Valinorin Kaksi puuta, Aurinko ja Kuu

En nyt tiedä, onko enemmän huvittavaa vai surullista, että Kontuwikin Silpion-artikkelin luettuani en varmaan enää ikinä pääse siitä ajatuksesta, että Telperion on alun perin kirsikkapuu. Enkä voi olla miettimättä, miksi ihmeessä juuri kirsikka. Ainakaan äkkiseltään mieleeni ei tule yhtään mytologiaa, jossa kirsikkaan liittyisi mitään maagisia ominaisuuksia.

Valarin puita esittävien kuvien kohdalla mietityttää aina myös se, miten vähävaloisina ne on pakko esittää, jotta niistä saisi mitään selvää. Kun kuu kerran on yksi ainoa Telperionin kukka ja aurinko yksi ainoa Laurelinin hedelmä, Telperionin pitäisi kaiken järjen mukaan hohtaa noin miljoonan kuun voimalla ja Laurelinin puolestaan leiskua noin miljoonan auringon teholla. Eihän sellaisessa kuvassa tietenkään olisi oikeasti muuta nähtävää kuin sokaiseva kirkkaus, mutta silti nuo lähinnä jouluvalaistuja katupuita muistuttavat kuvat tuntuvat surullisen vaisuilta.

[Huom: keskustelun aloitusviesti ja kaksi vastausta siihen siirretty keskustelusta Wikiuutisia. Terveisin konnavahti Tik]

Isilmírë sanoi:

Kun kuu kerran on yksi ainoa Telperionin kukka ja aurinko yksi ainoa Laurelinin hedelmä, Telperionin pitäisi kaiken järjen mukaan hohtaa noin miljoonan kuun voimalla ja Laurelinin puolestaan leiskua noin miljoonan auringon teholla.

Click to expand...

Ei välttämättä. Kadonneiden tarujen kirjassa kerrotaan että näiden viimeisten tuotosten kirkkaus voimistui, ylittäen alkuperäiset puut.
Straightway such a blinding radiance leapt forth as even the full bloom of Laurelin had not yielded of old, and the darkened eyes of Vali were dazzled so that they fell back stunned.
(HoME, I, 186: valitettavasti tätä yksityiskohtaa ei taideta mainita vuoden 1977 Silmarillionissa)


Puiden valo oli ilmeisesti ollut ennemmin välillistä, ne erittivät jonkinlaisia valaisevia nesteitä ja aerosoleja.
Toisen puun [...] joka kukasta putoili maahan kasteena hopeista valoa...Toisessa puussa [...] yksittäiset kukat muistuttivat loistavia torvia joista läikkyi maahan kullanhohtoista vettä.... Ja valo, joka puista valui pysyi kauan, eikä se heti levinnyt ilmaan tai vajonnut maahan; ja Telperionin kasteen ja sateen joka Laurelinista valui Varda kokosi suuriin altaisiin jotka olivat kuin kimmeltäviä järviä, ja kaikkialla valarin maassa ne olivat veden ja valon lähteinä.
(Silmarillion (1977/79), ss. 42-42)

Silman linja Auringon ja Kuun suhteen on muistaakseni tosiaan se, että ne ovat vähäisempiä valoja muinaisiin Puihin verrattuna - mikä on kauniisti linjassa koko Silman yleisen teeman "kaikki turmeltuu eikä mikään uusi koskaan ole likimainkaan yhtä hienoa kuin vanhat asiat muinoin" kanssa. Puiden valon on kuitenkin ollut pakko olla pääosin aika suorasukaista, koska Valinorin vuorokaudenajat määräytyivät sen mukaan, kumpi puu oli täydessä loistossa ja kumpi lepäsi, olkoonkin, että niiden valoa pystyi myös taltioimaan nesteen muodossa.

Vaan mikä tämä kirsikkakuu oikein on? Tai siis luin (väärin) mainitusta Silpion-artikkelista, että se oli kirsikkapuu eli "Cherry-moon". Ihmettelin tätä ja googlasin sitä ja törmäsin vain johonkin ilmeisesti hirveään huonoon lehvaan. Eli joku toinenkin on sellaista kuuta ajatellut, mutta se ei ilmeisesti tarkoita erityisesti mitään?

Täällä hiukan lähteitä brittein saarten mielikuviin ja tarinoihin kirsikasta. Japanissa juhlitaan sakuraa ja siihen liittyy uskomuksia. Muuten aika vähän löysin, varsinkin kun miettii että kirsikoita on syöty viimeistään pronssikaudella. Kävin siis läpi symbolisanakirjaa (josta löytyi kyllä kirsikan selitystä kukkien kielellä), yms.

Kristillisessä symboliikassa kirsikat ilmeisesti edustavat paratiisia. Nopea googletus tuo esiin useammankin lähteen, jonka mukaan myös Jeesus-lapsi kuvataan toisinaan kirsikoita kädessään.

Isilmírë sanoi:

Telperion on alun perin kirsikkapuu. Enkä voi olla miettimättä, miksi ihmeessä juuri kirsikka. Ainakaan äkkiseltään mieleeni ei tule yhtään mytologiaa, jossa kirsikkaan liittyisi mitään maagisia ominaisuuksia.

Click to expand...

Toisin päin ajateltuna: mikä tavallinen puu vastaa parhaiten Telperionin kuvausta eli on täynnä valkeita kukkia? Ehkä Tolkien on jonain keväänä nähnyt yksinäisen valkokukkaisen kirsikkapuun ja saanut idean, että se voisi sopia myyttiseksi valonlähteeksi.

Tai entäpä sellainen vähän maallisempi selitys, että kirsikkapuu on kevään valopilkku: se tuo valoa synkän talven jälkeen ja kukkien mukana valkeus vieläpä leviää lähes nesteenkaltaisesti ympärilleen. Ehkä jokin tällainen ajatus olisi voinut olla alitajuisesti Tolkienin mielessä?