Elhathin pahigzzesta tulikin mieleeni se kohta, jossa hän esiintyy. Silloinhan oli juuri sadonkorjuujuhla. "Ja niin kuin valarin tapana oli pukeutua Ilúvatarin Lasten hahmoon kuin vaatteisiin --- he myös söivät ja joivat ja kokosivat maasta Yavannan hedelmiä jotka he olivat tehneet Erun alaisuudessa (Silm. 88).
Joten Valinorissa ainakin koottiin pelloilta ja puutarhoista satoa syötäväksi. Niin kuolematon kuin tuo maa oli (samalla sivulla: "eikä Valinorissa ollut talvea eikä kuolemaa") kasvit kukkivat ja kantoivat hedelmää, jota korjattiin.
Puutakin heidän täytyi kaataa valmistaakseen esim. Mírielin kangaspuut ja varsia hakkuihinsa, joilla he louhivat kiveä.
Joten Valinorissa ainakin koottiin pelloilta ja puutarhoista satoa syötäväksi. Niin kuolematon kuin tuo maa oli (samalla sivulla: "eikä Valinorissa ollut talvea eikä kuolemaa") kasvit kukkivat ja kantoivat hedelmää, jota korjattiin.
Puutakin heidän täytyi kaataa valmistaakseen esim. Mírielin kangaspuut ja varsia hakkuihinsa, joilla he louhivat kiveä.
)
Tulee aivan mieleen se mainos, jossa safarituristeja viihdytetään Afrikassa pahvisella sarvikuonolla. Voiko olla, että Kuolemattomien Maiden sudet (esimerkin ottaakseni) eivät olleetkaan lihansyöjiä, vaan löntystelivät kauriiden rinnalla kuin Eedenissä. Pahuksen Tolkien, kun ei miettinyt asiaa enempää, tai ainakaan minä en ole tästä mitään lukenut. Joka tapauksessa uskon, että 'kuolemattomuus' viittaa pikemminkin maan hehkun, taian tms kuolemattomuuteen, että siellä aika ei tapa muinaisuutta ja tietoa, ja että kevään lupaus ei kuole syksyyn. Niinpä 'katoamattomuus' onkin pikemminkin abstraktien asioiden katoamattomuutta, jatkuvuttaa.
