Vaihto-opiskelu ja työt ulkomailla

Ereine

Kontulainen
Lähinnä tarkoitan esim. Erasmus-vaihdon kautta tapahtuvaa vaihtoa mutta kai lukioaikaiset vaihto-oppilastarinatkin käyvät tähän.
Tänään meillä oli infoa aiheesta, minun tarkoituksenani on lähteä vaihtoon vuoden päästä. Kohdemaasta en ole aivan varma vielä mutta koulumme vaihtoehdoista Hollanti, Belgia ja ja Unkari kuulostavat kiinnostavimmilta.
Onko jollain kokemusta tuosta Easmus-vaihdosta tai muuten, mitä kannattaisi ottaa huomioon ja kaikkea muuta mitä aiheesta pitäisi tietää. Kaikki kiinnostaa. Prosessi vaikuttaa aika monimutkaiselta mutta ehkä siitäkin selviää.

Muokkasin hieman otsikkoa, että keskustelua voidaan laajentaa. T. Thali
 
Minen itse asiassa kuulu tänne juttuineni, koska en ole vaihto-oppilaana ollut; mutta maisemallisesti Hollanti ja Belgia ovat aivan upeita maita. Suosittelen ehdottomasti käymistä, ja mikäs olisikaan parempi tapa tutustua maahan kuin vaihto-opiskelu :).
 
Hnm. Olen joiltakin kuullut, että se ei olekaan ihan niin suuri paperisota kuin luulisi. Riippuu tietysti siitäkin, minne on menossa. Jos paikka on suosittu ja "vanha" vaihtokohde, on juttu melkoisen paljon helpompi.

Mutta oli miten oli, sehan on Kokemus isolla K:lla ja varmasti vaivan arvoinen. :)
 
Anteeksi tietämättömyyteni, mutta millainenhan vaihto systeemi tämä Erasmus-vaihto hommeli mahtanee olla? Onko kenties joku opiskelusysteemi joskus lukion jälkeen? Vai, täh, mitäh??? :?: :?:
 
Erasmus on käsittääkseni korkeakoulujen EU:n sisäinen vaihtosysteemi, jonka kautta lähteminen tulee huomattavasti halvemmaksi kuin omin päin. Opiskelu ei maksa (vuokra, ym. täytyy tietenkin itse maksaa), Erasmuksen kautta saa muistaakseni jonkun 300 euroa ja koululta vähän enemmän. Yleensä oppilaitoksilla on tietyt yhteistyökoulut, meillä kymmenisen.
 
Minä olen tässä tammi-helmikuun välissä lähdössä seitsemäksi kuukaudeksi vaihtoon Skotlantiin (Paisley). Ohjelmanani on juurikin tuo Erasmus, automaattisesti tuli kun koulun kautta lähden. Käytännössä opiskelen ilmaiseksi. Maksan elämiseni korotetulla opintotuella (vuokra+ruoka+etc). Matkoihin saan koululta rahallista tukea, jonka pitäisi kattaa ainakin suurin osa matkasta. Voipi olla, että tulen takaisin vähän köytyneenä, mutta ei tuo loppujen lopuksi pitäisi mikään hirveän kallis tikki olla.
 
Itse en ole vaihtoon -valitettavasti- vielä ennättänyt, mutta moni kaverini on viettänyt vuoden tai puoli ulkomailla. Vaihto-ohjelmien kautta ulkomaille lähteminen tuntuu sujuvan aika helposti, mutta jos hankkii itse vaihtopaikan, voi paperihommaa olla melkoisesti. Samoin kuin myös jos haluaa Euroopan ulkopuolelle vaikka vaihto-ohjelman kauttakin. Vaikka kurssien hyväksilukeminen voikin aiheuttaa näköjään ongelmia kotiyliopistossa, sanovat kaikki vaihdossa olleet kaverini kuitenkin, että on kannattanut lähteä. Eri yliopistoissa painotetaan aika erilaisia asioita ja opetetaan hyvin eri tavoin. Tämän olen huomannut itsekin, minä kun olen vaihtanut yliopistoa Suomessa kesken opintojen. Jo ihan senkin takia kannattaa käydä vaihdossa.
 
Olin nelisen vuotta sitten vaihto-oppilaana Irlannissa Erasmuksen kautta. Paperisotaa ei oikeastaan ollut; muistaakseni täytin ensin perinteisen hakemuksen, ja sitten oli muutama lomake missä kyseltiin terveydentilasta, rokotuksista ym. Myös rokotukset piti saattaa ajantasalle (en ole muuten varma oltiinko sen suhteen niin tarkkoja koska opiskeluuni kuului harjoittelua sairaaloissa, vai ovatko rokotukset ym. niin tärkeitä muutenkin.). Lomakkeet täytettyäni vaihdosta vastaava opettaja hoiti vaihtoon liittyvät paperiasiat.

Saimme UCD:sta infoa asumismahdollisuuksista, mutta loppujen lopuksi asuntoakaan ei pitänyt hommata itse, vaan se järjestyi koulun puolesta; erään sairaalan osastonhoitaja tuttavineen vuokrasi huoneita. Vuokra ei mitenkään päätä huimannut (no ei kyllä asuntokaan - siitä meillä riittää kaverini kanssa kauhutarinoita, varsinkin kylpyhuoneesta :mrgreen: ). Ja rahat mitä saatiin koululta ja Erasmuksen kautta riittivät aika hyvin koko reissuun, tietysti jonkun verran piti kuluttaa omiakin rahoja (vähemmän olisi tietysti jos ei olisi tutustunut niin läheisesti Dublinin pubeihin ja baareihin..), mutta ei siinä hirveästi tappiolle jäänyt.

Rahallisesti siis. Vaihto oli hieno kokemus, sain monia uusia kavereita ja tutustuin läheisemmin Irlantiin. Jos on mahdollisuus lähteä, niin suosittelen kyllä. :)
 
Kuvittelen että koulun avustus ja Erasmus-stipendi ja säästöt ja opintotuki ja opintolaina riittävät hyvin. En halua joutua elämään nälässä ja köyhyydessä, tuo on kuitenkin sen verran hyvä tilaisuus tutustua alueeseen että ikävää jos ei olisi varaa matkustaa vähän. Suomen asunnon vuokraan kyllä menee rahaa, en halua siitä luopua tai vuokrata eteenpäin.

Fantasyfan, mitä laitoit motivaatiokirjeeseesi? Pitikö teidän kirjoittaa sellainen? Jos muillakin on siitä kokemuksia niin olen kiinnostunut.

Ja kiitos vastauksistanne :) Vaihtoon kyllä lähden jos vain pääsen.
 
Ereine sanoi:
Fantasyfan, mitä laitoit motivaatiokirjeeseesi? Pitikö teidän kirjoittaa sellainen?

Ei meillä ollut sellaista. Muistaakseni koulun omassa hakemuksessa oli sellainen pieni kenttä jossa kysyttiin miksi haluat vaihtoon. Vastasin siihen jotain tyyliin, koska se on hyväksi ja koska haluan oppia paikallisen aksentin :wink:
 
Meillä pitää kirjoittaa motivaatiokirje (maksimissaan yksi A4, en saa millään niin paljon kirjoitettua) ja englanninkielinen cv. Törkeää, samassa koulussa pitäisi olla yhdenmukaiset käytännöt :)
Kävin tänään valokuvausautomaatissa kun hakemukseen tarvitaan kuva ja ajattelin että voisi tehdä paremman vaikutuksen jos hymyilen. On sen verran kamalia kuvia että täytyy varmaan käydä jossain liikkeessä.
 
Olen nyt Skotlannissa Paisleyssa. Aika uskomatonta seka yhta aikaa masentavaa, etta olen taalla. Erasmuksen kautta tulin ja nyt sita ollaan taalla yritetaan paasta asoista selville. Onneksi taalla on viela minun lisaksenikin kuusi muuta suomalaista (kaikki tyttoja).

Ollaan ja elellellaan ja odotetaan paasya takaisin Suomeen :wink:
 
Toivottavasti kaikki sujuu hyvin :) Ja hauska kuulla että pääsit kunnialla perille.

Minä palautin eilen hakemuksen. Ehkä minäkin vuoden päästä kirjoitan viestejä ilman ään pisteitä :D
 
Sain vihdoin sahkoisen paivakirjani nettiin: http://www.ee.oulu.fi/~jcarlson/sanna/index.html
Siella on myos kuvia ja videota :roll:

Onnea hakuun vain Ereine 8)
 
Kuulostaa kamalalta :D Mutta mielenkiintoista kuulla millaista se voi olla. Ja videot ovat hauskoja. Voinko kokeilla niiden editoimista?

Onneksi olen saanut nyt tehtyä kaiken mitä tällä hetkellä pitää tehdä. Jossain välissä pitäisi kai kerrata saksaa, kuulin huhun että se olisi haluamassani koulussa käytössä.
 
Opiskelemaan tuskin lähden ulkomaille, mutta työt ulkomailla ovat kovastikin todennäköisiä. Suomessa kun ei sosiaali-ja terveysalalla rikastuta, työajat ovat pitkiä, lomat lyhyitä ja henkilökuntaa on jatkuvasti liian vähän. Eli melkein minne tahansa lähtee töihin, niin parempaan suuntaan mennään jo niinkin lähellä kuin Ruotsissa palkka on parempi.

Irlanti lähinnä kiinnostaisi. Kieli on tuttu ja sairaanhoitajat kysyttyä tavaraa. Palkka on reilusti parempi ja lomat pidemmät. Herää kysymys, että miksi ihmeessä en lähtisi? Suomessa minua ei tällä hetkellä pidättele mikään, voisin vallan mainiosti muuttaa vaikka pysyvästi ulkomaille. Tietysti reilun kolmen vuoden kuluttua, kun olisi tarkoitus valmistua, tilanne voi olla aivan toinen. :p
 
Pitkäaikainen haaveeni, ulkomaille au-pairiksi. Ja nyt olen täällä vihdoin. Kohteella ei niinkään ollut väliä, koska haave on, että tulen kiertämään paljon eri maita eli ihan sama mistä maasta aloittaa :wink: , joten olen nyt USAssa. Vuodeksi tulin ja olen ollut täällä reilun kuukauden. Olen suomalaisessa perheessä ja bongasin heidät lehti-ilmoituksesta. Paperisota oli suuri. Hermoja raastavaa. Helpompaa varmasti olisi ollut jonkun järjestön kautta, mutta olipahan kokemus. Ja onnistuin saamaan viisumin vuodeksi. :) Viihdyn täällä todella hyvin ja englannin kielen taitonikin on jo kohentunut. Suosittelen. Jos vain löytyy rohkeutta lähteä. Moni ei uskalla.
 
(no ei kyllä asuntokaan - siitä meillä riittää kaverini kanssa kauhutarinoita, varsinkin kylpyhuoneesta)

Voi kuule, kauhutarinoita on minullakin vaikka vain viikon Irlannissa oleskelin. Se on torakkoitten luvattu maa.

Minulla on tällainen tulevaisuuden suunnitelma, että kun nyt tästä vetäisen yli-opiston englannin pääsykokeet läpi niin että viuhahtaa (toive-ajattelua) ja pääsen humanistiseen heti ensi syksynä, niin sitten jossain vaiheessa hakisin ulkomaille. Ideaalisessa tilanteessa se ulkomaa olisi Amöriikka ja siellä Uni of California in B e r k e l e y, sivuaineena Celtic Studies (niinkuin sivukoukkauksena hervottoman hyvin sujuneelle Iso-Britannian ja Irlannin tutkimukselleni.Jälleen toiveajattelua). Mutta realistisessa tilanteessa kävisi myös mikä tahansa Euroopan kahdesta englantia puhuvasta maasta.
Jossain vaiheessa huomaan kuitenkin olevani oppisopimuksella Kerimäkeläisellä huoltamolla.

No se siitä, mutta sellanen kysymys olisi kenelle tahansa kuka on opiskellut (ei siis vaan oleillut) englantia pääkielenään puhuvassa maassa: Onko vaikea seurata opetusta vieraalla kielellä?
Itselläni on kiitettävä englanti mutta silti mietityttää, että selviäisiköhän täysin englanninkielisessä opetusympäristössä.

Muokkaus: Minkälainen sensuuri poistaa yliopiston nimen???
 
Jotain höpisen tähän, vaikken Erasmus-vaihdossa ole ollut... Mutta ajattelin vaan suositella vaihto-opiskelijaksi lähtöä muillekin, useimmissa oppilaitoksissa on sellainen mahdollisuus.

Eli itse olen opiskellut sairaanhoitajaksi ja ollut koulun omien vaihto-opiskeluyhteyksien kautta ulkomailla. Lyhyet jaksot, noihin puolen vuoden - vuoden oleskeluihin verrattuna, mutta kumminkin...

Olin hitusen vaille kuukauden Tallinnassa, lastensairaalassa ja kolme kuukautta Nepalissa, Katmandussa Patanin sairaalassa. Ulkomaanvaihtoni ovat olleet siis työharjoitteluja, emme opiskelleet paikallisessa oppilaitoksessa vaikka tavallaan sitä kautta siellä olimme. Nepalissa tosin olimme koululla melko paljon, keskiviikko oli siellä aina opiskelupäivä jolloin ei voinut mennä töihin, joten olimme ne päivät koululla. Teimme päättötyötä, etsimme koulun kirjastossa siihen materiaalia ja työstimme tutkimusta. Keräsimme tutkimusmateriaaliksi paikallisen oppilaitoksemme opiskelijoilta aineita aiheesta terveys, päättötyömme aihe oli Kuinka nepalilainen sairaanhoitajaopiskelija kokee käsitteen terveys.

Molempiin ulkomaan jaksoihin haettiin siis suoraan koulumme opolle, Nepalin hakemus välitettiin Kotkan ammattikorkeakouluun, jonka harjoittelupaikkoja ne varsinaisesti olivat.

Eli ammattikorkeakouluissakin vaihtomahdollisuus on, kannattaa tutustua oman oppilaitoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Aikanaan siihen sai vielä ihan kivasti tukea - tietty könttäsumma saatiin matkoihin (3500 mk), silloin ruokailu oli ilmainen joten saimme ruokarahaa 14mk / arkipäivä ja lisäksi koulun pienen stipendin, joka kattoi lähinnä hepatiittirokotukset... Niin, ja asumistukea ulkomaille sai korkeimman mukaan. Näin silloin (1998).

Niin, ja reissun ajan opintojen korvaavuudesta... Mehän olimme pidempään Nepalissa kuin vuosikurssimme Suomeen jäävien harjoittelu, joten olimme poissa jokusen teoriaopintojakson ajan. Asian sai kyllä järjesteltyä opettajien kanssa. Aktiivisuutta se kyllä vaati, eli kävimme etukäteen sopimassa korvaavista tehtävistä niiden opettajien kanssa, joiden kursseilta olisimme poissa. Saimme erilaisia kirjallisia tehtäviä, jotka palautettuamme 'missaamamme' kurssit hyväksyttiin suoritetuiksi. Eli ihan suoraan ei vaihtoa hyväksytty korvaavaksi.
 
Minun vaihtoni on nyt varmentunut. Olen niin pitkään aloittanut suuren osan lauseistani "jos minä pääsen sinne Hollantiin..." etten osaa pitää sitä totena. Nyt pitää mennä kv-koordinaattorin kanssa puhumaan kaikesta. Jännittävää :)
 
Ylös