Värit ja mitä ne edustavat

Jaamar sanoi:

Kun ihmiset tuovat (minun mielestäni) hirveitä vaatekappaleita lapselle ja minä en henno heittää niitä vaan pois tai kiertoon vaan tuskailen ja vääntelehdin niiden kanssa ja näen hirveän vaivan että saisin niistä siedettäviä. Nytkin leikkailin kukkasia ja timantteja irti yhdestä paidasta ja pesin toisen 30C pestävän paidan 60C saadakseni kaamean Disney-leffakuvan irti (en hirveästi arvosta leffakuvapaitoja, ainakaan noin pienellä joka ei kyseisestä leffasta ymmärrä yhtään mitään). Vähän se alkoi kupruilla, mutta ei ainakaan vielä lähtenyt. Jäi odottamaan seuraavaa 60C pesua. Ja seuraavaa ja seuraavaa ja seuraavaa. Kunnes kuva lähtee tai vaate käy Mushulle pieneksi (kangas siis kesti pesun ihan hyvin). Toiset paidat on nyt värinpoistopesussa siinä toivossa että kaamea vaaleanpunainen sävy plus kökösti eri kuvista leikatut ja yhdistellyt kukkaset, kissat ja koalat (kaikella kunnioituksella se koala oli todellakin aivan väärässä paikassa ja yhdistettynä niihin havajikukkiin aika hirveä) katoaisivat lopullisesti. Kuudesta paidasta kolme oli ihan hyviä, mutta kolme vaati ehdottomasti jatkokäsittelyä.
Sama tuska oli erään toisen sukulaisen antaman räikeänpinkin talvihatun kanssa, mutta onneksi Mushu fiksuna ei suostu mokomaa päässään pitämään. Lelujen kantamiseen käytti muutaman kerran. Mutta kun se olisi muuten ollut tosi kiva ja lämmin hattu. Karvavuori, tuulenpitävä ja sai leuan alta hyvin tarralla kiinni. Laadukkaan tuntuinenkin vielä. Väri vaan oli oikeasti TODELLA räikeän pinkki. Sellainen mitä minun puolesta pitäkööt muut, mutta niin kauan kun minulla on sananvaltaa ei meidän lapsi pidä julkisella paikalla. Nyt se on haudattuna jonnekin muistaakseni roolivaatekaapin pohjimmaiseksi siinä toivossa ettei sitä ehkä muisteta ensitalvena ja ehkä sitä seuraavanakaan tai ehkä seuraavaan kymmeneen vuoteen (valitettavasti se oli siitäkin kätevä että jopa minä sain sen vedettyä päähäni ja silti Mushukin olisi voinut sitä käyttää).
Nipun pyyhkeitä värjäsin muistaakseni toissatalvena kun meille kiikutettiin pinkkejä. Ja eikö tyttöjen pikkareita oikeasti ole olemassa ilman pinkkiä ja rusetteja! Juuri kun olen vähän alkanut hyväksyä että sitä ehkä vähän voi meidän taloonkin tuoda jos ei vaihtoehtoja ole ja jos on lähinnä muiden värien rinnalla niin se suorastaan vyöryy ovista ja ikkunoista. Pitää varmaan taas laittaa pinkki kokonaan pannaan ja olla vaan tyly ja sanoa että ei oteta jos joku tarjoaa pinkkejä. Olkootkin synttäri-/joululahjoja tai ihan mitä hyvänsä. Tai ehkä perustan jätesäkin kaikelle pinkille ja jossain vaiheessa voin huudella haluaako joku säkillisen kaikkea pinkkiä ja jos ei halua niin kaatopaikalle vaan.

Edit. Värinpoisto ei tehnyt käytännössä mitään.

Click to expand...

Isilmírë sanoi:

Tsemppiä Jaamar. Siskonpojatyttäreni äiti teki heti alusta asti kaikille sukulaisille todella selväksi sen, että vaaleanpunaisuudet voi unohtaa (valikoi myös meidän käytetyistä vauvanvaatteistamme hyvin tarkkaan vain musta-valko-ruskealla väriskaalalla liikkuvat vaatekappaleet), mutta joillain on silti pakkomielle siitä, että tytölle pitää saada antaa vaaleanpunaisia asioita. Pinkin välttelyssä ei tietenkään auta se, että useimmat vaateketjut myyvät tyttölapsille pääasiassa vain sitä. Henkilökohtaisesti annan nykyään sukulaislasten vanhemmille mieluummin lahjakortteja vaatekauppaan kuin itse ostamiani vaatteita. Saavat sitten itse valita parhaiten omaa silmää miellyttävät vaihtoehdot.

Click to expand...

Fairy tale sanoi:

Minua ei häiritse se, että tyttölapsella on -jotain- vaaleanpunaista, mutta jos koko värisetti alkaa olla pinkin ja vaaleanpunaisen sävyjä, ymmärrän ärsytyksen. Itse olen se täti, joka osti pikkupojalle kelta-vaaleanvihreän peittosetin ja pienelle tyttövauvalle vihreän ainu-pupun. Ihan ehkä sen takia, että onpa näillä vauvaressukoilla muutakin kuin sitä muiden sukulaisten tuomaa joko vaaleanpunaista tai vaaleansinistä. Sitä paitsi keltainen ja vihreä ovat mitä riemastuttavimpia värejä. Lisätäänkös tähän vielä oranssi ja muut kirkkaat hobittien suosimat värit.

Click to expand...

Mehtis sanoi:

Hieman off-topic.. mutta luin täältä lastenvaatteiden väri -tuskailuja. Mitä vikaa on vaaleanpunaisessa? Ó_Ò Tämän örkin lempivärissä.. Ja suoranaisesti mitään inhokkivärejä minulla ei ole. Olen usein ihmetellyt ihmisten pinkkivihaa, kun siihen säännöllisesti törmää. Tuntuu, ettei mikään muu väri ole niin vihattu, kuin vaaleanpunainen kaikkine sävyineen.. Nooh, pidän usein semmoisesta, mitä muut vihaa. Ja se ei todellakaan ole oma tietoinen valinta, minä vain pidän siitä mistä pidän.

Click to expand...

Isilmírë sanoi:

Mehtis, kyse ei imo ole niinkään itse värin kategorisesta dissaamisesta (tosin osa ihmisistä ei tietenkään yksinkertaisesti pidä vaaleanpunaisesta väristä; kaikillahan meillä lienee omat värisuosikkimme ja -inhokkimme) vaan rajoittuneisuudessaan ja järjettömyydessään ahdistavan "kaikki tyttöjen jutut pitää värikoodata vaaleanpunaiseksi" -asenteen inhoamisesta. Tämähän näkyy monissa aikuisten tuotteissakin: on se neutraali perustuote, ja sitten on erikseen naisille suunnattu versio, joka on tietysti pinkki. Hyvä esimerkki tästä ovat Bicin värikoodatut naisten kuulakärkikynät. Naisethan eivät tunnetusti voi kirjoittaa neutraaleilla kynillä...

Tietyn värin tyrkytyksen lisäksi ilmiöön liittyy usein myös yhdistelmä korkeampi hinta + heikompi laatu. Jo isomman hinnan nyhtäminen naisilta sillä varjolla, että jokin tuote on muka niiiiiin paljon paremmin naisille sopiva on rasittavaa, mutta kun siihen liittyy vielä heppoisempi laatu, ollaan jo aikamoisen ärsytyksen äärellä.

Vaaleanpunainen on värinä ok. Naisten toiseuttamisen, höynäyttämisen ja hyväksikäytön symbolina se on kuitenkin kaikkea muuta kuin ok.

Click to expand...

Mehtis sanoi:

^Selitys hyväksytty.
Mutta en yhä vieläkään ymmärrä ihan kaikkea. Sanotaan nyt esimerkkinä, että meillä itseni lisäksi pinkkiin pukeutuvat hevoset. Hevosten varusteiden kohdalla harvoin pinkistä joutuu maksamaan ylimääräistä.. Tuotteista löytyy värivaihtoehdot ja kaikki värit on samanhintaisia. Nooh, kerran jopa eräs tuntematon aikuinen naishenkilö totesi minulle, että onneksi hevoseni ei itse ymmärrä minkä värinen satulahuopa sillä on. Värinä oli siis pinkki. Kommentti ei ole rajoittanut vaaleanpunaisen käyttöäni.. Mutta olen jäänyt miettimään, mikä saa aikuisen ihmisen käyttäytymään noin.. Ja ovatko pinkkivihaajat todella niin aggressiivisia tätä väriä kohtaan, että muiden värivalintoihinkin tekee mieli puuttua.

Click to expand...

Sidhiel sanoi:

Tässä värikeskustelussa on varmaan kyse siitä, että esim minunkokoisilleni naisille ei ole muuta kuin se pinkki vaihtoehto, ellei sitten osta poikien puolelta. Neutraaleja vaihtoehtoja on, esim ulkoikuvaatteissa, mutta ne maksavat helposti monta sataa enemmän. Yleensä myös lenkkareissa se pinkki vaihtoehto on ainoa, jota tehdään pienissä koissa. Lastenvaatteiden kohdalla tämä tulee esiin siinä, että tyttöjen osasto loimottaa kirkkaan tai hempeän vaaleanpunaisena, eikä muita värivaihtoehtoja ole kuin hanskoissa ja sukissa. (Tiedän koska olin äskettäin ostamassa serkkuni lapselle vaatteita) . Tietenkään pieni lapsi ei itse ymmärrä sitä väriä, mutta kun siihen on tumpattu mukaan se sukupuoliero. Pinkissä mekossa on vähän hankala leikkiä sotaa tai kiivetä puuhun. Olen itse onnellinen että vanhempani "antoivat" minun kasvaa serkkupoikieni vaatteissa siten, että harvoja pinkkejä juttuja käytettiin vain kun oltiin vaikkapa juhlissa. Mekkoja kun oli hankala löytää keltaisina tai sinisinä.
Ehkä eniten tämä väriasia näkyy sheivausjutuissa. Itse ostin jonkun miesten gilleten, ja se tuntuu terävämmältä ja parempilaatuiselta kuin nämä venukset ja vastaavat. Tuntuu, että jollain "naisille tarkoitetulla" sheiverillä on hintaa kaksinverroin enemmän ja terä tylsyy yhden käytön jälkeen. Se gillette vieläpä maksoi vähemmän kuin nämä tv-stä tutut silosäärien ja kukkaistuoksun pinkit vimpulat.
Myös shampoissa on sama juttu, varsinkin mainonnassa. Mainos on niin sukupuolitettu juttu että tekee mieli yökätä kun niitä näkee. Siellä sitä juostaan bikineissä rannalla miehen johdettavana, hymyillään kainosti olkapään yli ja sitten pestään hiukset ihanan pehmeällä ja heleän sensuellilla suihkusaippualla. Oikeastaan tällä samalla rantakaavalla myydään mitä tahansa, esim aurinkomatkojen mainonta.
Yrittäkääpä katsoa kuinka monessa naisille suunnatussa mainoksessa ei ole kukkaistuoksua, mainintaa ihanan pehmeästä ihosta, jossain luuraavaa puolialastonta miestä, naisen virheettömiä sääriä tai hiuksia, mainintaa siitä kuinka tämä kyseinen tuote tekee naisesta erityisen haluttavan.. jne jne.
Että ei se väri ärsytä vaan se, mitä se kuvastaa, kuten Isilmírë taisi tuossa sanoa. Jotenkin se sukupuoliroolin tuputtaminen ja yleinen hetero-tuputus mainoksissa myös on vain niin aargh.
(+ miesten suihkugeelimainoksista: aina saat naisia, näytät hyvältä, sinulle ilmestyy taianomaisesti täydellisen lihaksikas vartalo, jossain on hieno auto ja kaikki maailman naiset jonottavat ovellasi jos peset tukkasi tällä... )
Ja niin, myös naisten mainokset ovat aina yleensä myös heleämmän värisiä kuin miehille suunnatut. Esim naisten deodorantit vs. axen astronauttimainos tai vastaavat.

Että tämmöinen kevyt valitus jäätelön päälle nykyisistä mainoksista.

Click to expand...

Dracaena sanoi:

Minun pinkki-inhoni perustuu kaikkiin imelän teennäisiin bling-bling-prinsessa- ja pissisassosiaatioihin sekä siihen, että en muutenkaan pidä kirkkaista väreistä. Esimerkiksi turkoosia vierastan myös, vaikkakaan en yhtä paljon. Pelkästään neonpinkki ei ole inhokkivärini, myös hempeät vaaleanpunaiset. Typerää on tietysti tuomita ja paheksua toisten värivalintoja, etenkin kun kyseessä on jokin hevosenloimi eikä edes sukupuoliroolipakotusta puolustuskyvyttömälle... Mutta täytyy myöntää, että en suhtaudu ensinäkemältä lämpimästi ihmisiin, jotka omistavat paljon pinkkejä asioita. Toisaalta toiset suhtautuvat nihkeästi vaikka tatuoituihin ja lävistettyihin ihmisiin. Moni ulkoinen asia voi luoda hyvin voimakkaita ja epärelevantteja mielikuvia.

Minua raivostuttaa pyöräilijät, jotka eivät viitsi näyttää kääntymismerkkejä. Ihan sama vaikka eivät käyttäisi kypärää tai heijastimia, omapa on henkensä, mutta yhteisen turvallisuuden hyväksi pitäisi lempo soikoon viitsiä vähän heilauttaa kättä. Haluaisin luottaa siihen, että kun tuo ihminen ei mitään viito, hän ei myöskään tee mitään äkkiliikkeitä, jotka saattaisivat vaarantaa minun etenemiseni. Lisäksi hirveän paljon kulkee muulle liikenteelle sokeita pyöräilijöitä. Liikkumisessa on toki paljon enemmän vapautta kuin autoliikenteessä ja on kiva uppoutua omaan menoon, mutta taas kerran näkee ihan liikaa vaaratilanteita, kun joku ei viitsinyt vilkaista ympärilleen ennen risteyksestä viilettämistä. Tilannenopeudet ihan liian korkeita. Grraah.

Click to expand...

Jaamar sanoi:

Minulle on ihan sama miten muut käyttävät värejä. Ei ole minulta pois jos joku tahtoo vaikkapa maalata talonsa vaalenapunaisella tai pukeutua sen eri sävyihin päästä varpaisiin. Toki saatan vähän pyöritellä päätäni, mutta se taas ei ole muilta pois. Jokaisella oma makunsa eikä tuo vaaleanpunaisen käyttö minua haittaa, kunhan ei itse tarvitse sitä kauheasti käyttää. Minä en vaan henkilökohtaisesti pidä vaaleanpunaisesta ja räikeänpinkki on inhokkivärejäni vaaleiden tai punaisempaan taittuvien violettien rinnalla. Tunnustan kuitenkin että nämä inhokkivärini toimivat joissain tapauksissa todella kivasti tehostevärinä muiden värien joukossa.
Se miksi itse suhtaudun kyseisen värin tuputtamiseen niin agressiivisesti on se että tytöille kaikessa on pinkkiä. Ainakin markettituotteissa on todella vaikea löytää vaatetta joka ei olisi hyvin selvästi pojille suunnattu tai joka ei sisältäisi vaaleanpunaista tai pinkkiä. Onnittelukortit on pinkkejä, lelut on pinkkejä, pikkareissa on pakko olla jotain pinkkiä, vähintään ompeleet pitää olla vaaleanpunaisella jos ei muuta (kuten talvihaalarissani). Jos ei ole pinkkiä niin tuotekuvauksessa sanotaan tuotteen olevan pojille (minkä en kyllä annan haitata). Tämä tuputtaminen yhdistettynä siihen ettei väri ole minulle mieleen saa minut välillä värjäilemään lahjaksi saatuja tekstiilejä, leikkamaan pitsiä irti pikkareista ja nurisemaan ja murisemaan asiasta. En pidä siitä kun ulkomaailma tuputtaa tytölleni tuota väriä kuin oletuksena että hänen kuuluisi sitä käyttää. Kun tyttö osaa itse valita voin antaa enemmän löysää, mutta en silti edelleenkään katso kovin hyvällä jos pyytämättä taloon tuodaan pinkkejä asioita (mansikkajäätelö yms. tekee toki poikkeuksen ).

Click to expand...

Fairy tale sanoi:

Olórin sanoi:

Nyt on vaaleanpunaista paalimuovia: Pinkeillä heinäpaaleilla hurja suosio – syöpäkampanjan muovi myyty jo melkein loppuun.

Click to expand...

Tuota öh... voiko maisemista enää nauttia, jos vihreänruskealla pellolla on yhtäkkiä vaaleanpunaista muovia? Kukkaset (vaaleanpunaiset maitohorsmat) ja keltainen rypsipelto ovat luonnon omia värejä. En ole kyllä niistä valkoisista muoveistakaan pitänyt. Äitini nimittää peikon hampaiksi valkoisia pellolla lojuvia möttejä. Olipa siellä viime vuonna vaaleanvihreää, eli märäntyneitäkin peikon hampaita.

Pitääpä kai ajatella niin, että rahaa menee siinä hyvään tarkoitukseen. Syöpäasioihin ja viljelijä tarvitsee sen muovin kuitenkin vaikka minkä värisenä sitten.

Click to expand...