Vaatetus keskiajalla

Satekai

pelikisälli
Ajattelin kokeilla, josko syntyisi keskustelua keskiajan pukeutumisesta. Monilla lienee kysymyksiä joihin saattaisimme yhdessä löytää vastauksia. Aloittelevat harrastajat varmaan myös kaipaisivat jonkinlaisia vaatetus- ja varustevinkkejä.

Keskiaika on pitkä ajanjakso ja vaatemuodit ovat vaihdelleet eri aikoina ja olleet erilaisia eri paikoissa. Olisi varmaan hyvä saada jonkinasteinen yleiskäsitys minkä tyyppisiä vaateratkaisuja on ollut käytössä milloinkin, milloin jotkin jutut on keksitty ja milloin ne ovat kulkeutuneet tänne Pohjolan perukoille.

Kankaat ovat olleet arvokkaita ja siksi leikkaukset yms. on tehty mahdollisimman paljon kangasta säästäen. Tämä sopii myös harrastajan kukkarolle. Väriratkaisut saattavat näyttää nykyihmisestä oudoilta. Värien ja kuvioiden merkitystä ei pidä unohtaa. Onko hahmosi talonpoika vai aatelinen, onko hän kierrellyt kaukaisilla mailla löytäen erikoisia kankaita, käynyt kauppaa vai ollut kotosalla ja käyttänyt niitä materiaaleja joita on saatavilla?

Tässä muutamia linkkejä joilla pääsee vaatetuksen alkuun

Vaatteita
http://www.personal.utulsa.edu/~marc-carlson/cloth/bockhome.html löytöihin perustuvia vaatemalleja
http://keskiaika.org/Pukeutuminen-ja-k%C3%A4sity%C3%B6t.php ohjeita ja linkkejä
http://www.turunkeskiaikaseura.org/index.php?sivu=linkit linkkejä
http://edu.turku.fi/tiimalasi/pukeutuminen.html
http://www.kaspaikka.fi/pukeutuminen/feyd.html
http://teeitse.punomo.fi/home/fleen/vanha/kespaa.html päähineitä

Jalkineita
http://www.personal.utulsa.edu/~marc-carlson/shoe/SHOEHOM1.HTM

Ompelupistoja
http://keskiaika.org/Kir-Ompelupistot.php
http://www.42nd-dimension.com/NFPS/nfps_stitches.html

Muuta
http://www.coloria.net/kulttuurit/keskiaika.htm värit maalauksessa ja vaatteissa
http://www.heraldica.fi/Etusivut/suomi.htm heraldiikan värisäännöt
http://www.dreamweaverbraiding.com/ kampauksia
 
Tässä innokkaille pieni analysointitehtävä. Miltä aikakaudelta puku voisi olla, mistä säädystä ja miten ajan henkeen puku sopii? Onko siinä ristiriitoja esim. värien tai muiden suhteen? Kaikkea mitä nyt puvusta keksitte analysoida. Puku on pellavaa ja vyö ja saappaat nahkaa.
Puku on tehty keskiaikaisten pukujen innoittamana, mutta tavoite ei ollut täydellisen keskiaikainen asu vaan tärkeintä oli että se sopii tilaisuuteen jota varten se tehtiin. Käyttäkää siis luovaa mieltä ja mielikuvitusta faktatiedon lisäksi, "muuttakaa värejä" ja kertokaa saatteko siitä jotakin irti. Odotan mielenkiinnolla millaisia tarinoita kyseisen puvun taakse saattaisi syntyä :)

6ERIrWQsP6lq6PqAvy6sA4UW4cYFvzZ1A3ri4TC-MHQ=w456-h683-no
 
Minulle tulee mieleen ritari tai ehkä aseenkantaja kesäisissä arkitamineissa, koska malli on lyhyt ja värit hyvin hillityt ja maanläheiset verrattuna aateliston keskiajalla juhlatilanteissa suosimiin kirkkailla, kalleilla väreillä värjättyihin ja vähintäänkin hienosta, ohuesta villasta ellei silkistä tai sametista ommeltuihin vaatteisiin, joissa vielä tuhlailevalla kankaankäytöllä korostettiin kantajan vaurautta ja ylhäisyyttä. Materiaali on kuitenkin selkeästi pellavaksi hyvin laskeutuvaa eli keskiaikaisittain katsottuna hienolaatuista, ts. kallista, päällitunikassa on koristenauhat, jalassa saappaat ja vyössä reippasti koristeeksi tarkoitettua ylimääräistä pituutta plus helakoriste päässä, joten ylhäinen mies on selvästi kyseessä.
 
Huomasin aamukahvitellessani, että viime vuonna julkaistiin kirja nimeltä Keskiajan puvut (Hovi-Maahinen-Niemi). Onkos kukaan perehtynyt tähän? Onko kuvauksen kohta
Keskiajan puvut tarjoaa paljon tietoa keskiajan historiasta kiinnostuneelle. Se sopii käsitöistä innostuneille ja esimerkiksi keskiajan harrastajille, roolipelaajille ja teatteripuvustajille.
paikkansa pitävä?
 
On. Kirjassa käydään läpi puvut varsin perusteellisesti ja käytännönläheisesti, kuvitus on hyvä ja havainnollinen ja lopusta löytyy kaavoja ja ohjeita omien vaatteiden tekemiseen. Minulla on opus toista kertaa lainassa, ja hankin sen omaksi kunhan jossain vaiheessa on siihen varaa.
 
Kirjassa on otsikosta huolimatta seassa myös rautakausijuttuja ja niitä ei ole erikseen kerrottu että mitkä on miltäkin ajalta. Myös osa vuosiluvuista pistää miettimään että mikähän mahtaa olla totuus. Muistaakseni siellä oli jotain muutakin, mutta miulla ei ole kirjaa nyt käsillä. Koulussa selailtiin sitä porukalla.
 
Sitten voi tietty miettiä, missä kohtaa kulkee rautakauden ja keskiajan raja missäkin päin Eurooppaa ja millaisia paikalliset tyylit ovat missäkin milloinkin olleet. Keskiaikaharrastajan perusopuksena kirja on kuitenkin minun mielestäni hyvä.
 
Olen jo hyvän aikaa kypsytellyt mielessäni ajatusta historiallisen mekon tekemisestä. Varsinaisesti haaveilin jostain melko juhlavasta renessanssipuvusta, mutta en lopulta jaksanut alkaa etsiä hyviä kaavoja. En ole niin hyvä ompelija, että luottaisin osaavani kasata summittaisten kuvien perusteella itselleni hyvännäköisen ja oikein istuvan mekon, enkä toisaalta niin varakas, että haluaisin kalliiden kankaiden kanssa ottaa riskejä.

Niinpä päätin aloittaa jostain yksinkertaisesta keskiaikamekosta. Lainasin kirjastosta kirjasen nimeltä Keskiajan tunnelmissa – ideakirja tekevälle (Tea Langh). Se on melko tiivis mutta alkuunpääsyssä riittävän kattava tietopaketti keskiaikaisesta pukeutumisesta Pohjolassa. Julkaisija on Turun kulttuurikeskus, joten eiköhän siihen uskalla luottaa lähteenä? (Edit: näköjään kirjassa on samat materiaalit kuin Satekain linkissä http://edu.turku.fi/tiimalasi/pukeutuminen.html) Hipelöin kirjastossa myös paksua ja mielenkiintoiselta vaikuttavaa kirjaa The illustrated encyclopaedia of costume and fashion from 1066 to the present, ja siinä olisi paljon tarkemmin eri aikakausien tyylejä kaavoineen, mutta koska en jaksanut kantaa sitä kirjaa olkalaukussani kotiin ja koska en ihan välttämättä halua mahdollisimman autenttisesti minkään tietyn aikakauden pukua (en siis ole niin tarkka, että jokaisen yksityiskohdan täytyisi täsmätä, kunhan räikeimpiä virheitä ei ole), niin jätin sen tällä kertaa hyllyyn.

Varmaan nyt aloitan siis pitkähihaisesta aluspuvusta (cotte) ja hihattomasta päällyspuvusta (surcot). Mallista tulee simppeli, mutta aion panostaa kirjailuihin. En ole tainnut tehdä koristekirjontaa sen jälkeen, kun ala-asteella tehtiin vohvelikankaasta ruokalaput. Tykkään kuitenkin pienestä näpertelystä, myös neulan kanssa. Sitten pitänee tietysti tehdä jokin hieno vyö (voisin varmaan kaivaa jostain pirtani ja tehdä pirtanauhan) ja joskus myös huntu ja ehkä jopa viitta. Kengät taitavat tästä projektista jäädä pois.

Nyt sitten kankaita etsimään – mikä onkin varmaan vaikein vaihe, koska en osaa päättää, minkä värisen mekon haluan. Kriiseilen aika usein sitä, että lempivärini punainen ei sovi kovin hyvin punaisten hiusteni kanssa. No, ehkä inspiraatio löytyy kangaskaupasta.
 
Yksi kirja jonka kanssa pääsee alkuun ja pidemmällekkin keskiaikapukujen parissa on Sarah Thursfieldin kirjoittama The Medieval Tailor's Assistant. Jos taas on kiinnostuneempi enemmän renessanssiajasta niin kannattanee etsiä Ninya Mikhailan ja Jane Malcolm-Daviesin kirjoittama the Tudor Tailor - Techniques and patterns for making historically accurate period clothing.

Huntu päähineenä on ollut naimisissa olevan naisen merkki.
Viitan kanssa kannattaa huomioida että yleensä huppua ei kiinnitetty itse viittaan vaan huppu oli erillinen vaate joka peittää myös hartiat ja lämmittää mukavasti viileinä iltoina. Huppuja on erilaisia viikinkityylisiä, lyhyt häntäisiä, pitkähäntäisiä ja kaikkea siltä väliltä. Viitta taasen on yleensä ollut suorakaiteen muotoinen kangas, mutta myös puoliympyrän muotoisia löytyy. Kannattaa muistaa että kangas oli kallista ja sitä ei haluttu hukata.
 
Satekai sanoi:
Huntu päähineenä on ollut naimisissa olevan naisen merkki.

Ja naimisiin mentiin todella nuorena, joten keskiajalla olisin todennäköisesti ollut aviossa jo monta vuotta. Minusta tällaisten asioiden ei tarvitse täsmätä omaan elämään. Tuskin moni ajattelee niinkään, että "koska olen matalatuloinen duunari, minun ei pitäisi käyttää kankaita, jotka keskiajalla olivat vain yläluokkaisten saatavilla." Sitä paitsi minä luulin, etä huntu ei ollut pelkästään avioituneiden naisten asuste. Vain muutaman lähteen perusteella syntyneet käsitykset saa tietenkin osoittaa vääriksi. :)

Mutta toisaalta: muistin, että tarvitsen tänä syksynä naamiaisasua erääseen orkesterin juttuun, ja siihen sopisi paremmin vähän erilainen puku kuin ensimmäinen visioni oli. Minulla ei oikein ole varaa tehdä monia erityylisiä, vaikka kuinka haluaisinkin, joten projekti sai pienen suunnanvaihdoksen, jonka myötä varmaan huntukin vaihtuu toisenlaiseksi päähineeksi.
 
Tuo viikinkihupun kaava taitaa olla jotenkuten kuvan kaltainen? Ajattelin tehdä viikinki- tai anglosaksityyppistä pukua, näyttäisi sopivan mukavasti.
inOjggV.png
 
Juu, suunnilleen tuon muotoiset palat vaan ei noilla mittasuhteilla, suorakaide on suurempi neliöihin nähden. Jos haluaa löytää ohjeita niin Skjoldehamn hood, voisi olla yksi hakusana. Tuossa hupussa on ollut myös nauhat, jotka on voinut sitoa niskaan jos haluaa hupun päänmyötäisemmäksi. Tässä on yhden alkuperäislöydön perusteella pohdittu tekotapaa. Omaan huppuuni teen kyllä tuon ison osan suorakaiteesta enkä neliöstä osittain leikellen niinkuin tuossa ohjeessa. Käsittääkseni joskus on myös etupuolelle tulevasta neliöstä leikattu tai taitettu leuan kohtaan tulevaa kulmaa pois, jotta saadaan päälle enemmän tilaa. Ja tietysti suorakaiteesta voi tehdä sitä pidemmän ja leveämmän mitä suuremman tai löysemmän hupun haluaa. Tässä on myös erään blogin versio kirjailuineen.
 
Innostuin taas keskiaikaisesta puvustuksesta. Nyt pitäisi olla jo 4 naisten pukua, kun tyttöjen puvut ovat kaikki jääneet pieniksi. Aloitan aluspuvusta, sitten pitäisi tehdä vähän lautanauhaa (Satekai, apua!!!) vyöksi ja tuo huppukin olisi hyvä olla olemassa. Ja villamekko! Ja... ja... ja... Elokuussa keskiaikamarkkinoilla vingutin Visaa ja ostin nahkakengät!
 
Mikä ero on keskiaikaisella tunikalla (tunic) ja mekolla (dress)?

Molemmat siis olivat unisex vaatteita (joita myös testamentattiin ristiin eri sukupuolien välillä), helma oli jotain väliltä lantiosta nilkkoihin (tosin naisilla yleensä nilkkoihin) ja hihat voi olla tai olla olematta. Lyhyempihelmainen oli aluspaita (shirt), mutta sekin voi olla pitkä (chemise / camise / camisia / kemes / kemise / kemse / smoc) riippuen päällimekon/tunikan pituudesta.

Mekko voi olla yläkäsitteenä esim bliautille, kirtlelle, herigautille, surcotelle jne mutta entä tunika? Tunikassa ei kai ole nappeja joten se ei voi olla yläkäsitteenä ainakaan cotehardielle tai doubletille. Gambesonia ja juponia tuskin voi laskea kummaksikaan (topattuja, toinen haarniskan alla ja toinen päällä). Tabardi heraldiikkoineen ja mahdollisine hihoineen yltää kyllä alimmillaan lantiolle, mutta sitä ei kai yleensä ole ommeltu kiinni sivuilta kun sitten se olisi lähempänä juponia? Monastic scapular (mitähän se on suomeksi? skapulaari? Se pappien ja ristiretkeläsiten käyttämä hartioita kapeampi suorakulmainen kangaskaistale jossa on pääreikä ja joka yltää vähintään polviin) ei mene kategoriaan mekko tai tunika. Entäs mihin kuuluu kaapu (rope, väljä, hihallinen ja voi olla edestä auki)?

Ja jotta asiat ei olisi niin yksinkertaisia niin ranskaksi englannin dress = robe ja englannissa pukeutua on dressing/clothe ja riisuuntua voi olla unrobe/undress/disrobe. Ranskassa chemise tarkoittaa kaikkia paitoja pituudesta riippumatta. Ranskassa se vêtir on pukeutua ja vêtement on vaatteet, sieltä varmaan tulee suomeenkin vetimet. Tuleekohan doubletin myöhemmästä versiosta paltok suomeen muoto palttoo?

Sarah Thursfield kirjassaan the Medieval Tailor's assistant jaottelee vaatteet cote, kirtle, doublet ja päällivaatteet surcote, cotehardie, gown=houppelande ja työskentely ulkovaatteet (overkirtle, surcote, frock=tunic ja coat=jerkin). Hän käyttää cotesta nimeä tunika, mutta muista geneerisesti garment. Mietin olisiko tunika jäänyt sinne vahingossa kirjaa editoidessa ja olisi alunperin kuulunut yhtenäistää siihenkin garment. Miulla ei ole uudempaa versiota siitä kirjasta joten en tiedä onko sille tehty muutosta.

Luulen että asioita sotkee nyt se että osittain samoille vaatteille on eri nimityksiä eri kielissä ja muotihan ei ollut samanlainen kaikkialla varsinkaan samaan aikaan.
 
Pelkäänpä etten tunne vaatteiden ja muodin historiaa kuin hitusen, mutta luulisin ettei vaatteista käytetyille nimityksille ollut mitään yleistä standardia, vaan ne vaihtelivat hyvin paljon ajallisesti ja alueellisesti saman kielialueen sisälläkin. Sen tiedän että on suhteellisen yleistä, että yhdessä ja samassa kirjeessäkin on saatettu saman henkilön nimi kirjoittaa useilla eri tavoilla. Yleisemminkin kaikki tuntuu olleen vähän sinne päin kaikessa paitsi teologiassa, jossa päätyi melko äkkiä vaikeuksiin vääristä sanavalinnoista. Minun veikkaukseni onkin, että keskiajalla tunikaa ja mekkoa ei voitu erottaa ainakaan objektiivisesti toisistaan. Mutta toki voin olla väärässäkin.
 
Ylös