Valinnaisaineet yläasteella

Kyselisin, esim. onko Saksa niin vaikea kieli kuin sen sanotaan olevan, jos joku (minut poislukien) haluaisi sellaisen valinnaisaineeksi.

Tai Ranska, onko sen ääntäminen vaikeaa?

Itse olen kiinnostunut Venäjästä, joka on kuulemma aluksi mielenkiintoista. Mutta jos minä hurahdan johonkin kieleen, se mielenkiinto säilyy varmasti pitempään kuin ensimmäisen vuoden.

Miksi jotkut, jotka eivät halua kotitalousuraa, valitsevat kotitalouden valinnaisaineeksi? Onko siinä jokin muu syy kuin miellyttävyys?

Mitä mieltä olette?

ElenGirl sanoi:

Miksi jotkut, jotka eivät halua kotitalousuraa, valitsevat kotitalouden valinnaisaineeksi? Onko siinä jokin muu syy kuin miellyttävyys?

Click to expand...

Miksi joku, joka ei aio lakimieheksi, valitsee lakitiedon valinnaisen?
Itse näkisin esimerkiksi kotitalouteen valinnaisten painottamisen selkeänä helppouden tavoitteluna. Siinä kun ei varsinaisesti tarvitse samalla tavalla tankata tietoa päähän kuin vaikkapa mainitsemassani lakitiedon valinnaisessa; ainakin yleisesti ottaen minulla on tällainen käsitys. Koulussa koetaan olevan ihan tarpeeksi "kunnon" opiskelua ilman kolmea tai neljää ylimääräistäkin kurssia. Mielestäni sama pätee esimerkiksi kuvataiteen, käsityön tai liikunnan valinnaisiinkin.
Kuulun niihin, jotka yläasteella ottivat kotitaloutta valinnaiseksi, ja kyllä minulla oli ainoana motiivina sen helppous ja rakkaus kotitaloustuntien sapuskoihin, on se yleensä mukavampaa syödä koulupäivän aikana kahdesti, joista lähes poikkeuksetta ainakin toinen oli jotain oikeasti hyvää ruokaa. Otin tosin myös lakitiedon kurssin, ilman mitään aikomuksia koskaan suuntautua lakialalle (enkä aio vieläkään), samoin kuin historian kurssin, jonne en myöskään aio suuntautua. Minulla oli motiivina järkyttävän hyvä ja tietyllä tapaa luotettavaksi ja tutuksi muodostunut opettaja ja se, etteivät muut kurssit vaikuttaneet niin mielenkiintoisilta.

Kielikysymyksiä en ala sen syvemmin analysoimaan, kun en itse niitä koskaan lukenut.

ElenGirl sanoi:

Itse olen kiinnostunut Venäjästä, joka on kuulemma aluksi mielenkiintoista. Mutta jos minä hurahdan johonkin kieleen, se mielenkiinto säilyy varmasti pitempään kuin ensimmäisen vuoden.

Click to expand...

Joo, joo, valitse venäjä, jos on mahdollista! Varsinkin jos mielenkiintosi säilyy siinä enemmän kuin vuoden, niin varmasti saat siitä paljon irti. Muutenkin venäjän kielestä on hyötyä, varsinkin jos aikoo suuntautua vaikkapa matkailu- tai myyntialalle. Venäläisiä turisteja näkee nimittäin paljon, ainakin täällä päin. Kyrillisten kirjaimien opettelu ei ole vaikeaa, sijamuodot ehkä hiukkasen ja aikamuodot ovat varsin hauskoja. Minkään opettelu ei ole vaikeaa, jos on vain tahtoa :wink:

Saksan kieltä en ole lukenut, mutta vierestä olen katsellut kaverin tuskailua kaikkien kielioppisääntöjen kanssa, mutta pysyn kannasani: minkään oppiminen ei ole vaikeaa, jos tahtoa löytyy. Ranskan kielen ääntämisestä ei ole mitään käsitystä.

Kielihulluna voisin valita kaikki, jos olisi mahdollista

Venäläisiä turistejakin tärkeämpi ryhmä on Suomen jatkuvasti ja voimakkaasti kasvava venäläisvähemmistö. Eli tulevaisuudessa millä tahansa palvelu- ja/tai hoitoalalla luettaneen venäjäntaito hyväksi työtä hakiessa.

Mie valitsin yläasteella valinnaiset ihan vaan, mistä tykkäsin. Meillä ei valitettavasti kieliä ollut valikoimassa, muuten olisin ottanu ehdottomasti ranskan... Vaikka saksan ja venäjän kielet on tietty hyödyllisempiä.
Ite otin kotitalouden ihan huvin vuoksi, sen lisäksi miulla oli kuvaamataito ja musiikki. Enkä aio sen pahemmin muusikoksi kuin kuvataiteilijaksikaan.

Luultavasti useimmilla yläasteilla suosituimmat valinnaisaineet ovat kotitalous ja atk. Koska useimmat tykkäävät syödä hyvää ruokaa, ja kuvittelevat atk-tuntien olevan pelaamista - tai tykkäävät tietokoneilla räpeltämisestä muutenkin.

Itse valitsin ruotsin syventävän, koska ruotsia ei ilman sitä olisi 9. luokalla ollut ollenkaan, ja arvelin vuoden tauon olevan haitaksi lukioruotsille. Ja opettaja käski, pöh.

Ja sitten käsitöitä, joissa oli oikein mukavaa, tein ainakin viitan ja villapaidan ja monia pienempiä töitä. Ja lisäksi musiikin bändisoittokurssi ja venäjä.

Hassua muuten, alunperin halusin aloittaa ranskan valinnaisena, mutta ryhmää ei tullut joten otin sitten tarjolla olevan kielen. Ja nyt opiskelen venäjää pääaineena ihan tyytyväisenä.

Kieliä voi toki opetella myöhemminkin monessa oppilaitoksessa ilmaiseksi ja kurssimaksua vastaan vielä useammassa. Eikä yläasteella ole mikään pakko päättää, mitä isona haluaisi tehdä. Voi toki yrittää suunnitella ja ennakoida, mutta ei kannata stressata.

Itse aikoisin kääntäjäksi, ja olen suunnitellut ensin nostavani kahdeksanteen luokkaan mennessä äidinkielen numeroa ainakin asteen ylemmäksi, jonka jälkeen keskittyisin kieliin, ehkä tulevaan Venäjään, Englantiin ja Ruotsiin. Venäjän lisäksi valitsen kaksivuotisiksi valinnaisiksi kuvaamataiteen ja tietotekniikan. Ja jos lukioon tähtään, siellä kuulemma olisi kauan haikailemani Latina valittavissa kursseina. Harmi kun sitä ei ole valinnaiskielenä yläasteella.

Itselläni oli kotitalous ja puutyöt pitkinä valinnaisina. Kumpikin oli mukava, tosin erikoisruokavalioruuat eivät olleet lainkaan hyviä ja niitä tehtiin pari kuukautta. Liikunta on aina poikien suosituin valinnainen, mutta tyttöjen liikuntaa ei käsittääkseni ole ollut vuosiin.

Kielistä venäjän tai saksan ryhmä on, mutta ranskaan ei yläastella ole tarpeeksi kiinnostusta löytynyt. Lukiossa taitaa ykkösluokkalaisilla olla ranskan ryhmä, mutta omalla luokallani ei.

Lyhyet vallinnaiset ovat aika turhia, keskimäärin yksi tunti viikossa. Eli se pari tuntia viikossa kahden jakson ajan. Atk:ssa saa todella pelata, koska eläkkeelle siirtyneen matikan opettajan tilalle tullut opettaja ja hänen seuraajansa seuraavana vuonna eivät osanneet pitää kuria. Jälkimmäinen opettaa minua yhä lukiossa tai ainakin yrittää. Lukee näet kaiken opettamansa suoraan kirjasta.

Olórini sanoi:

Kielistä venäjän tai saksan ryhmä on, mutta ranskaan ei yläastella ole tarpeeksi kiinnostusta löytynyt. Lukiossa taitaa ykkösluokkalaisilla olla ranskan ryhmä, mutta omalla luokallani ei.

Click to expand...

Täällä taas tuota venäjän ryhmää oli vaikea saada, mutta saksan ja ranskan ryhmät täyttyivät. Loppuenlopuksi saatiin kuitenkin venäjän ryhmä yläasteelle (että lukioonkin).

Muita valinnaisaineita venäjän lisäksi minulla oli tietotekniikka ja eläinten ja kasvien maailma (EKM). Tietotekniikka oli hauskaa 8.luokalla, mutta kun 9.luokalla vaihtui opettajat, tunneista tuli puuduttavia. Jos joutuu joka tunti tekemään melkein joka tunti PowerPoint-esityksen harrastuksesta/lempieläimestä/lempiammatista tai jostain muusta niin kyllä kyllästyy. Siinä sitten lusmuiltiin netissä mikä kerettiin ja opettaja ei tehnyt mitään sen estämiseksi. Mutta kyllä sieltä joitain html-koodeja jäi mieleen 8.luokalta :wink:

EKM oli taas kuin bilsaa, mutta hauskempaa, koska tehtiin vierailuja mm. kissataloon ja navettaan ja tunneille sai tuoda lemmikkieläimen näyttäytymään, jos opettajan kanssa siitä sopi etukäteen. Ja päästiin myös kasvattamaan tipuja!

En voi kuin kateellisena lukea teidän valinnaisvaihtoehtojanne.
Itselläni oli näppäilytaito vuoden ajan, ATK:ta ei muistaakseni edes ollut.
Ainoa vieras kieli oli saksa, itse olisin halunnut lukea venäjää tai ranskaa mutta kumpaankaan ei ollut mahdollisuutta.
Liikunnassa valinnaisena oli vain palloilu, mikä ei kiinnostanut. Sitten olikin kuvaamataitoa, jossa oli ehkä ärsyttävin opettaja ikinä.
Näiden lisäksi oli puukäsitöitä, tekstiilitöitä sekä kotitaloutta.
Kässä ja kotsa olivat oikeastaan ainoita josta hyödyin, opin nimittäin leipomaan ja laittamaan ruokaa paremmin, ja kässässä sain tehtyä kivan mustan viittani.

Olórini sanoi:

Lyhyet vallinnaiset ovat aika turhia, keskimäärin yksi tunti viikossa. Eli se pari tuntia viikossa kahden jakson ajan.

Click to expand...

No mielestäni lyhyistäkin voi olla hyötyä, jos esim. valitsisi englannin/matematiikan tukikurssin tai matematiikan syventävän tai vaikkapa menisi bändikerhoon. Jos siis tarkoitat yksivuotisia Meillä on muuten sellainen yksivuotinen ''Italian kieli ja kulttuuri'' valinnaisaine valittavissa. Kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta. :wink:

Siis olihan se mukava, kun oli pari tuntuia videokuvausta, mukavaa siinä kirjallisten aineiden välissä. Mutta hyödyllisyydestä en niin tiedä. Valinnaisessa englannissa luettiin tusina lehtiartikkelia ja taidettiin kerrata joitain kielioppeja. Siinä se oli hyvä lisä muuhun englannin opiskeluun.

Valittavana taisivat vuoruvuosin olla myös lyhyt italia tai espanja. Siinä vähän turistisanoja oppii, mutta aika turhaa se on. Samoin elektroniikka rakentelussa tekivät jonkun kahdesta ledistä koostuvan lampun. Se voi olla hyödyllinen puutyön kanssa, mutta enemmän se onkin huvikseen käytävä aine. Kaikkein turhauttavinta oli, jos lyhyttä valinnaista sattui olemaan yksi tunti kerrallaan. Ota siinä sitten työkalut esiin, tee vartti töitä ja siivoa pois. Tai yritä kotitaloudessa saada jotain tehtyä, syötyä ja korjattua pois tunnissa.

Oppiihan kotitaloustunnilla ihan perus kodinhoitoa ja ruoanlaittoa, jossei innosta niitä oppia kotosalla. Onhan niistä hyötyä ihan arkielämässä, eihän siihen tarvitse mitään uraa luoda.

Omia valinnaisiani olivat juuri köksä, kuvis ja atk. Kotitaloudesta tykkäsin kovasti, ja ja olinkin (kehumatta ) parhaimmasta päästä. Oli kiva näperrellä jotain ekstrajuttujakin, yleensä opettaja antoi niitä ryhmälle, jossa itsekin kokkailin. Äitikin tykkäsi, kun on itsekin alkujaan keittäjä ammatiltaan.
Kuvaamataidosta oli hyötyä kuvislukioon pyrkiessä, ja siitä tykkäsin muutenkin. Atk sensijaan, noh, ei ollut ehkä sittenkään minun juttuni. Toki sieltä tuli pohja kymmensormijärjestelmälle ja jotain koodeja, mutta muuten jälkikäteen ajateltuna vähän turhake.

Ranskaa olisi ollut tarjolla, harmittaa nyt, etten ottanut. Edes vähän olisi hyvä ollut osata. Toisaalta olen melko varma, että tuossa vaiheessa ajattelin myös sitä helppoutta. Pari ystävääni ottivat ainakin sellaisia kursseja, joista tuli paljon tekemistä; kielet, fysiikka/kemia jne. Toki heille koulunkäyminen oli kaikkein tärkeintä sillä hetkellä, kun taas itselleni ei siinä vaiheessa niinkään, kun niitä valittiin. Kunnialla silti selvisin, ja kaikki valinnaiset olivat kiitettäviä, elleivät erinomaisia, joten eivät pudottaneet kaikkien aineiden keskiarvoa. Kenties joku kieli olisi sen saattanut tehdäkin, jos se ei olisikaan loppuun saakka innostanut. Lyhyistä valinnaisista en oikein muista mitä minulla oli, varmasti niitä kuitenkin oli. Kenties Maailman keittiöt-ruokakurssi ja enemmän kuvista? En kyllä sinänsä voi mennä vannomaan, mutta kuulostavat ja tuntuvat enemmän tutuilta kuin mikään muu.

ElenGirl sanoi:

Miksi jotkut, jotka eivät halua kotitalousuraa, valitsevat kotitalouden valinnaisaineeksi? Onko siinä jokin muu syy kuin miellyttävyys?

Click to expand...

Minulla syy oli se, että valitsin valinnaisaineiksi ne aineet joissa ei tarvinnut 'päntätä'. Yritin siis päästä mahdollisimman helpolla.. *hih*

Minulla oli samat valinnaiset kuin Anella!
Atk:n ja kuviksen valintaan kyllä vaikutti myös niiden mielekkyys ja elämään kuuluminen muutenkin kuin vain kouluaineina. Mutta tuo köksä oli ihan silkkaa 'helpolla pääsemisen' tavoittelua. En ole mikään kotitalousihminen ja meillä ruoat laittaakin mieheni. Mutta kyllä köksästä oli hyötyäkin valinnaisena. Joskus harvoin innostun itse tekemään esim. kerroskiisseliä, vaniljakastiketta tai vaaleaakastiketta (ruoan kanssa). Kaikki nuo on opittu silloin aikoinaan köksäntunneilla ja ohjeet katsonkin yhä ikivanhasta köksän kirjastani!
(Nuorempana tein nälkääni myös köksänkirjan teeleipiä.. Silloin kun ei ollut vielä miestä kokkaamassa. ;D )

Minä tässä viime viikolla valitsin kasin valinnaisia.
Ärsyttää kun olisin halunnut kuviksen pitkäksi valinnaksi, mutta kun olen neljännellä aloittanut ranskan niin en voi. Ja minulle ei todellakaan kukaan kertonut silloin kolmannella luokalla sitä valitessani että se voisi estää toisten aineiden opiskelun, sanottiin vain että se jatkuu sitten yhdeksännelle asti. Eli se siitä pitkästä kuviksesta.

No, puolipitkäksi (eli kahdelle kurssille) otin sitten rättikässän, kuviksen aihe kun ei kiinnostanut ja kässässä saa tehdä vaatteita. Varavalinnoiksi puukässän puutyökurssi ja hissan toisesta maailmansodasta pidettävä kurssi.
Lyhyet taas - kuvista, kuvista ja kässää. Varavalintoina lisää kuvista ja lisää kässää. Näin sen kuuluukin mennä, mitä minä millään lukuaineilla

Minusta kielten opiskelu ei ole koskaan turhaa. Oli kyseessä sitten mikä kieli tahansa, on sen taitamisesta luultavasti hyötyä tai sitten edes omaa iloa. Ja mitä nuorempana kieliä lukee, sen helpompaa se on, niinhän sitä sanotaan. Eli kantsii ottaa yläasteella lisäkieliä, ne ei vielä siinä vaiheessa ole edes niin vaikeita, että niistä selviäminen olisi ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Itse olen lukenut nyt kohta kuusi vuotta saksaa ja alan pikkuhiljaa ymmärtää sitä. Saksa on siitä vaikea kieli (minusta), että kaikki asiat vaikuttavat kaikkeen paljon enemmän kuin vaikkapa englannissa. Esimerkiksi adjektiivien taivutukset voivat määrätä, missä muodossa sanan artikkeli tulee ja sama juttu toisinpäin. Itselläni oli siinä kasi-ysiluokalla semmoinen vaihe, missä en älynnyt saksasta melkein mitään, mutta nyt lukion ykkösellä alkaa kokonaisuus erottua sekamelskan joukosta. Eli suosittelen, se on kivaa.

Yläasteella luin siis pitkinä valinnaisina A2-saksaa sekä kotitaloutta. Kotitalous tuli lähinnä siksi valituksi, ettei haluamaani ranskanryhmää muodostunut, joten jouduin sitten kokkailemaan kasi- ja ysiluokan. Toisaalta se oli melko rentoa, ei sillä, mutta olisi ollut kivaa saada ranska jo siinä vaiheessa neljänneksi kieleksi. En saanut sitä edes lukiossa, sillä pitkä saksa ja se menivät päällekäin, eikä pienten ryhmien takia ollut kun vain yksi ryhmä per kieli, snif! Mutta lukion kakkoselle sain kurssillisen latinaa! Hieman helpotusta.

Lyhyitä valinnaisia yläasteella minulla oli kahtena vuonna ns. tiedotuskerho, jossa kirjoitettiin juttuja paikalliseen lehteen. Se oli ihan mukavaa joskin vähän yksitoikkoista ja ehkä jopa liian rentoa. Minulla oli myös musiikin lyhyt valinnainen, jossa soiteltiin ja sitten esiinnyttiin vanhempainilloissa, sekä kasiluokan ajan kahdesti viikossa "Science"-kurssi, eli valinnaista fysiikkaa/kemiaa, jossa tehtiin kaikkia hauskoja kokeita ja myös vierailtiin muutamissa paikoissa. Se oli kyllä hauska kurssi!

Itse aloitin saksan lukemisen 8. luokalla ja kiinnostus on säilynyt tähän päivään asti. Eli lukion ensimmäiselle luokalle. ElenGirl: Jos aiot aloittaa saksan opiskelemisen, muista että kielioppi on melko vaikeaa ja jopa saksalaiset itse takkuilevat sen kanssa. En kuitenkaan halua pelotella. Onneksi saksan kielestä löytyy yhtäläisyyksiä muihin kieliin kuten ruotsiin ja englantiin.
Esim: Du = sinä, Change = mahdollisuus jne
Saksassa on kuitenkin ikäviä pikkutietoja jotka on kaikki osattava. Esimerkiksi se että substantiivit kirjoitetaan aina isolla. Sanajärjestyskin on suurinpiirtein sama kuin Star Warsin Yodalla. Hauskinta saksassa on ehdottomasti ääntäminen esim: Stimmt = "Shtimmt", Aber = "Aba" (tai jtn?)
Kieliopissa on myös melko hauskaa se että menneessä aikamuodossa verbeihin lisätään ge- sanojen eteen esim:
Wissen = Gewusst (kai?) jne.
Saksa on todella vaikea kieli mutta jos aiot aloittaa saksan opiskelun niin älä lannistu ensimmäisen vuoden jälkeen niinkuin monelle käy vaan jatka sitkeästi eteenpäin!

Mitä ranskaan tulee, sitä en ole koskaan opiskellut. Oikeastaan kaikki kaverini sanovat että ranska on ihan mukava kieli kun sen tajuaa. Tosin eräs kaverini lopetti ranskan heti yläasteen jälkeen, mutta tämä lienee yksittäistapaus.

Saksan kieli kyllä kuulostaa hauskalta, mutta ehkä se ei ole se kieli mitä haluaisin ensisijaisesti opiskella. Toki se tarjoaisi mahdollisuuksia vaikka mihin. Mutta jos Venäjän ryhmää ei tule, otan Saksan. Koska Ranska ei oikein kiinnosta tässä vaiheessa. Mutta olisi tietysti sekin on yksi vaihtoehto. :wink:

Minä en tykännyt kotitaloudesta koska en jaksanut nipottavaa opettajaa, ja siksipä en sitä valinnaisena jatkanut. Mielestäni ihan pätevä ruuanlaittaja olen siitä huolimatta, vaikka silloin monet perustelivat köksän jatkamistaan sillä että ilman köksää et osaa mitään etkä pärjää elämässä. Niinpä.

En kyllä enää muista millä perusteella sitten valitsin pitkät valinnaiseni. Musiikki varmaan oli harrastuspohjalta itsestäänselvyys, ironista oli sitten se että siihen tuli kaksi ryhmää joista toinen koostui pääasiassa häiriköistä ja toinen ihmisistä joita kiinnosti oikeasti, minun lukujärjestykseni sitten heitti minut siihen häirikköryhmään. Oli koko turha olo sen kanssa.

Saksaa kituutin yläasteella myös, meillä oli opettaja, jolla oli jatkuvasti kiire eteenpäin enkä oikein koskaan saanut saksan mutkia taottua päähäni. Tänä päivänä ymmärrän yksinkertaista saksaa mutta en sitä itse pysty ihan alkeellisimpia sanontoja lukuunottamatta tuottamaan. Omasta mielestäni saksa oli vaikeaa, mutta olen yleensäkin sitä mieltä että kielenopetus on täällä vähän liian kielioppipainotteista, suomalaiset osaavat kieliopin mutteivat uskalla puhua. Tuntui että pääpaino ei ole sillä että tiedät sanan vaan sillä että tiedät mikä sen suku on.

Kolmas valinnaiseni oli sitten tietotekniikka, perusteena joko kiva opettaja tai sitten se että pääsisi edes joskus koneelle. Puoli vuotta koko aineesta kului lähinnä Exceliä opetellessa, mutta huomasin ilokseni viime syksynä että oppi ei ole ainakaan kokonaan mennyt ihan hukkaan. Vähän huonommassa tilassa ovat sitten html- ja ohjelmointitaitoni, se oli hämärämpää.

Tekstiilityötä olisin myös halunnut opiskella, muistaakseni mietin aika pitkään sen ja atk:n välillä ja päädyin sitten jälkimmäiseen.

Omasta mielestäni lyhyet valinnaiset olivat hyödyllisiä (varsinkin ysillä kun otin "kunnollisia" aineita, kasilla kävin ilmaisutaitoa mikä oli kyllä ihan mukavaa vaihtelua), mutta sehän on kiinni valinnoista. Ruotsia esim. ei olisi ollut meillä yhdeksännellä ollenkaan ilman ylimääräistä kurssia, oli hyvä ettei opiskeluun tullut vuoden taukoa. Englannin syventävä oli ehkä enemmän hupikurssi, tehtiin näytelmiä, pelattiin ja leikittiin, käytettiin kieltä eikä opiskeltu kielioppikiemuroita. Matikan syventävällä pääsin aloittelemaan lukion oppimäärää, olin laskenut ko. kurssin oppikirjan jo kasilla ja muutenkin matikka yläasteella oli vähän turhan haasteetonta.

Mitä valinnaisten ja uran yhteyteen tulee, monilla on varmaankin muut syyt mielessä valintoja tehdessä. Ainakaan meidän valikoimista ei edes löytynyt mitään mikä olisi itseäni erityisemmin kiinnostanut ammattivaihtoehtona, musiikkia ehkä lukuunottamatta mutta siinä osaaminen yleensä hankitaan muualla kuin yläasteella. Taitoaineista on hyötyä ihan arkielämässäkin, ja monella on tietysti mielessä ihan se helppous.

Mikä ero noilla pitkillä ja lyhyillä valinnaisilla oli? Meillä oli vain ne valinnaiset ja niitä sai valita kolme (kaksi, jos oli a-saksa, mutta minun ikäisillä tai nuoremmilla ei sitä mahdollisuutta ollut). Kahdeksannella luokalla sai yhteen jaksoon jonkin "kurssin" (minulla oli muistaakseni lentis-kurssi ja matkailuenglanti, kaikki olivat viimeisiä vaihtoehtojani. Mitään valinnoistani ei tullut, pahus sentään!), mutta muuten ei ollut mitään kursseja, kuten Mor Nienorilla vaikuttaa olevan. Ihan outoja järjestelmiä teillä. Ja miksei Steelsheenillä ollut ruotsia ysiluokalla? Ihan kahelia.

Minulla oli valinnaisina kuvis, musiikki ja käsityö. Käsityön olisin kyllä halunnut, mutta otin sen koska venäjän ryhmää ei tullut. Kaikista kyllä tykkäsin tosi paljon, oli kiva päästä pois atk:n ja kotsan tunneilta. Minä en kotsasta pitänyt, koska piti laittaa ruokaa enkä osannut enkä halunnut opetella. Ehkä asenteeni takia en saanut siitä erikoisen hyvää arvosanaakaan, ja olin onnellinen kun pääsin pois. Ehkä olisin voinut ottaa sen ihan järkisyistä, ehkä osaisin nyt laittaa kalaa jotenkin ja muita vaikeampia ruokia... mutta nääh. Onhan niitä valmiita fileitä.

Erikoisempaa, mitä meillä oli tarjolla, oli maa- ja metsätalous. Muut teistä eivät ole sitä kai maininneet, tuskin sitä kaikilla kouluilla on. Muita vaihtoehtoja oli ranska ja saksa, ja vain ranskan ryhmä syntyi. Muita aineita ei kai ollut. Ihan hyvä valikoima, minulle olisi kelvannut neljäskin aine.

Valinnaiset olivat yläasteella oikeasti kiva juttu. Pääsi edes vähän vaikuttamaan omiin opintoihin, ei tarvinnut käydä sellaisessa mikä ei varsinaisesti ole koulunkäynnille elintärkeää, kuten puukäsityö. Moni pääsi harrastamaan musiikkia tai tekemään niitä käsitöitä, mihin ei muuten olisi päässyt. Minäkin opin käsitöissä paljon ja osaan itse tehdä helposti hameen itselleni tai neuloa villatakin (viime perjantaina tein palmikkopipon). Valinnaisaineita jäi lukiossa kaipaamaan, vaikka olihan edelleen musiikkia ja kuvista ja yhden kurssin jälkeen ne olivat vapaavalintaisia, mutta käsityötä ei ole enää. Minä tosin menin käsityön opettajan luo ja kysyin, että vieläkö torstaisin on se kässäkerho ja saanko minäkin tulla. Kyllä saan.