Turku - ja muita mielikuvia kaupungeista

Miksi joku haluaa muuttaa Espoon kaltaiseen epäkaupunkiin, jonka kaupunkirakenteesta ei ota selvää Tikli Kolonalakaan.
Koska...
  1. Asunnot ovat täällä halvempia kuin Helsingissä.
  2. Täältä on helpompi löytää väljiä, metsäisiä pientaloasuinalueita.
  3. Täältä pääsee riittävän nopeasti Helsinkiin. Ja esimerkiksi Espoossa sijaitsevaan työpaikkaan.
  4. Miksi kaupungilla pitäisi olla jokin tietynlainen kaupunkirakenne ja the keskusta? Minusta Helsinkikin on niin iso, että vaikka sillä virallisesti onkin keskusta, ei se ole kaiken keskipiste niin kuin pienissä kaupungeissa ja muilla keskittymillä on paljon "painoarvoa."
  5. Ja kuka nyt valitsee asuinalueen metroasemien ulkonäön perusteella?? Nehän ovat vain lyhyttä läpikulkua varten? Ehkä en vain tajunnut tuota kohtaa?
Minustakin Espoossa on paljon outoa Savossa ja Keski-Suomessa asuneelle, enkä tunne itseäni yhtään espoolaiseksi. Vaikka minulla on täällä sukuakin, äitini syntyi täällä ja on haudattu tuohon kolmen kilsan päähän... Mutta mitkä asiat täällä ihmetyttävät ja ärsyttävätkin niin epäkaupunkimaisuus ei kyllä ole niitä asioita. Jostain syystä tuo valitaan joksikin silmätikuksi. Mutta niinku mitä vaikutusta sillä oikeasti on?
 
Itse en tykkää Helsingistä. Siellä on kiva käydä, mutta asuminen on toinen juttu. Kallista, keskustaan menee tunti ja unilähiöissä naapurien kyttääjät ovat ihan pahinta sorttia. Asuin siis Helsingissä ekat 18 vuotta elämästäni, ja halusin pois koko ajan. Rumaa ja nuhruista ja jotenkin kamalan hälyinen ja koko ajan lentokentältä parin kilsan päästä (kotitalostani) kuuluu möyryä ja meteliä. Olisi edes kiva ja oikeasti vanha keskusta, mutta ei. Sen suhteen Turku on paljon kivempi, vaikka Turkua parjataankin jatkuvasti. Jyväskylään olen ollut tyytyväinen, vaikka suurin osa keikoista onkin sellaisia, että pitää mennä Helsinkiin tai Tampereelle. Tykkään siitä, että voin kävellä keskustaan tai pääsen sinne bussilla vartissa.

Mielikuvien perusteella haluaisin joskus asua Kittilässä tai Ivalossa. En tiedä miksi. Molemmat vain vaikuttavat jotenkin hyviltä paikoilta olla, luonto erittäin lähellä ja ihana pohjoisen ilmasto, revontulia ja ruskaa ja kaamosta ja kesällä niin paljon valoa. Toki räkkäkin mutta siihen tottuu (tai tottuisi jos asuisin siellä). Minulla oli samat mielikuvat Tromssasta (vaikka se ei nyt ole suomalainen kaupunki) ja en kyllä pettynyt. Haluaisin takaisin.
 
Naantalista Raisioon muuttaneena tämä valinta tuntuu äkkiseltään typerältä. Raisio on ruma, täällä ei ole mitään ihmeellistä, tästä kuljetaan aina ohi joko mennäkseen Naantaliin tai sieltä edemmäs kauniiseen saaristoon tai sitten toiseen suuntaan Turkuun, jossa on olevinaan sitä jotain. Raisiosta sanotaan että tämä on Suomen suurin valaistu risteys. Jep, aikalailla.
Asuminen on kuitenkin tässä rumassa välimaastossa edullisempaa kuin Naantalissa tai Turussa. Eikä tästä välistä ole pitkä matka kumpaankaan kulttuurin kehtoon, jos sellaista kaipaa. Ja löytyy Raisiosta toki lentokenttä, Ikea ja alppiruusupuisto (joita ei Turussa ole, kunhan luulevat että on). Naantalissa oli muuten parempaa juomavettä kuin Turun kuravesi. Nykyisellään kaikki taitavat juoda jo samaa hieman kuravettä parempaa hanajuomaa.
 
Olisi edes kiva ja oikeasti vanha keskusta, mutta ei. Sen suhteen Turku on paljon kivempi, vaikka Turkua parjataankin jatkuvasti.

Lukuunottamatta Tuomiokirkkoa ja katujen alla olevia jäänteitä ei Turun keskustassa ole juuri paljon vanhempia rakennuksia kuin Helsingissäkään, kiitos sen kuuluisan palon. Esimerkiksi vanhimpien kantakaupungissa olevien porvaristalojen osalta Turku johtaa vain noin viidelläkymmenellä vuodella. Pidän Turusta erittäin paljon ja nautin siellä asumisesta ja joistain säilyneistä kauniista taloista mutta Turun keskusta on kyllä paikoitellen järkyttävän ruma, vaikka niin on Helsinkikin. En tiedä löytyykö Suomesta edes sellaista kaupunkia joka olisi kokonaan kaunis, Porvoostakin löytyy aika ankeita paikkoja keskustasta.

Olen asunut Helsingissä nyt seitsemän vuotta ja nautin siitä. Asun hyvin rauhallisella alueella palvelujen lähellä mutta naapurissa on metsää ja kävin viime kesänäkin monta kertaa siellä marjassa. Keskusta on erittäin miellyttävän kävelymatkan päässä. Pääsen töihin julkisilla parissakymmenessä minuutissa. Alueella myynnissä olevat asunnot ovat hintavia mutta epäonnistuneena ihmisenä en ole päässyt sellaiseen asemaan jossa voisin ostaa asunnon oikeastaan mistään päin Suomea (eikä minulla ole vanhempia jotka voisivat auttaa sen hankinnassa, niin kuin useimmilla omistavilla ystävilläni) ja vuokra on täällä hyvinkin kohtuullinen minusta. Espoossa vastaavan asunnon saisi maksimissaan pari sataa halvemmalla, mutta sijainti olisi tietysti heikompi. Huvikseni katsoin että Tampereella säästäisi noin 300 (mutta asuisi Hervannassa), Jyväskylässä olisi superhalpaa ja hinta olisi jopa 600 euroa pienempi (mutta ankealla alueella). Halvin vastaava asunto Suomessa näyttäisi olevan noin 700 euroa halvempi mutta sähkölämmityksellä ja vaatisi auton. Paljon puhutaan Helsingin älyttömistä vuokrista ja osittain se on tietysti totta mutta moniin muihin pääkaupunkeihin verrattuna on minusta ihan kohtuuhintaista.

Minä pidän Helsingissä ehkä eniten siitä että täältä löytyy kaikkea mitä muistakin kaupungeista (ehkä Rovaniemeä lukuunottamatta) mutta enemmän. Ihmisiä on tietysti enemmän mutta myös mahdollisuuksia. Muutin pois Turusta suurimmaksi osaksi sen takia etten kyennyt työllistymään siellä. Se kertoo ehkä enemmän tietysti minun kyvyttömyydestäni mutta Helsingissä on minun alallani työpaikkoja, joita en edes kyennyt kuvittelemaan Turussa. Täällä on myös paremmat mahdollisuudet harrastuksiini, joita Turussa ajettiin alas. Turussa ärsytti myös kaupungin poliittinen jähmeys. Välillä isommat ihmismäärät ärsyttävät mutta pidän siitä miten väkijoukkoon voi kadota ja miten monenlaisia ihmisiä täällä näkee. En ole mitenkään älyttömän kiireinen mutta erilaisten mahdollisuuksien määrä aiheuttaa kyllä sen että teen täällä paljon enemmän erilaisia asioita kuin Turussa.

Muista Suomen kaupungeista voisin hyvin kuvitella asuvani Tampereella, se oli aikoinaan se iso kaupunki johon Jyväskylästä muutettiin. Minun on vaikea nähdä itseäni asumassa ympäryskunnassa, luulen että siihen vaikuttaa osin kasvuympäristöni ja perheeni mutta olen kuullut muidenkin jyväskyläläisten kokeneen sen olevan saari keskellä merta, jonka toisella puolella on Tampere. Minulla ei ollut oikein mitään käsitystä ympäryskunnista ennen kuin menin lukioon ja minulla oli maalla asuvia kavereita. Sukuni on asunut Jyväskylässä jostain 1800-luvulta lähtien mutta meillä ei ole varsinaisesti ollut sukua ympäröivällä maaseudulla ja olen myöhemmin ollut vähän yllättänyt siitä miten tiivis yhteys esim. Oulussa ja Turussa on ympäröiviin kuntiin ja miten on aivan luonnollista asua vaikka Raisiossa. Minusta se tuntuu silti vähän luonnottomalta ajatukselta omalla kohdallani vaikka nykyisen vuokra-asunnon tulevaisuus vähän huolettaakin ja silloin pitää miettiä mihin kannattaisi seuraavaksi muuttaa.

Minulla on negatiivisia tunteita Suomen kaupungeista oikeastaan vain Lahtea kohtaan. Asuin sen lähellä muutaman vuoden ja ehkä siihen yhdistyy huonoja muistoja niiltä ajoilta mutta kävin siellä alkuvuodesta turistiretkellä yrittäen katsoa kaupunkia uusin silmin enkä oikein onnistunut. Tunnen useamman ihmisen jotka nauttivat siellä asumisesta niin luulen että kyse on vain omista ja ehkä myös sukuni traumoista liittyen isoisoisäni kohtaloon vankileirillä.
 
Koska...
  1. Asunnot ovat täällä halvempia kuin Helsingissä.
  2. Täältä on helpompi löytää väljiä, metsäisiä pientaloasuinalueita.
  3. Täältä pääsee riittävän nopeasti Helsinkiin. Ja esimerkiksi Espoossa sijaitsevaan työpaikkaan.
  4. Miksi kaupungilla pitäisi olla jokin tietynlainen kaupunkirakenne ja the keskusta? Minusta Helsinkikin on niin iso, että vaikka sillä virallisesti onkin keskusta, ei se ole kaiken keskipiste niin kuin pienissä kaupungeissa ja muilla keskittymillä on paljon "painoarvoa."
  5. Ja kuka nyt valitsee asuinalueen metroasemien ulkonäön perusteella?? Nehän ovat vain lyhyttä läpikulkua varten? Ehkä en vain tajunnut tuota kohtaa?
Minustakin Espoossa on paljon outoa Savossa ja Keski-Suomessa asuneelle, enkä tunne itseäni yhtään espoolaiseksi. Vaikka minulla on täällä sukuakin, äitini syntyi täällä ja on haudattu tuohon kolmen kilsan päähän... Mutta mitkä asiat täällä ihmetyttävät ja ärsyttävätkin niin epäkaupunkimaisuus ei kyllä ole niitä asioita. Jostain syystä tuo valitaan joksikin silmätikuksi. Mutta niinku mitä vaikutusta sillä oikeasti on?

Vohobitti ajatteli jatkaa keskustelua huomauttamalla, että ehdot 1–3 täyttyy useammassakin mestasta rautatiepaikkakuntien varrella 100 km säteellä Stadista, ja jos kohdista 4–5 ei kerta tarvitse välittää (varsinkin jos sitä metroasemaa ei edes ola), niin sitä suuremalla syyllä.

Mutta sitten bongasin tällaisen jutun, jossa kirjoitetaan mm. näin: "Hän pohtii elämänsä rauhoittuneen Riihimäellä. Kaupassakäyntikin vie vähemmän aikaa kuin Espoossa, sillä kaikki on lähellä. Uimahalliin ja kirjastoon voi mennä kävellen". Toisin sanoen kokemusasiantuntija vertailee Riihimäkeä ja Espoota, ja Riihimäki voittaa 6–0. Toisaalta eipä sekään kivaa olisi jos kaikki espoolaiset vaihtaisivat Riihimäkeen.
 
ehdot 1–3 täyttyy useammassakin mestasta rautatiepaikkakuntien varrella 100 km säteellä Stadista
Jos haluaa olla alle tunnin matkan säteellä Espoossa sijaitsevasta työpaikasta niin ei kyllä mikään muu rautatiepaikkakunta 100 km säteellä Stadista vedä Espoolle vertoja. Vantaa ehkä korkeintaan. Selviteltiin kyllä asiaa ennen kuin tänne muutettiin.
Eli höpöhöpö, ei 100 km päästä tule Espooseen yhtä kätevästi kuin Espoosta. :22:
edit. jos tarvitsee päästä vain Helsinkiin niin sitten tilanne on toki eri, eli tässä vertailussa vain kombo Helsinki JA Espoo yhtä saavutettavina.

jos kohdista 4–5 ei kerta tarvitse välittää
Niin siis itsehän mainitsit epäkaupunkimaisuuden ja metroasemat joten oletan että välität näistä asioista tai pidät niitä yleisesti välittämisen arvoisina?
Uimahalliin ja kirjastoon voi mennä kävellen
Niin mekin voidaan. <3
Ihmisillä on toki eri käsitys siitä, mikä on kohtuullinen kävelymatka.

Ja siis minähän en ole väittämässä, että Espoo on parempi kuin vaikkapa Vantaa, Kirkkonummi, Sipoo, Järvenpää, Riihimäki tai muut täkäläiset paikkakunnat. En ole asunut yhdessäkään noista, useimmissa en ole edes käynyt.
Itse olisin muutattanut meidät varmaankin juuri Kirkkonummelle.
Tai ollut muuttamatta Uudellemaalle ollenkaan.

Logistisesti meille, joista toinen käy Espoossa ja toinen Helsingissä töissä eikä omisteta autoa ja joilla oli budjetti ja tiukat vaatimukset siitä, mitä ikkunoista saa näkyä ja miten lähellä ja kaukana lähin metsä ja toisaalta tornitalo saa olla, Espoo oli paras vaihtoehto ja juuri täältä löydettiin parhaat julkisen liikenteen ja pyöräilyn reitit meille tärkeisiin asioihin. Esimerkiksi Riihimäeltä olisi tullut puolison makuun liian pitkät työmatkat. Tarkistettiin ja vertailtiin.

Ihan parasta on, että tässä vieressä on suuri metsä, alle kilometrin säteellä on iso peltoalue, joka tuo tälle landepaukulle kotoisan olon, ja kahden kilometrin säteellä on kauppakeskus. Ihan parasta epäkaupunkisuutta.
 
Last edited:
Asuinpaikkavertailut ovat hankalia, koska niissä taitaa olla aika paljon makuasioita. Kokeilenpa kuitenkin, onnistunko vastaamaan jotenkin tähän:
Mutta itsehän asuisin joko suomalaisittain ison kaupungin kantakaupungissa, jolloin ei tarvitse autoa ja kaikkialle pääsee kävellen tai pyörällä (kuten teenkin nyt), tai sitten asuisi kunnolla haja-asutusalueella puolittain omavaraistaloudessa, jolloin täytyisi olla auto. Näiden näiden välimuotoa en ymmärrä.
Entä jos haluaisi liikkua kävellen tai pyörällä sekä isoihin kauppoihin että luontoon? Tällaiseen yhdistelmään suuri osa Espoosta sopii aika hyvin, ja ehkä siksi pidän kovasti Espoosta. Helsingin keskuspuisto on ihan kiva, mutta metsää alkaa olla vasta Pasilan tienoilta ja sittenkin se on aika kapea suikale. Espoon keskuspuisto tuntuu enemmän metsältä, mutta vielä enemmän pidän siitä, että joka puolella Espoota on ainakin pieniä paloja luonnonmetsää. Olen asunut aika monessa paikassa Espoossa, ja aina enintään 10 min kävelymatkan päässä on ollut ainakin sen kokoinen metsä, että sisälle päästyään sieltä ei näe yhtään tietä tai rakennusta - yleensä kaksi tai kolme tällaista eri suunnissa. Ehkä nykyään metron varrelta löytyy jo muutamia paikkoja, joissa 10 min ei riitä.

Mutta minusta sekä Espoo, Helsinki että Vantaa ovat liian isoja tällaiseen asuinympäristövertailuun: omasta mielestäni monet pohjois-Helsingin kaupunginosat ovat hyvin samanlaisia kuin jotkin Espoon osat, ja toisaalta Espoon tiheimmät osat muistuttavat Helsingin kantakaupungin ympäristöä (eivät ehkä yhtä paljon, koska Espoossa on enemmän korkeita taloja). Jonkin aikaa asuin pohjoisemmassa Helsingissä, ja sieltäkin löytyi 10 min päästä tuollainen pieni metsä.

Helsingissäkin on aika erilaisia alueita: jos päätyisit yhtäkkiä vaikkapa Munkkivuoreen tai Rastilaan etkä tunnistaisi mitään paikkaa ympäriltäsi, arvaisitko olevasi Helsingissä vai jossain muussa kaupungissa?

Toisaalta jos pitää Helsingin kantakaupunkia muistuttavasta alueesta - eli taloa talon perään ja baareja, kahviloita, kivijalkakauppoja yms. melkein joka talossa ja välillä muutaman puun puistoja talojen välissä - sellaista ei Espoosta löydy kuin yksittäisiä kortteleita. Mutta ei taida löytyä myöskään Helsingistä noin Pasilan pohjoispuolelta alkaen... Luulen että yleinen mielikuva Helsingistä varsinkin muualla asuvilla on tällainen kantakaupunkimainen, mutta eihän se oikeastaan sovi kuin pieneen osaan Helsingistä.

Liikenneyhteyksien vertailu on myös hankalaa, koska tarpeet voivat olla niin erilaisia. Monelle Helsingin kantakaupunki on tärkeä (ja onhan siellä paljon kaikkea), toisille taas ei: itse olen käynyt siellä aika harvoin silloinkin kun olen asunut lyhyen bussi- tai metromatkan päässä. Luulen, että vuosi tai pari ennen korona-aikaa yli puolet käynneistäni kantakaupungissa oli Tolkien-seuran kuukausitapaamisia varten!

(Vältän hiukan keskus-sanaa, koska näissä isoissa kaupungeissa se ei tunnu kovin kuvaavalta. Espoon keskus on maantieteellisesti joten kuten keskellä, mutta ei juuri muuten, ja taas Helsingin keskusta on aivan kaupungin eteläreunalla.)

Mahtoivatkohan hobititkin ihmetellä, miksi joku haluaa asua Suurissa smialeissa, toinen pienessä hobitinkolossa Virranvarressa ja kolmas talossa Vanhan metsän reunalla?
 
Entä jos haluaisi liikkua kävellen tai pyörällä sekä isoihin kauppoihin että luontoon?
Näin juuri – Vohobitti voi ja saa tietenkin nähdä asumisen ja asuinpaikat ääripäiden kautta, mutta todella paljon on meitä, jotka haluttaisiin asua mahdollisimman keskellä luontoa mutta ei haluta tai voida ottaa autoa tai olla valmiita istumaan muissa kulkuvälineissä tuntikaupalla.

Toisin sanoen halutaan olla sekä hyvien palveluiden ja julkisen liikenteen äärellä mutta kuvitella olevamme syrjässä luonnon helmassa.

Juuri nämä asiat näihin ympäryskuntiin ilmeisesti väkeä vetävät, sekä tietysti hinnat.
Espoon etu on, että täältä pääsee kohta kolmenlaisia raiteita* pitkin Helsinkiin (lähijuna, metro ja kohta Raidejokeri) mutta täällä on myös hyvin maalaismaisia alueita.

* Minulle tärkeää, koska voin helposti pahoin bussissa.

Ja se epäkaupunkimaisuus on tietääkseni edelleen merkityksetön kuriositeetti, joka ehkä ärsyttää niitä, jotka haluavat asioiden loksahtavan juuri tietynlaisiin lokeroihin ja määritellä kaikille kunnille yhden selkeän keskustan. Mutta asukkaiden näkökulmasta en tajua, miksi kaupunkirakenteessa pitäisi olla jotain erityistä järkeä, kun yhteydet kuitenkin toimivat erilaisten keskustojen välillä. Ei se ole mikään erityinen syy olla pitämättä Espoota hyvänä asuinalueena. Monia muita syitä varmasti keksitään, eihän Espoosta nyt ole pakko kenenkään pitää. :D

Laskettaisiinko epäkaupungeiksi myös ne sisä-Suomen kaupungit, joihin on yhdistetty pienempiä kuntia kuntaliitoksissa ja joissa siten on useita erilaisia taajamakeskustoja? Tai jos ne ovat jotenkin selkeämpiä kuin Espoo niin miksi?
 
Tässä tämä jos joku ei tiedä Posankkaa. On täällä Turgussa kyllä joitakin muitakin moderneja taidepläjäyksiä että ei oo kaupunki ihan 1930-luvulla enää. Turun tauti on tietty yksi modernin rakennustaiteen mahdollistajista, että ehkäpä noista vuosista 1960-1990 joku museovirastossa tekee väitöskirjan tai muun tutkimuksen aiheesta 'Tulipalot - Turun onni'. 1990 jälkeen on ainakin yritetty säästää jotain vanhemmastakin rakennuskannasta.
 

Liitetiedostot

  • IMG_20230522_140600.jpg
    IMG_20230522_140600.jpg
    3,1 MB · Katseluja: 6
Minusta Posankka on ihan okei. Helsingin Jätkäsaaren 9 metrin korkuinen pisipoika on taas ihan järkyttävän ruma ja ahdistava. Se punanen naama kummittelee varmaan useamman turistin yöunissa. Suloisin on taas se tamma ja varsa -patsas mikä on Kaisaniemessä.
 
Last edited:
Vohobitti seurasi eilen kasista puoleenyöhön Vantaan ratikkakeskustelua, oli sen verran koukuttavaa, ettei voinut jättää kesken vaikka väsy painoi silmää. Ja äänestystulos loppupeleissä oli aika selvä: 2/3 äänesti puolesta (vaikka puheista, kuten aina, olisi voinut odottaa tiukempaa kisaa).

Kun alkaa Vantaata miettimään, niin sehän on jopa Espoota tuntemattomampaa maata. Lähinnä Tikkurila ja lentokenttä on tuttua seutua. Ehkä kerran olen Myrtsissä käyänyt. Muuten lähinnä bussilla mennyt kolmostietä tai junalla päärataa, pari kertaa kehärtataa Vankaankosken puolelta ja ihmetellyt junan ikkunasta ulos, että kuka täällä asuu. Joskus Hesarissa oli juttua pääkaupunki seudun eliiteistä (siis sosiologisessa mielessä). Esimerkkeinä oli, että Helsingissä asuu koulutettuja virkamiehiä ja professoreita, Espoossa palkattuja yritysjohtajia, Vantaalla oli koulutustaso heikointa, sieltä tulee tai asuu itse vaurautensa luoneet tee-se-itse-miehet.

Ehkä ratikka tuo Vantaalle ryhtiä ja kun se rakennetaan, Vohobittikin uskaltautuu seikkailemaan lentokenttäkaupungissa (sic), oikein kunnolla. Et jos raide-jokeri mukailee kehä 1:stä, niin tää uusi kiertää kuin kissa kuumaa puuroa kehä 3:ta.
 
Emme me Vantaalla kaipaa mitään "ryhtiä", meillä on täällä asiat ihan hyvin jo nyt. Jopa täällä Länsi-Vantaalla, vaikka aina jäämmekin rahanjaossa Itä-Vantaan jalkoihin. Se Tikkurila kun on muka niin kauhean tärkeä paikka, että kaikki Vantaan kehittäminen pitää tehdä ensisijaisesti itäisestä näkökulmasta.

Vantaa on tunnetusti duunarikaupunki ja hyvä niin. Kuntapolitiikka tuppaa täällä olemaan ainakin piirun verran inhimillisempää kuin Espoossa, jossa köyhiä kyykytetään herkemmin, eikä siihen myöskään liity niin valtavia intohimoja kuin pääkaupunkistatuksen painamassa Helsingissä.

Lisäys: Se ratikkakaan ei muuten tule tänne Länsi-Vantaalle. Se liikennöi lentoaseman ja Helsingin Mellunmäen väliä kulkien Itä-Vantaan kautta.
 
Last edited:
Lisäys: Se ratikkakaan ei muuten tule tänne Länsi-Vantaalle. Se liikennöi lentoaseman ja Helsingin Mellunmäen väliä kulkien Itä-Vantaan kautta.

Joo, ekassa vaiheessa kulkee kiemurrellen kuin kärmeskieli Mellunmäestä Tikkurilan kautta lentskariasemalle, mut 2030-luvulla sitä jatkettanee sieltä Myrtsiin ja Helsingin puolelle Flaxivuoreen.
 
Ylös