelästä tulleille ihmisille korskeasti, että nämä saavat maksaa itse vahinkonsa. Varhaisemmissa versioissahan hobitit muuten otettiin majataloon vain, koska nämä vetosivat Bombadilin suositukseen. Ehkä Frodon ja kumppanien saama erikoiskohtelu hevosten katoamisen jälkeen on jäänyt tästä, muuten unohtuneesta tarinankehittelyn vaiheesta.

Viimapään kukkuloiden korkeus: suomennoksen mukaan kukkulat kohosivat jopa ”tuhannen kyynärän” korkeuteen. Alkutekstissä sanotaan ”almost to a thousand feet”, siis runsaat kolmesataa metriä (Kolin korkeus).

Epäjohdonmukaisuus kalenterin kanssa: Gandalfin jättämä raapustus oli G ja kolme viivaa. Aragornin mukaan jälkimmäinen tarkoitti ehkä ”lokakuun kolmatta”. Tolkien unohtaa, että Gandalfin olisi pitänyt viitata Keski-Maan ajanlaskuun, jossa kuukaudet vaihtuivat runsaan viikon ennen meidän kalenteriamme. Gandalfin olisi pitänyt raapia kymmenen viivaa, koska hän oli Viimapäällä noin kymmenes päivä Talvenfilthiä (tai dúnedainin termein Narbeleth-kuuta).
 

Ereinion

Kontulainen
Ei kai tuossa päivämäärässä mitään outoa ole? Minä olen ainakin käsittänyt, että kuukausien nimiä "käännettäessä" on käännetty myös ajankohdatkin, eli uusi vuosi alkaa Jälkijulen alussa, suomeksi siis tammikuun alussa, ollen kuitenkin talvipäivänseisauksen kohdalla?
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
pari pikkuasiaa

Siinäpä on sitten käännösvirhe, sillä thousand feet pitäisi kääntää viideksisadaksi eikä tuhanneksi kyynäräksi, koska kyynärä on noin 60 cm ja jalka (foot) suunnilleen puolet siitä.

Toinen pikkuseikka: Frodon huudahduksen O Elbereth! Gilthoniel! ensimmäinen sana on suomennoksessa Oi; vaan onko O tässä sindaria (niin kuin luulen) vai englantia? Jos sindaria, se pitäisi tietty jättää silleen.
 

Haltiamieli

Kontulainen
Re: pari pikkuasiaa

Tik sanoi:
Toinen pikkuseikka: Frodon huudahduksen O Elbereth! Gilthoniel! ensimmäinen sana on suomennoksessa Oi; vaan onko O tässä sindaria (niin kuin luulen) vai englantia? Jos sindaria, se pitäisi tietty jättää silleen.
Kyllä se taitaa ihan englantia olla ja siksi käännettävä - sindariksi huudahdus olisi "a", kuten laulussa onkin: "A Elbereth Gilthoniel, silivren penna míriel..." jne. - sindarin "o" näyttäisi olevan englanniksi "from". Näin tarkasteltuna siis Road Goes Ever On -kirjan Tolkienin laatimista em. laulun käännösmerkinnöistä.
 

Telimektar

Fundamentalisti
Ereinion sanoi:
Ei kai tuossa päivämäärässä mitään outoa ole? Minä olen ainakin käsittänyt, että kuukausien nimiä "käännettäessä" on käännetty myös ajankohdatkin
Tiedän että on "käännetty", samoin kuin westron on käännetty englanniksi. Mutta minusta Tolkien olisi voinut olla johdonmukaisempi kuvatessaan Aragornin ja hobittien näkemää, Gandalfin jättämää kaiverrusta (josta on kirjassa jonkinlainen "kuva"). Frodon mukaan "siinä näyttää olevan viiva, kaksi pilkkua ja kolme viivaa" ja Konkari huomauttaa että vasemmanpuoleinen [pysty]viiva [pilkkuineen] voisi olla ohuthaarainen G-riimu.

No, tämä kaiverrus ei siis (päivämäärän vuoksi) ole sellainen, jonka "todelliset" hobitit ja Aragorn olisivat nähneet. Mutta eikö siinä sitten voisi olla myös G-riimun asemasta meikäläinen G-kirjain? (Ymmärrän, että näin pitkälle menevä "johdonmukaisuuden" vaatimus on lähinnä henkilökohtainen ongelmani.)

Ja oliko niin, että myöhemmin nähtävät riimukirjoitukset (Moriassa) ovat englantia?

Frodon huutamista sanoista Noitakuninkaan iskiessä: Hän huutaa siis "Oi Elbereth! Gilthoniel!". Seuraavan luvun alussa Sam kertoo kuulleensa Frodon huutaneen "käsittämättömiä sanoja". Hassua, ettei Elberethin nimi ollut jäänyt Samille mieleen.
Eräässä varhaisemmassa versiossa (HoME, VI, 186) Frodon paikalla ollut Bingo kuuli itsensä huutavan ("Vaikkei ymmärtänyt miksi")
Elbereth! Gilthoniel! Gurth i Morthu!
Olisivatko nämä olleet Samille kyllin käsittämättömiä sanoja? Ja mitähän ne oikein tarkoittavat? (Tämä hylätty versio olisi ehkä ollut parempi.)
 

Haltiamieli

Kontulainen
Telimektar sanoi:
Ja oliko niin, että myöhemmin nähtävät riimukirjoitukset (Moriassa) ovat englantia?
Ei sentään aivan niin. Balinin hautakivessä käytetään kuitenkin nimiä Balin ja Fundin, jotka siis ovat Eddasta lainattuja ja representoivat kyseisten kääpiöiden aitoja pohjalaisia "ulkoisia nimiä". Muuten teksti on kyllä ihan aitoa khuzdulia siinä missä portin teksti sindaria (tosin siinäkin on se ristiriita, että Khazad-dûmista käytetään sindarinkielistä nimeä Moria, vaikka sen toisaalla sanotaan vakiintuneen käyttöön vasta kääpiökaupungin autioiduttua - Hadhodrond olisi ollut se nimi vailla synkkiä konnotaatioita, jota Eregionin ystävällismielisten haltioiden olisi olettanut käyttäneen).
Mutta menemme kai jo hiukan asioiden edelle.
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
A ja O

Löysinpä Tolkienin omankin kommentin koskien huudahdusta O Elbereth!

Rhona Barelle 14.10.1958 kirjoittamassaan kirjeessä (Letters 278, kirje 211) hän vastaa kysymykseen miksi Lukitarin kanssa kamppailleen Samin huudahduksessa (TSH II/4.10.) oli [vielä tuolloin 1. editiossa, nyttemmin korjattu] O Elbereth Gilthoniel.

Tämä oli JRR:n mukaan silkka virhe, ja hänen oma virheensä kaiken lisäksi. Se on hänen mukaansa peräisin ykkösosasta, Gildorin johtamilta salohaltioilta, joiden Gilthoniel! O Elbereth! on "käännös"; kun taas Samin haltioitunut huudahdus on kokonaan haltiakieltä. Tässä ei viitata Viimapään tapahtumiin, mutta ennakkotapaus on selvä - vai onko sittenkään? Frodo kuuli huutavansa mitä huusi. Olisiko tämänkin voinut jättää kokonaan haltiakieliseksi samoin kuin Samin samankaltaisessa tilanteessa suustaan päästämä huudahdus?

Koska uusimmassakin LoTR:n laitoksessa seisoo O eikä kohtaa mitenkään kommentoida Tolkienin kirjeissä eikä Reader's Companionissa, täytynee kuitenkin tyytyä siihen että siinä on käännös englanniksi (> suomeksi) ja tarkoituksella niin. Vaikka vähän minä kuitenkin epäilen.
 
Telimektar sanoi:
Nazgûlit – kuinka monta missäkin paikassa? --
Luvun alussa ne suurin piirtein samaan aikaan hyökkäävät Krikkolon taloon Bukinmaassa (kolmen nazgûlin voimin) ja Pomppivan Ponin majataloon Briissä.
Mie olin aatellut nämä tapahtumat eri aikaan sijoittuviksi ja että Ratsastajat olisivat Krikkolosta siirtyneet suoraan Briihin. Tuumin kyllä, että on ne nopeita!

Telimektar sanoi:
Luvun nimi – mikä veitsi?
-- suomennoksessa ”veitsi” näyttää viittaavan yksiselitteisesti Noitakuninkaan veitseen Viimapäällä.
Tämän aattelin olleen Frodon veitsi, jolla hän löi Noitakuningasta.

En ole ikinä pitänyt Samin hahmosta, mutta tässä luvussa sain hymähdellä herran huumorille parissakin kohtaa. "Meni hyvä omena hukkaan." ja "Millä ne elävät silloin kun niillä ei ole hobittia?"

Mitä ovat skikirikittäjät englanniksi?

Ja sanoiko Aragorn tarinoinnin kannalta Tinúvielin olevan kaunein neito ikinä vai oliko Tinúviel tosiaan kaunein (ois vetänyt vain kotiin päin ja maininnut Arwenin :p)?
 

Tik

Konnavahti
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Vinyarogwen sanoi:
Mitä ovat skikirikittäjät englanniksi?
Neekerbreekers - niiden ääntely on englanniksi neek-breek, breek-neek.

Vinyarogwen sanoi:
Ja sanoiko Aragorn tarinoinnin kannalta Tinúvielin olevan kaunein neito ikinä vai oliko Tinúviel tosiaan kaunein (ois vetänyt vain kotiin päin ja maininnut Arwenin :p)?
Ei Aragornkaan voi tosiasioille mitään. Lúthienin kauneus on peräisin korkeammalta tasolta, suoraan Melian maiasta ja Arwen on vain hänen jälkijättöinen vesansa joka on jäänyt tämän maailmanajan vaivoiksi. Sitä tuskin Arwen itsekään olisi halunnut kiistää, vaikka sanottiinkin että Lúthienin kauneus oli hänessä palannut takaisin maan päälle. Niinpä Aragorn nähdessään Arwenin ensimmäisen kerran meni niin pahasti sekaisin, että kutsui tätä Tinúvieliksi (ja sekös impeä mairitteli).

Muutoin olen sitä mieltä että Galadriel on elävistä naisista kaunein. Tilulii.
 

Ereinion

Kontulainen
Telimektar sanoi:
Ereinion sanoi:
Ei kai tuossa päivämäärässä mitään outoa ole? Minä olen ainakin käsittänyt, että kuukausien nimiä "käännettäessä" on käännetty myös ajankohdatkin
Tiedän että on "käännetty", samoin kuin westron on käännetty englanniksi. Mutta minusta Tolkien olisi voinut olla johdonmukaisempi kuvatessaan Aragornin ja hobittien näkemää, Gandalfin jättämää kaiverrusta (josta on kirjassa jonkinlainen "kuva"). Frodon mukaan "siinä näyttää olevan viiva, kaksi pilkkua ja kolme viivaa" ja Konkari huomauttaa että vasemmanpuoleinen [pysty]viiva [pilkkuineen] voisi olla ohuthaarainen G-riimu.

No, tämä kaiverrus ei siis (päivämäärän vuoksi) ole sellainen, jonka "todelliset" hobitit ja Aragorn olisivat nähneet. Mutta eikö siinä sitten voisi olla myös G-riimun asemasta meikäläinen G-kirjain? (Ymmärrän, että näin pitkälle menevä "johdonmukaisuuden" vaatimus on lähinnä henkilökohtainen ongelmani.)
Enpä huomannutkaan tätä työkiireiden alkaessa. Vastataan nyt jälkikäteen.
Minun käsittääkseni päivä, jolloin Gandalf oli Viimapäällä, oli nimenomaan kolmas Talvenfilthiä. Tolkien on vain "kääntänyt" nimet englanniksi niin, että kymmenennestä kuukaudesta käytetään sen englanninkielistä sanaa, vaikka kuukausien ajankohtien välillä onkin tietty ero. Kolmas Talvenfilthiä on siis kolmas lokakuuta, vaikka päivä olikin syyskuussa. (Vähän sama juttu kuin se, että lokakuun vallankumous tapahtui marraskuussa, toisinpäin vain.) Ainakin muistelisin, että ajankohtia määritellessä ei TSH:sta löydy 31. päiviä. Saatan kyllä olla väärässä
 

Telimektar

Fundamentalisti
Ereinion sanoi:
Minun käsittääkseni päivä, jolloin Gandalf oli Viimapäällä, oli nimenomaan kolmas Talvenfilthiä.
Olet oikeassa. TSH:n liitteen D (kalenterit) lopussa todetaan, että kaikki "Tarun" kuukaudet ja päivämäärat viittaavat Konnun kalenteriin. Ero Käskynhaltijain laskuun syntyy TSH:n päivämäärissä vuoden yhdeksännen ja kymmenennen kuukauden välissä, jossa Käskynhaltijain kalenterissa oli kuukausiin kuulumaton välipäivä, Konnunlaskussa ei. Eli kaiverrus on sellainen, jollaisen Aragorn ja kumppanit olisivat nähneet. Minun täytyykin korvata eräiden TSH:n lukujen kommentaareissani quenyankieliset kuukaudennimet hobittien käyttämillä. :roll:
 

Nerwende

Kontulainen
Tik sanoi:
Muutoin olen sitä mieltä että Galadriel on elävistä naisista kaunein. Tilulii.
Me olemme Tikin kanssa valinneet Gimlin tavoin Aamun. :yay:

Aragorn tuntee Bilbon ja puhuu hänestä tuttavalliseen sävyyn, mutta ilmeisesti hobitit ovat vieläkin niin sekaisin skikirikittäjistä, etteivät tajua sitä.
 
Ylös