TSH #77: Liite B: Vuosien kirja

Telimektar

Fundamentalisti
Pahoitteluni, jälleen myöhässä.

Tässä liitteessä Vuosien kirja: läntisten maiden aikakirjat(liite B) Tolkien antaa ”Tarun” lukijalle tiivistetyn, vuosilukujen avulla selkeytetyn katsauksen niihin Keski-Maan ja Númenorin historian varhaisempiin vaiheisiin Auringon toisella ja kolmannella ajalla, joista ”Tarun” henkilöt puhuvat. Mukaan ei kuitenkaan ole otettu Morgothin kukistumista edeltäneitä tapahtumia. (Näistä ”Tarussa” viitataan eniten Berenin ja Luthienin seikkailuihin, jotka ennakoivat yhtäältä Aragornin ja Arwenin tarinaa ja toisaalta Sormuksen viejän toivottomalta tuntuvaa soluttautumista Vihollisen valtakuntaan. Beren Yksikätinen ja Nelisormi-Frodo).

Lisäksi käydään läpi ”Tarun” vaiheet päivä päivältä ja vielä joitakin Sormuksen ritarien myöhempiä vaiheita Gandalfin, Frodon ja Bilbon lähdön jälkeen. Käsiteltävänä ovat siis 6 570 vuoden tapahtumat.

Aikaisemmin Lukutuvassa käsitellyt ”Annaalit kuninkaista ja hallitsijoista” (liite A) omine vuosilukuineen täydentävät ”Vuosien kirjan” merkintöjä. Se, että tässä on kaksi erillistä historiateosta, sopii hyvin Tolkienin kuvitelmaan Keski-Maassa säilyneistä useista erillisistä käsikirjoitustraditioista. Ristiriitoja näiden kahden eri liitteen välillä ei näyttäisi olevan, vaikka niitäkin olisi voinut halutessaan vaikka tarkoituksella suunnitella vielä suuremman autenttisuusilluusion synnyttämiseksi.

Minusta tuntuu, että tavallaan ”Tarun” ymmärtää vasta tämän liitteen jälkeen, eli ”Tarun” mahdollinen toinen lukeminen liitteiden lukemisen jälkeen voi olla hyvin erilainen kokemus kuin ensimmäinen. Yksityiskohtaisten kommenttien esittäminen ”Vuosien kirjasta” on kuitenkin melko epäkiitollista puuhaa. Siinä on paljon nimiä ja vuosilukuja. ”Companion” kertoo lähinnä ”Tarun” eri painoksiin tehdyistä pienistä muutoksista vuosiluvuissa.

Joitain huomioita voi toki itsekin tehdä pelkkien vuosilukujen perusteella. Verrattuna todelliseen historiaan Keskimaan historia on melko humaania ja rauhaisaa (Morgothia ja Sauronia vastaan käytyjen suurten sotien kiihkeimpiä jaksoja lukuun ottamatta). Sotia, vallankaappauksia, kulkutauteja ja nälänhätiä on harvoin, järjestäytyneet uskonnot eivät aiheuta harmia. (Ehkä Eorlin huoneen historiassa oli eniten toden tuntua, useat kuninkaista saivat väkivaltaisen kuoleman erilaisilla värikkäillä tavoilla.)

Talouselämän toiminnasta sekä historian ja yhteiskunnan dynamiikasta Keskimaassa ylipäätään Tolkien sanoi jossakin (kirjeessään) että hänen kirjoituksissaan olevia aukkoja voi täyttää todelliseen historiaan vertaamalla (”analogiat ovat olemassa” tms.). Pitäisikö Keskimaan historia sitten kuvata raadollisemmaksi kuin mitä Tolkienin teoksissa suoraan sanotaan? Yhtäältä ”Taru” liitteineen kuvastaa ensi sijassa (kuviteltujen) kirjoittajiensa (hobittien) jättämiä kirjallisia lähteitä, ei suoraan ”todellisuutta”. Toisaalta Tolkienilla on oikeus kuvitella oikeasti tapahtunutta historiaa humaanimpi historia, varsinkaan kun Tolkienin kuvaama historia ja yhteiskunta ei edes ole periaatteessa mahdoton (yliluonnolliset ainekset poislukien). Esimerkiksi, jos Tolkien ei ole kuvannut Gondoriin tai Rohaniin orjuutta tai moniavioisuutta (eikä välillisesti antanut ymmärtää siellä sellaista olleen), niin meidänkään ei pidä kuvitella että ”oikeasti” siellä ”piti” olla sellaista, koska monissa menneisyyden valtioissa sellaista oli. Jos Tolkien kuvaa Gondoriin kolmen vuosituhannen ajalle vain yhden vallanlaappauksen, niin siellä ”oli” vain yksi vallankaappaus. Sen sijaan Tolkien antaa mielestäni oikeuden esimerkiksi olettaa, että ainakin rohirrim käyttivät joskus liikaa alkoholia ja tekivät sen seurauksena asioita joita ei olisi pitänyt (”Juhlassa vannoi kuningas Bregon poika Baldor lähtevänsä ”kuolleiden kulkuteille”, eikä hän palannut”).

Tässä käsiteltävänä olevaa liitettä eli ”Vuosien kirjaa” koskevien yleisten huomautusten lähteenä ”History of Middle-earth” (HoME XII, myös HoME IX) on jonkin verran ”Companionia” kiinnostavampi. Ellen pikaisella selailulla saanut väärää kuvaa, niin Vuosien kirjan kronologia näyttää syntyneen suurin piirtein ”Kahden tornin” ja ”Kuninkaan paluun” välissä, Tolkienin jätettyä vuonna 1944 Samin yksinään kolmeksi vuodeksi Cirith Ungolin porttien ulkopuolelle. Se syntyi myös suurin piirtein samaan aikaan (Silmarillionissa olevan muotoisen) ”Akallabethin” (siis Numenorin historiaa ja tuhoa koskevan yleisesityksen) kanssa. On kiinnostavaa ajatella, millaiseksi Tolkien-vastaanotto olisi muodostunut, jos Akallabeth olisi ollut ”Tarun” liitteena. Olisiko vaikutelma ollut erilainen?
Eli yleisemmin sanoen, Tolkien sain ensin valmiiksi esiaikoja (Morgothin kukistumiseen asti) koskevien tarujen yleiset suuntaviivat, sitten hobittien seikkailujen yleiset suuntaviivat, ja viimeiseksi Númenorin ja muun Toisen ajan historian. Ilman ”Hobitin” jatko-osaa (johon tarvittiin Gondorin esihistoria) Tolkien olisi ehkä sijoittanut Númenorin Ardan tarujen ulkopuolelle, C. S. Lewis-vaikutteiseen aikamatka-scifiin, jota hän oli jo 30-luvulla alkanut suunnitella. Númenor-aihe kärsi, mutta hobittiaihe rikastui. Tolkienista ei tullut aikuisten scifi-kirjailijaa vaan ”koko perheen” fantasiakirjailija.

Mutta on kiinnostavaa huomata, että vielä 40-luvun alun ”Numenorin tuho”-luonnoksessa (siis ”Sormuksen ritareiden” muotoutumisen jälkeen kirjoitetussa) kuva Keskimaan ja Numenorin historiasta on hiukan toisenlainen kuin ”Tarun” tai ”Akallabethin” lopullisessa muodossa: high-tec-numenorilaisia lentävine laivoineen jne. Olisivatko nämä mielikuvat jääneet ”Tarussa” olevien suurten, ihmeellisistä materiaaleista tehtyjen muinaisrakennelmien, näön ja kuulon kukkuloiden ihmeellisten ominaisuuksien jne. taustalle? Ja on myös kiinnostavaa huomata, että vielä ”Tarun” kirjoittamisen aloitettuaan Tolkien ajatteli esimerkiksi, että Morgothin kukistivat valarin jälkeläiset Manwen pojan Fionwen johdolla jne.

Vielä joistakin suurista ”Vuosien kirjan” kirjoittamisen aikana tapahtuneista muutoksista toisen ja kolmannen ajan kronologiassa. Numenorin kuninkaiden piti alun perin hallita kunkin noin 250 vuotta, jolloin heitä oli ehtinyt olla vain 13. Klonkun piti alunperin löytää Sormus jo noin vuonna 600 K. A., jolloin hän olisi ehtinyt elellä Aarteensa kanssa lähes 2400 vuotta. Myöhemmin tämä aika lyheni ensin 1900 vuoteen ja lopulta enää noin 500 vuoteen!

Eräät ajanjaksojen nimitykset ovat myös kiinnostavia. Toisen ajan nimenä piti jossain vaiheessa olla ”Mustat vuodet” (Black Years), sitten tämä nimitys siirtyi vain Suurimman sormuksen valmistumisesta alkaneelle sotaisalle Toisen ajan jälkipuoliskolle, ja lopulta muuttui vain kuvainnolliseksi fraasiksi. Kolmannen ajan työnimenä taas olivat ”Haipumisen vuodet”.
 
Ylös