Unista

Ares B

Antifilatelisti
Onko kukaan muu ollut unessa Adolf Hitler?

Tosin urani tyrannina rajoittui siihen, että pääsin keulimaan esikunnalle tuntemallani huoltokäytävällä bunkkerin tilasta toiseen, kun panssarioven avain oli hukassa.
 

Fairy tale

Lapinorava
Vähän ennen heräämistä olin ulkona alueella jossa oli akuutti räjähdysvaara. Edesmennyt McGyver oli jättänyt kaikille ohjeeet, että tilanteen ollessa päällä on välittömäsi juostava mahdollisimman kauas, sillä räjähdyksen jälkeinen paine aiheuttaa omalta osaltaan ikävää jälkeä. Itse juoksin jo, mutta hidastellen seurasin että alueella oli monia jotka vielä epäilivät mahdollista räjähdystä ja vitkastelivat. Vähän ennen räjähdystä muistin toisen ohjeen. Maahan tulee maastoutua niin että jalat ottavat ensimmäisenä paineen vastaan ja näin sitten maastouduin vähän ennen pamahdusta. Vierelläni ollut toinen maastoutunut katsoi jalkapohjiaan paineaallon mentyä ja totesi että niihin tuli palovammat. Minulle tuli pienemmät palovammat.

Jännä, että joistakin unista muistaa kokonaisen listan verran yksityiskohtia.
 

Súlien

Kontulainen
Jos kiristyvät aikataulut eivät herätä huomiota siitä, että fikkien lukemista voisi vaihteeksi hillitä, niin viimeistään unesta herääminen pistää miettimään, mitä kaikkea päässä on viime päivinä liikkunutkaan.

Uni alkoi, kun nuori Aredhel kieltäytyi tiskaamasta eikä suostunut myöskään lieden pesuun, joka olisi ollut vaihtoehtoinen kotityö. Galadriel (unessa Artanis) päätti sitten auttaa, ja yhdessä serkukset keksivät, että hehän voivat yhdistää hommat ja tehdä ne samanaikaisesti. Valitettavasti toteutuksesta en saanut laadukasta unikuvamateriaalia, mutta lopputulos oli jotakuinkin se, että keittiö lainehti saippuavaahdosta. Paikalle saapui Finrod, jonka ilmeisesti olisi pitänyt vahtia nuorempiaan, ja hän kiireesti haki lisää apukäsiä siivoamaan sotkua, ja niin joukkoon liittyivät vielä Glorfindel, Celebrimbor ja Annatar (?!). Keittiö tuli kuurattua kauttaaltaan (liesikin otettiin putsauksen ajaksi pois paikaltaan kaappirivistä) ennen kuin kukaan aikuinen ehti paikalle, eikä siivojien välillä ollut muuta kuin hyvämielistä kiusoittelua (tosin nyt kun mietin, niin Finrod ja Annatar eivät hirveästi kuulumisia vaihdelleet).

Ja ei, lukeminen tästä tuskin paljoa vähenee, sillä miten muuten alitajuntani saisi tarpeeksi materiaalia uniin, joiden jälkeen virnuilen itsekseni puoli päivää?
 

Pagba

Vuorenpeikko
Uneni sekoitti hauskasti menneisyyttä ja nykyisyyttä. Oli aamu, vähän vaille kahdeksan, ja olin myöhästymässä lukion ruotsin tunnilta. Pyöräilymatkaa ajatellessani sijoitin itseni lapsuudenkotiini Jyväskylään ja olin siis aikeissa lähteä polkemaan lyseolle. Ruotsin tunnin jälkeen olisi liikuntaa, joten etsin kaapista puhtaan pyyhkeen. Päädyin joltakin Kreetan tai Turkin matkalta ostamaani rantapyyhkeeseen (lukioikäisenä olin käynyt vain Ruotsissa). Tarkistin Wilmasta missä luokassa tunti olisi (ei Wilmaa vielä 80-luvulla). Liikuntalajiksi ajattelin sauvakävelyä, jonka välineet seisoivat käyttämättöminä alavarastossa (olin hankkinut ne vasta vuosi-pari sitten). Taideaineenkin valinta olisi samana päivänä edessä ja suunnittelin päätymistä musiikkiin, koska en osaa piirtää. Jälleen kerran. Tällä kierroksella olisin kuitenkin musikaalisempi, koska soitin ukulelea (hankin viisikielisen kanteleen vasta lukion jälkeen).
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Näin unta, jossa olin kuoroporukalla saunomassa, mutta käytettävissä ei ollut varsinaista saunaa vaan ihan tavallisessa huoneessa piti kiivetä pianon päälle istumaan ja siinä sai sitten löylyt. Vastakohtana yleiselle "apua, olen julkisella paikalla alasti"-painajaistyypille minulla oli tässä unessa ongelmana se, etten jotenkin onnistunut pääsemään vaatteistani eroon voidakseni saunoa. Aina kun kiipesin pianon päälle löylyttelemään, tajusin, että minulla onkin farkut jalassa tai vähintään alusvaatteet päällä, ja sitten piti tulla pois ja yrittää uudelleen saada kaikki riisuttua.
 

Dracaena

Raseena
Näin unta, että olin konsertissa, jossa sinfoniaorkesterin, kuoron ja erittäin hienon diaesityksen voimin esitettiin Gaudeamus igiturin melodiaan sovitettu "A Elbereth Gilthoniel".
Nyt jään vain odottamaan, milloin kuulen Tolkien-runouden klassikon tuossa melodiassa oikeasti. ;)
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Aloin heti mielessäni laulaa A Elbereth Gilthonielia Gaudeamuksen sävelellä, ja kyllähän se siihen taipuu. Nyt tarvitsisi vain sovittaa kappale kyseiselle kokoonpanolle, kerätä musikantit kasaan (olen käytettävissä huilistina) ja tehdä se diaesitys ;)
 

Jaamar

Hyykäärme
Vastuuhenkilö
Kummi
Näin juuri ennen heräämistäni unta, että väittelin (varsin hyvässä hengessä, mutta kuitenkin) Heath Ledgerin kanssa siitä kun olin lapsena kirjoittanut Marilyn Monroen kuollessa Marilynistä runon jossa kutsuin häntä äidin pikku possuksi. Äitini oli unessa Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoiden Viena, joka toimi Marilynin pukijana ja olin kuullut äitini nimittävän Marilyniä leikillään porsaaksi. Runo oli julkaistu jossain lehdessäkin. Minulla on tunne, että @Incánus liittyi myös uneen jotenkin. Samoin kuin makkaratäytteiset valmisraviolit ja koppakuoriaisten metsästäminen paahteiselta hiekkatieltä.
 
Last edited:

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Näin viime yönä unta budotreeneistä. Tämä oli jo toinen kerta tässä kuussa, joten selkeästi aivot yrittävät kertoa, että olisi jo aika palata dojolle. Vielä ei kuitenkaan pysty, haluan lapselle ensin koronarokotteet.

Tietenkään unessa treenit eivät olleet realistiset, vaan meillä oli alkamassa jonkinlainen harjoitustaistelu, jossa meidät oli jaettu kahteen rintamaan. Käytössä oli sekalaisia aseita, joillain oli päällään jopa yoroi (japanilainen haarniska), ja shihan oli eri puolella kuin minä, joten vähän jännitti. Toisaalta unessa oli myös jonkinlainen kunnianosoitus, että sai olla nimenomaan sillä puolella, joka tappeli shihania vastaan, koska se tarkoitti sitä, että oli kyllin hyvä pärjätäkseen ainakin vähän aikaa niin ylivoimaisen taitavan vastustajan johtamia joukkoja vastaan. Taistelun alettua onnistuin kuitenkin itse heti alkuun tökkäämään yhtä vastustajaa keihäällä (ei, tosimaailman treeneissä emme käytä oikeita keihäitä vaan bo saa toimittaa myös keihään virkaa) liian kovaa kainaloon ja tietysti jäin huolestuneena varmistamaan, ettei siitä aiheutunut mitään vakavaa vammaa. Ylipäätään unen tunnelma oli kuitenkin hilpeä ja melkein riehakas.

Kevätkauden alkaessa menen kyllä takaisin dojolle.
 

Gorbag the Orc

Käärmeen asukki
Toivottavasti edes joku jaksaa lukea näin pitkän viestin, mutta teki mieli kirjoitella vähän unista. Lähiaikoina olen nähnyt niin todentuntuisia ja selviä unia, että ovat vieläkin täydellisesti muistissa. Ja nämä tapahtuvat yleensä juuri ennen heräämistäni, silloin kun ruumiini vielä nukkuu mutta mieleni on jo osittain hereillä, jos näin voi edes sanoa. Tiedän siis, että näen unta, mutta se tuntuu melkein todelta. Joskus käy niinkin, että jatkan unen näkemistä mielessäni vielä heräämisen jälkeen, ikään kuin se vain jatkuisi ja jatkuisi. Muutama yö sitten näin melko hupaisan unen, joka meni suurin piirtein näin:

Oltiin aika suurella porukalla ruokakauppaan menossa, mutta muiden ostosten jälkeen huomattiin ettei limsaosastoa yllättäen löytynytkään mistään. Sen sijaan kaupassa oli limsanmyyntipiste, jossa istui kaupan työntekijä tiskin takana. Mentiin tilaamaan kokista, mutta työntekijä ei jostain syystä suostunut sitä antamaan. Pitkään siinä väiteltiin ja vaadittiin sitä limsaa, mutta ei heppu vain edelleenkään suostunut antamaan. Muuta en hänestä muista, kuin sellainen noin 25-vuotias lyhyttukkainen mies. Lopulta yksi meistä suuttui oikein toden teolla ja todella korkealla äänensävyllä käski tottelemaan, mutta vieläkään ei toiminut. Ei siinä auttanut kuin poistua tyhjin käsin, mutta onnekseni näin lähistöllä limsahanoja, joista sai myös Coca-Colaa. Meillä oli jostain syystä tyhjä limsapullo mukana, ikään kuin olisimme jotenkin aavistaneet tulevan 😂, niin aloimme sitten lappaamaan sitä limsaa siihen pulloon. Pian selvisi, että hanat olivat jostain syystä todella likaiset, eikä limsakaan säilynyt puhtaana. Siinä kohtaa tuli ajatus että nyt riitti, jospa vielä kerran mentäisiin sinne limsanmyyntipisteelle. Ongelmia pohtiessamme heräsinkin yllättäen ja totesin turvallisesti kaiken olleen vain unta. Tuo uni oli hyvin kummallinen, ja samalla kuitenkin aika looginen. Kuitenkaan sellaista ei voisi oikeassa elämässä ikinä tapahtua, ettei myyjä suostu myymään jotain tuotetta ilman järkevää syytä siihen. Eniten jäi mietityttämään, miksi edes tilasin Coca-Colaa, jota en ole oikeassa elämässä juonut aikoihin. Aika harvoin edes limsaa juon, mutta silloin kun juon, suosin appelsiini- ja sitruunalimsoja.

Tuo uni tuli monta kertaa seuraavan päivän aikana mieleen uudestaan ja uudestaan, mutta jo seuraavana yönä näin sellaisen painajaisen, joka vei vanhat unet mielestä kertaheitolla. Siitä en muista ihan niin paljoa, mutta:

Oli talo, jossa ilmeisesti asuin, etupiha, laaja niitty etäämmällä ja takapiha jossa paljon puita. Takapihalta johti sellainen lyhyt tienpätkä etupihalle. Etupiha oli täynnä porukkaa puuhaamassa kaikenlaista, mutta en muista mitä. Itse olin unessa suurimmaksi osaksi takapihalla ja niityn laidalla. Mutta suoraan asiaan: niitty oli täynnä tappajakarhuja. Kyllä. Ne olivat sellaisia suunnilleen Beornin kokoisia, mutta hieman Akakabuton näköisiä. Minun tehtävänäni oli ilmeisesti houkutella karhuja luokseni ja tappaa niitä. Kiinnitin aina karhun huomion, ja kun se lähti perääni kiipesin takapihan suurimpaan puuhun turvaan. Minulla ei ollut aseita, ei mitään. Karhu oli aina ihan kintereilläni ja hyppi puun alla ihan raivona. Sillä ei ollut mitään muuta mielessään kuin tappaminen, se kävi unessa jo heti selväksi. Ensimmäisen taistelun voitin pitkän kaavan kautta. Onnistuin vahingoittamaan karhua puussa, mutta jouduin pian pakenemaan tielle. Karhu oli perässäni, verisenä ja entistä ahdistavampana. Kamppailimme tiellä, enkä tiedä miten onnistuin tappamaan sen, mutta se tunne kun raahasin kuollutta petoa perässäni oli aika helpottava. Silti minua ahdisti, kun olin tappanut elävän olennon. Seuraavia tapahtumia en muista niin tarkasti, mutta yhdessä kohtaa vastuksenani olikin tappajahevonen. Kukistin senkin, mutta oli todella inhottavaa tappaa hevonen. Se kammottava hirnunta juuri ennen hevosen kuolemaa inhotti unessa eniten. Sitä seuraavia tapahtumia en taaskaan muista, mutta uni päättyi karmivasti. Pakenin suurta karhua tielle, mutta se oli ilmeisesti liian vaikea pala minulle. Lähdin pakenemaan kohti etupihaa, joka oli täynnä ihmisiä. Raivoisa karhu tuli perässäni etupihalle, kunnes heräsin ja uni päättyi. Onneksi päättyikin, sillä voin arvata miten se olisi jatkunut. Huhhuh!

Pieni kevennys vielä loppuun. Huvittavin uneni, minkä olen koskaan nähnyt on kyllä sellainen joka naurattaa edelleenkin välillä. Olin jääkiekkohallissa katsomassa kannattamani joukkueen ottelua. Tupa oli täysi joukkueen kannattajista. Erikoista oli, että penkkien sijasta kaikki katsojat riippuivat köysistä jotka olivat kiinnitetty kattoon. Ennen kuin kiekko ehti tippua jäähän, tuli valtava pyörremyrsky ja köydet alkoivat heilua edestakaisin ja törmäilivät keskenään. Tuosta on jo sen verran pitkä aika, etten enää tarkalleen muista kaikkea, mutta voin yhä kuvitella sitä kaaosta kun katosta riippuu tuhansia köysiä kamalan pyörremyrskyn kourissa. 😅
 

eowynofmay

Kontulainen
Itse näen painajaisia, kun olen stressaantunut tai lukenut/nähnyt jotain llian jännittävää. Viimeisimmän Bondin jälkeen olin monta yötä takaa-ajettavana. Sattuneesta syystä en koskaan ole ollut innostunut kauhuleffoista...
 

Isilmírë

Kuukivi
Suomen Tolkien-seura
Kylällämme alkuviikosta sattuneen lapsen hukkumisen jälkeen näin ahdistavaa unta jo ammoin kuolleesta lemmikkikanistani. Unessa olin unohtanut kanin hoidon ties kuinka pitkäksi aikaa, kannoin sille hädissäni ruokaa, tajusin sitten veden puuttuvan ja lähdin hakemaan, ja seuraavaksi tajusin kanin menneen vesikulhoon kokonaan ja makaavan elottomana sen pohjalla kokonaan veden alla.

Yhdistävä tekijä näissä on syyllisyyden tunto. Kani kuoli aikoinaan, koska ei vanhuuttaan kestänyt saamiaan suolistoloisia, jotka pääsivät sen kimppuun, koska minä en ollut tajunnut että ulkoa niityllä kerätyllä apilalla ruokittu lemmikki on madotettava säännöllisesti (ei se kyllä ollut tullut vanhempienikaan mieleen, mutta kani oli minun ja minä olin sen hyvinvoinnista vastuussa). Lapsi taas hukkui, koska me yhteisönä ja yhteiskuntana epäonnistuimme hänestä huolehtimisessa niin kertakaikkisesti, ettei hän ilmeisesti nähnyt itselleen enää muuta tietä kuin sen joka vei yksin pimenevien peltojen keskelle ja lokakuisen joen kylmään mustaan veteen.
 

Lindëalda

Hobiittinen
Näin koko yön painajaisia, ja ne olivat kapellimestarijutuista tietysti.
Ensimmäisessä versiossa minut bongattiin huoneen nurkasta, jossa minun olisikin vain kuulunut istua ja tarkkailla, johtamaan kapubändiä eli harjoitusorkesteria. Noustessani korokkeelle seisomaan orkesteri muuttui yhtäkkiä satahenkiseksi ja hirsitalo, jossa olimme, muuttui Kansallisoopperan orkesterimontuksi. Eteeni lyötiin Puccinin suurooppera Tosca, jonka olen kuullut tasan kerran menneenä tiistaina. Kun se sitten vähemmän yllättäen meni pieleen, sain aivan hirveää huutoa ja potkut.

Ihan kuin yhdessä versiossa ei olisi ollut tarpeeksi, uni kertautui sinne samaan hirsitaloon potkujen jälkeen. Tässä versiossa minulle annettiin normaali partituuri, mutta se sai yhtäkkiä veitsenterävät hampaat sivujensa reunoihin kuin se taikaeläinten oppikirja Harry Potterissa konsanaan. Tämä partituurini sitten pomppasi pois kapun nuottitelineeltä, ja raateli paitsi käteni, myös kaikkien soittajien stemmalaput. Jostain syystä ketään ei kiinnostanut että olin loukkaantunut onnettomuudessa, vaan kaikkia ärsytti että olin antanut partituurini vipeltää syömässä soittajien nuotit.

Nyt tämä jo jaksaa vähän naurattaa. Onneksi mitään noin pahaa ei oikeasti pääse tapahtumaan tänään.
 

Sidhiel

Rajatapaus
Vastuuhenkilö
Suomen Tolkien-seura
Näin pari viikkoa sitten unta missä olin Colin Firth jossain leffassa missä oli mm. 1800 luvun vaatetus, puhelimia, radioita ja ihmissusia ja kohtaus, missä punapää mytologian Loki hyppäsi pää edellä Styxiin tavoitteenaan päästä Haadeksen vällyjen väliin. Tyhmä kyllä heräsin ennen kuin sain tietää, mitä sen jälkeen tapahtui.
 
Ylös