Eruthol
Maa, Vesi, Tuli, Tuuli ja Tyhjyys
Luettuani mansplaining-käsitteen keskeisen kehittäjän Rebecca Solnitin perusteet, olen sitä mieltä, että termin käytön perustelu on tarkoilla raameilla mahdollista. En kuitenkaan ymmärrä Atheonin ajatusta, kun hän kirjoittaa, että keskusteltava asia on järkevä nimetä, sillä kyllähän aukikirjoittaminenkin on nimeämistä - jopa usein mielekkäämpää sellaista. Jos jokaiselle asialle olisi oma, ei esimerkiksi yhdysanoilla tai lausemuotoisilla kuvauksilla tuotettu terminsä, olisi kommunikaatio paljon vaikeampaa. Kyllähän "naisen aliarvioiminen sukupuolen perusteella keskustelussa" on käypä ja nähdäkseni jopa paljon yksiselitteisempi nimitys ilmiölle, jota mansplaining mielestäni tarpettoman riskialttiisti kuvaa.
Tällä hetkellä lokaalissa keskustelussa käytettään useita eri määritelmiä ja kuvauksia vaihdannaisina, mikä tekee asian huolellisesta tutkimisesta mahdotonta. Haluan seuraavaksi osoittaa, että Solnitin kuvaus ilmiöstä on ainakin Wikipediasta löytyvistä lähtökohdista paras ja ainoa, jolla on käytännön merkitystä keskustelussa ilmikäyneiden käytännön edistysten saavuttamiseksi, vaikken jo aiemminkin esitettyjen perusteiden valossa pidä sitä tarpeeksi nettoarvoa tuovana käsitteenä. Vastoin alkuperäistä suunnitelmaani, en aio listata ja analysoida termin Internetissä esiintyviä yleisiä väärinkäytöksiä osittaakseni termin puutteellisuutta, vaan seilaan tässä suhteessa bona fide -lipun alla.
Ensin osoitan, että Wikipedian alkukappaleessa määritelmät ovat hyödyttömiä halutun ilmiön kuvaamisen kannalta.
Määritelmä 1:
"to explain something to someone, typically a man to woman, in a manner regarded as condescending or patronizing"
sen paremmin kuin
Määritelmä 2
"explaining without regard to the fact that the explainee knows more than the explainer, often done by a man to a woman"
ei itse asiassa ollenkaan vastaa aiemmin keskutelussa annettua määritelmää tai ilmiön kuvausta. Aiemminhan väitettiin, että mansplaining perustuu jollain tavalla miehen sukupuoleen, vaikka Määritelmät 1 ja 2 eivät tee eroa mansplainaajan sukupuolelle, mutteivät myöskään ota kantaa perusteisiin, joilla mansplaining tehdään. Määritelmänsä puolesta termi ainoastaan kuvailee puhetapaa, eikä millään tavalla ota kantaa puhesisältöön. Jos viilataan pilkkua, Määritelmä 2 ei edes ota kantaa siihen, tietääkö selitetyksi tuleva enemmään juuri siitä aiheesta, josta puhutaan, eikä ota kantaa siihen tietääkö puhuja kuulijan tietävän enemmän.
Ennen kuin siirrymme käsittelemään vakavasti Määritelmää 1, osoitan hieman vähemmän vakavana välituloksena, että Määritelmä 2 ei liity millään tavalla ilmiöön, jota halutaan kuvata.
Lemma 1:
Määritelmä 2 ei vastaa keskustelussa aiemmin kuvattua ilmiötä. Todistetaan antamalla vastaesimerkki.
Todistus:
Oletetaan, että tapaan naisen, joka tietää enemmän kuin minä - mikä ainakin on äärimmäisen luonteva oletus. Oletetaan lisäksi, etten tiedä naisen tietävän enemmän kuin minä, en esimerkiksi tunne häntä entuudestaan. Lisäksi teen keskusteluimplikaatio-oletuksen, ja oletan, että tapa, jolla aiemmin keskustelussa mansplaining on kuvattu, kuvailee sitä ilmiönä havaittavan uskollisesti. Jos nyt alan rupatella bussia odotellassani pysäkillä olevalle naiselle, ja selitän esimerkiksi toimintaani edellispäivän ruokajonossa (olin esimerkiksi unohtanut hakea lusikan, joten hain sen jälkikäteen), mansplainaan, sillä selitän jotain siitä tosiasiasta välittämättä, että nainen tietää enemmän kuin minä - kaiken lisäksi tämä tapahtuu miehen puhuessa naisen ollessa kuulijana. Koska tämä ei liity millään tavalla esimerkiksi kummankaan henkilön sukupuoleen, ylemmyydentuneeseen tai sanomani painoarvoon, ei Määritelmä 2 vastaa keskustelussa aiemmin kuvattua ilmiötä. Q.E.D.
Seuraavaksi tutkimme Määritelmää 1.
Sen mukaan mansplaining on "jonkin asian selittämistä jollekulle, tyypillisesti mies naiselle, tavalla joka katsotaan ylimieliseksi tai alentavaksi." Johtakaamme määritelmästä muutamia päätelmiä. Ensinnäkin mikä tahansa ylimielinen selitys on mansplainingia. Koska määritelmä ei ota kantaa siihen, kenen mielestä selitystapa on ylimielinen tai alentava, riittää ehdon täyttämiseen että kuulija kokee puhetavan ylimielisenä. Riittävää on myös, että puhuja kokee puhetapansa ylimielisenä. Tärkeää tässä määritelmässä on, että se ei ota millään tavalla kantaa sisältöön, joka selityksessä on. Se voi yhtä hyvin olla oikeellinen selitys säieteoriasta kuin epävalistunut kuvaus kuukautiskierrosta. Koska Määritelmä 1 johdettavat päätelmät eivät Lemma 1 esitetyn keskusteluimplikaatiohypoteesin perusteella päde keskustelussa kuvatulle ilmiölle, samalla todistusstrategialla tehdään vastaava loppupäätös myös Määritelmästä 1.
Vaikka nopeat määritelmäluonnokset selvästi ovat monella tapaa puutteellisia, alkuperäinen mainsplainingin tarkoitus on kuvata ilmiötä, jonka taustalla on tietty apuoletus (joka ei ole sama ilmiö kuin mansplaining), joka on kiistämättä olemassa, ja jota kuvaillaan Wikipediassa seuraavasti:
"Women, including professionals and experts, are routinely seen or treated as less credible than men, she wrote in the title essay, and their insights or even legal testimony are dismissed unless validated by a man."
Tässä yhteydessä mansplainingilla mitä ilmeisimmin tarkoitetaan siis sellaista tilannetta, jossa tämän apuoletuksen valossa syntyneiden ennakkoasenteiden johdosta naiselle selitään asia kuin hän ei sitä ymmärtäisi. Koska olen samaa mieltä ensiksikin siitä että tämä ilmiö on olemassaoleva ongelma ja että seksismiä vastaan taistellaan parhaiten tutkimalla ja puhumalla ongelmista, pitäisin epäselvän mansplaining-käsitteen sijasta parempana tapana keskustella ongelmasta ns. luettavammassa muodossa.
Koska tässäkään keskustelussa ei vielä riittävän yksiselitteisesti muotoiltu, mitä mansplaining oikeastaan tarkoitaa, ja millaisia taustaoletuksia on tehtävä ilmiön mielekkääseen havainnointiin, on erityisen selvää että termi nykytilassa on liian epäselvä, jotta sitä voitaiisin käyttää analyyttisiin tarkoituksiin. Tarkka käsitys käsitteen rajoista on toki mahdollista saavuttaa myös eksaktia keskustelutapaa viljelemällä, mutta veikkaan sen olevan laajassa mittakaavassa mahdotonta, ottaen huomioon termin yleisyyden.
Eli kyllä, on olemassa ilmiö, jota varten käsite on kehitetty. Ja kyllä, käsitettä on mahdollista apuhypoteesi huomioon ottamalla käyttää ilmiön kuvaamiseen. Koska mansplaining-käsitettä kuitenkin käytettiin jopa tässä keskustelussa useassa tästä käyttötavasta poikkeavalla tavalla, pitäisin ilmiön aukikirjoitettua kuvausta parempaa ja tieteellisempää kommunkaatiokulttuuria edistävänä valintana.
Tällä hetkellä lokaalissa keskustelussa käytettään useita eri määritelmiä ja kuvauksia vaihdannaisina, mikä tekee asian huolellisesta tutkimisesta mahdotonta. Haluan seuraavaksi osoittaa, että Solnitin kuvaus ilmiöstä on ainakin Wikipediasta löytyvistä lähtökohdista paras ja ainoa, jolla on käytännön merkitystä keskustelussa ilmikäyneiden käytännön edistysten saavuttamiseksi, vaikken jo aiemminkin esitettyjen perusteiden valossa pidä sitä tarpeeksi nettoarvoa tuovana käsitteenä. Vastoin alkuperäistä suunnitelmaani, en aio listata ja analysoida termin Internetissä esiintyviä yleisiä väärinkäytöksiä osittaakseni termin puutteellisuutta, vaan seilaan tässä suhteessa bona fide -lipun alla.
Ensin osoitan, että Wikipedian alkukappaleessa määritelmät ovat hyödyttömiä halutun ilmiön kuvaamisen kannalta.
Määritelmä 1:
"to explain something to someone, typically a man to woman, in a manner regarded as condescending or patronizing"
sen paremmin kuin
Määritelmä 2
"explaining without regard to the fact that the explainee knows more than the explainer, often done by a man to a woman"
ei itse asiassa ollenkaan vastaa aiemmin keskutelussa annettua määritelmää tai ilmiön kuvausta. Aiemminhan väitettiin, että mansplaining perustuu jollain tavalla miehen sukupuoleen, vaikka Määritelmät 1 ja 2 eivät tee eroa mansplainaajan sukupuolelle, mutteivät myöskään ota kantaa perusteisiin, joilla mansplaining tehdään. Määritelmänsä puolesta termi ainoastaan kuvailee puhetapaa, eikä millään tavalla ota kantaa puhesisältöön. Jos viilataan pilkkua, Määritelmä 2 ei edes ota kantaa siihen, tietääkö selitetyksi tuleva enemmään juuri siitä aiheesta, josta puhutaan, eikä ota kantaa siihen tietääkö puhuja kuulijan tietävän enemmän.
Ennen kuin siirrymme käsittelemään vakavasti Määritelmää 1, osoitan hieman vähemmän vakavana välituloksena, että Määritelmä 2 ei liity millään tavalla ilmiöön, jota halutaan kuvata.
Lemma 1:
Määritelmä 2 ei vastaa keskustelussa aiemmin kuvattua ilmiötä. Todistetaan antamalla vastaesimerkki.
Todistus:
Oletetaan, että tapaan naisen, joka tietää enemmän kuin minä - mikä ainakin on äärimmäisen luonteva oletus. Oletetaan lisäksi, etten tiedä naisen tietävän enemmän kuin minä, en esimerkiksi tunne häntä entuudestaan. Lisäksi teen keskusteluimplikaatio-oletuksen, ja oletan, että tapa, jolla aiemmin keskustelussa mansplaining on kuvattu, kuvailee sitä ilmiönä havaittavan uskollisesti. Jos nyt alan rupatella bussia odotellassani pysäkillä olevalle naiselle, ja selitän esimerkiksi toimintaani edellispäivän ruokajonossa (olin esimerkiksi unohtanut hakea lusikan, joten hain sen jälkikäteen), mansplainaan, sillä selitän jotain siitä tosiasiasta välittämättä, että nainen tietää enemmän kuin minä - kaiken lisäksi tämä tapahtuu miehen puhuessa naisen ollessa kuulijana. Koska tämä ei liity millään tavalla esimerkiksi kummankaan henkilön sukupuoleen, ylemmyydentuneeseen tai sanomani painoarvoon, ei Määritelmä 2 vastaa keskustelussa aiemmin kuvattua ilmiötä. Q.E.D.
Seuraavaksi tutkimme Määritelmää 1.
Sen mukaan mansplaining on "jonkin asian selittämistä jollekulle, tyypillisesti mies naiselle, tavalla joka katsotaan ylimieliseksi tai alentavaksi." Johtakaamme määritelmästä muutamia päätelmiä. Ensinnäkin mikä tahansa ylimielinen selitys on mansplainingia. Koska määritelmä ei ota kantaa siihen, kenen mielestä selitystapa on ylimielinen tai alentava, riittää ehdon täyttämiseen että kuulija kokee puhetavan ylimielisenä. Riittävää on myös, että puhuja kokee puhetapansa ylimielisenä. Tärkeää tässä määritelmässä on, että se ei ota millään tavalla kantaa sisältöön, joka selityksessä on. Se voi yhtä hyvin olla oikeellinen selitys säieteoriasta kuin epävalistunut kuvaus kuukautiskierrosta. Koska Määritelmä 1 johdettavat päätelmät eivät Lemma 1 esitetyn keskusteluimplikaatiohypoteesin perusteella päde keskustelussa kuvatulle ilmiölle, samalla todistusstrategialla tehdään vastaava loppupäätös myös Määritelmästä 1.
Vaikka nopeat määritelmäluonnokset selvästi ovat monella tapaa puutteellisia, alkuperäinen mainsplainingin tarkoitus on kuvata ilmiötä, jonka taustalla on tietty apuoletus (joka ei ole sama ilmiö kuin mansplaining), joka on kiistämättä olemassa, ja jota kuvaillaan Wikipediassa seuraavasti:
"Women, including professionals and experts, are routinely seen or treated as less credible than men, she wrote in the title essay, and their insights or even legal testimony are dismissed unless validated by a man."
Tässä yhteydessä mansplainingilla mitä ilmeisimmin tarkoitetaan siis sellaista tilannetta, jossa tämän apuoletuksen valossa syntyneiden ennakkoasenteiden johdosta naiselle selitään asia kuin hän ei sitä ymmärtäisi. Koska olen samaa mieltä ensiksikin siitä että tämä ilmiö on olemassaoleva ongelma ja että seksismiä vastaan taistellaan parhaiten tutkimalla ja puhumalla ongelmista, pitäisin epäselvän mansplaining-käsitteen sijasta parempana tapana keskustella ongelmasta ns. luettavammassa muodossa.
Koska tässäkään keskustelussa ei vielä riittävän yksiselitteisesti muotoiltu, mitä mansplaining oikeastaan tarkoitaa, ja millaisia taustaoletuksia on tehtävä ilmiön mielekkääseen havainnointiin, on erityisen selvää että termi nykytilassa on liian epäselvä, jotta sitä voitaiisin käyttää analyyttisiin tarkoituksiin. Tarkka käsitys käsitteen rajoista on toki mahdollista saavuttaa myös eksaktia keskustelutapaa viljelemällä, mutta veikkaan sen olevan laajassa mittakaavassa mahdotonta, ottaen huomioon termin yleisyyden.
Eli kyllä, on olemassa ilmiö, jota varten käsite on kehitetty. Ja kyllä, käsitettä on mahdollista apuhypoteesi huomioon ottamalla käyttää ilmiön kuvaamiseen. Koska mansplaining-käsitettä kuitenkin käytettiin jopa tässä keskustelussa useassa tästä käyttötavasta poikkeavalla tavalla, pitäisin ilmiön aukikirjoitettua kuvausta parempaa ja tieteellisempää kommunkaatiokulttuuria edistävänä valintana.
Last edited: