Minä en ole koskaan ollut kovin hyvä haltioiden aakkosissa. Ennen kaikkea tengwarin ymmärtäminen on tuottanut suuria vaikeuksia. Onko vika minussa, vai onko järjestelmä kerta kaikkiaan niin alien, että sen oppiminen vaatii tosissaan paljon vaivannäköä?
Joka tapauksessa olen aina arvostanut Tolkienissa sitä, että hän on pystynyt luomaan erilaisen kirjaimiston, siis uskottavasti omalaatuisen eikä vain toisenlaisille vänkyröille siirretyn salakielikoodin omia aakkosiamme kopioiden.
Tengwar eli tîw (mikä ero nimillä? ovatko molemmat sindaria?) eivät siis ole riimuja vaan "kirjaimia". Tämä asia usein mielessäni hämärtyypi. Mutta siis vain certar eli cirth (samat kysymykset kuin edellä!) ovat piirtokirjoituksissa käytettyjä merkkejä. Haltioilla nämä kaksi kirjoitusta pysyivät erillään toisin kuin meillä kreikkalais-roomalaista kirjaimistoa käyttävillä, joiden raaputettaviksi ja hakattaviksi tarkoitetut kirjaimet muuttuivat nykyaakkosten isoiksi kirjaimiksii ja musteella kirjoitettavat pikkukirjaimiksi. Hassua muuten, että cirthistä ei missään vaiheessa muotoutunut pyöreämpimuotoista aakkostoa, vaikka sitä varmasti käytettiin myös paperille (tunnettiinko muuten paperi vai käytettiinkö vain pergamenttia?) kirjoitettaessa. Luulisi että ajan mittaan kirjurien käsissä kirjainten muodot olisivat kuluneet.
Vai oliko kirjoitettu sana kovinkin harvinaista? Ainakin Minas Tirithissä oli arkisto, mutta miten lienee kirjojen määrän laita kaikkiaan? Briissä Frodo väitti kirjoittavansa kirjaa. Ei liene ollut aivan harvinaista touhua, mutta ei niin tavanomaistakaan. Ja ainakin Konnussa oli jonkin verran kirjallisuutta, niin kuin prologissa kerrotaan, mutta miten paljon? Tuskin kovin runaasti, ja nehän olivat kaikki käsikirjoituksia, koska kirjapainotaidosta ei puhuta mitään. Länsikairan punaisen kirjan ja Thainin kirjan vaiheet kertovat kai lähinnä sen, mitä tiedetään kirjojen kopioinnista. Pienimuotoista toimintaa, sanoisin.
Sitten vielä nuo tengwar. Onko missään oikein selvää ja varmaa luetteloa siitä, mitä äänteitä kukin merkki vastaa? Morian länsiportin kirjoituksessa kuulemma "vokaalit on merkitty kirjaimin". Eli onko niin, että nämä vokaalimerkit (paitsi y = #30) ovat 6. asteen kirjainmerkeistä kehittyneitä (niin kuin aiemmin sanotaan juuri ennen väliotsikkoa "Huomautus")? Mutta koska 6. sarjassa on vain neljä merkkiä, ei kaikille viidelle (a e i o u) riitä omaansa. Vai riittääkö?
Cirthistä: jos oikein ymmärrän, riimu 55 on avoin a-äänne ja 56 lähinnä ö:tä (siis englannin sanan 'butter' vokaalit niin kuin LotR:n esimerkissä kerrotaan - suomennoksessa puhutaan vain a- ja ö-tyyppisistä vokaaleista.)
Vielä lisää kysymyksiä: mikä merkitys riimutaulukossa on kahden pisteen ryhmillä siellä täällä? Niitä ei nähdäkseni selitetä missään.
Ja sitten riimu 52: se on myös LoTR:n taulukossa "ö", mutta tarkoittaako se muka meidän ö-äännettämme? Englantilaiselle lukijalle moinen tulkinta tuskin olisi tullut mieleen. Onko erokepisteillä tässäkin merkitys "kuuluu eri tavuun kuin edellinen / seuraava vokaali"?
Saman kysymyksen voisi ulottaa koskemaan riimua 45, joka on taulukossa selitetty "ü" - voisi toki olla y-äänteen merkki, vaan onko? Entä 40?
Tässäpä aluksi tämmöisiä pohdiskeluja ja ihmettelyjä. Kiitollinen vastauksista olen.
Joka tapauksessa olen aina arvostanut Tolkienissa sitä, että hän on pystynyt luomaan erilaisen kirjaimiston, siis uskottavasti omalaatuisen eikä vain toisenlaisille vänkyröille siirretyn salakielikoodin omia aakkosiamme kopioiden.
Tengwar eli tîw (mikä ero nimillä? ovatko molemmat sindaria?) eivät siis ole riimuja vaan "kirjaimia". Tämä asia usein mielessäni hämärtyypi. Mutta siis vain certar eli cirth (samat kysymykset kuin edellä!) ovat piirtokirjoituksissa käytettyjä merkkejä. Haltioilla nämä kaksi kirjoitusta pysyivät erillään toisin kuin meillä kreikkalais-roomalaista kirjaimistoa käyttävillä, joiden raaputettaviksi ja hakattaviksi tarkoitetut kirjaimet muuttuivat nykyaakkosten isoiksi kirjaimiksii ja musteella kirjoitettavat pikkukirjaimiksi. Hassua muuten, että cirthistä ei missään vaiheessa muotoutunut pyöreämpimuotoista aakkostoa, vaikka sitä varmasti käytettiin myös paperille (tunnettiinko muuten paperi vai käytettiinkö vain pergamenttia?) kirjoitettaessa. Luulisi että ajan mittaan kirjurien käsissä kirjainten muodot olisivat kuluneet.
Vai oliko kirjoitettu sana kovinkin harvinaista? Ainakin Minas Tirithissä oli arkisto, mutta miten lienee kirjojen määrän laita kaikkiaan? Briissä Frodo väitti kirjoittavansa kirjaa. Ei liene ollut aivan harvinaista touhua, mutta ei niin tavanomaistakaan. Ja ainakin Konnussa oli jonkin verran kirjallisuutta, niin kuin prologissa kerrotaan, mutta miten paljon? Tuskin kovin runaasti, ja nehän olivat kaikki käsikirjoituksia, koska kirjapainotaidosta ei puhuta mitään. Länsikairan punaisen kirjan ja Thainin kirjan vaiheet kertovat kai lähinnä sen, mitä tiedetään kirjojen kopioinnista. Pienimuotoista toimintaa, sanoisin.
Sitten vielä nuo tengwar. Onko missään oikein selvää ja varmaa luetteloa siitä, mitä äänteitä kukin merkki vastaa? Morian länsiportin kirjoituksessa kuulemma "vokaalit on merkitty kirjaimin". Eli onko niin, että nämä vokaalimerkit (paitsi y = #30) ovat 6. asteen kirjainmerkeistä kehittyneitä (niin kuin aiemmin sanotaan juuri ennen väliotsikkoa "Huomautus")? Mutta koska 6. sarjassa on vain neljä merkkiä, ei kaikille viidelle (a e i o u) riitä omaansa. Vai riittääkö?
Cirthistä: jos oikein ymmärrän, riimu 55 on avoin a-äänne ja 56 lähinnä ö:tä (siis englannin sanan 'butter' vokaalit niin kuin LotR:n esimerkissä kerrotaan - suomennoksessa puhutaan vain a- ja ö-tyyppisistä vokaaleista.)
Vielä lisää kysymyksiä: mikä merkitys riimutaulukossa on kahden pisteen ryhmillä siellä täällä? Niitä ei nähdäkseni selitetä missään.
Ja sitten riimu 52: se on myös LoTR:n taulukossa "ö", mutta tarkoittaako se muka meidän ö-äännettämme? Englantilaiselle lukijalle moinen tulkinta tuskin olisi tullut mieleen. Onko erokepisteillä tässäkin merkitys "kuuluu eri tavuun kuin edellinen / seuraava vokaali"?
Saman kysymyksen voisi ulottaa koskemaan riimua 45, joka on taulukossa selitetty "ü" - voisi toki olla y-äänteen merkki, vaan onko? Entä 40?
Tässäpä aluksi tämmöisiä pohdiskeluja ja ihmettelyjä. Kiitollinen vastauksista olen.
