Vanhempien kootut selitykset

Jaamar

Hyykäärme
Vastuuhenkilö
Konnavahti
Kun meillä on kerran Lasten suusta-topikki niin tämä on vähän kuin vastapainona sille. Aikuisilla on välillä aivan uskomattomia (tai joskus uskomattoman typeriä) selityksiä kun pitäisi opettaa lapsille vaikeita asioita elämästä ja maailmasta. Kasataan tänne kontulaisten kuulemia/antamia selityksiä joilla valottaa lapsille tätä kummallista elämää.

Yksi esimerkki kun olin pieni niin olin hyvin kateellinen koirille joilta ei tarvitse pyyhkiä takapuolta. Kysyin äidiltäni mistä johtuu että koirien takapuolta ei tarvitse pyyhkiä, mutta ihmisten tarvitsee.
Äitini vastasi että koirat nostavat häntänsä pystyyn kun käyvät kakkimassa, mutta ihmisillä ei ole häntää jonka nostaa joten ihmisten pitää pyyhkiä takapuoli.

Tai toinen ei niin hauska, mutta varsin romanttisen positiivinen selitys kun pelkäsin pienenä että Suomeen tulisi sota. Minulle kerrottiin että Suomi on itsenäinen ja siksi Suomeen ei voi kukaan hyökätä.

Olen varma että monet kontulaiset tunnustavat tietävänsä paljon mielikuvituksellisempia ja parempia selityksiä kuin minä. Älkää siis pimittäkö tietojanne :)
 
Lapsethan tietysti saavat alkunsa pienestä herneestä äidin mahassa, ainakin jos minun äitiäni ja hänen siskopuolelleni antamaansa selitystä on uskominen...

Muita en juuri tähän hätään vastaheränneenä, eli hieman tokkuraisena vielä saa päähäni.
 
[off] Liippaako tämä nyt vähän läheltä Vanhempien lausahduksia ja teesejä? [/off]

No, eipä sillä, on minulla kai jotain sanottavaakin. Kyselyikäiset lapset on parhaita, ja olin eräänä viikonloppuna viettämässä aikaa seurassa, johon kuului tämä 2v. lapsi ja isä. Kotimatkalla lapsi kysyi, missä hänen onkimansa kalat ovat.

Nimi muutettu.
Lapsi: Missä Janin kalat?
Isä: Ainiin! Isi unohti ne mökille.
Lapsi: Miks?
Isä: Noku... Isi on vähän tyhmä.
Lapsi: Miks?
Isä: Noku... Isi unohti ne kalat.
Lapsi: Miks?
Isä: Noku ne nyt vaan jäi sinne.

Tai kun taivaalta alkoi kuulua jyrinää...
Lapsi: Mikä ääni se on?
Äitipuoli aka isosiskoni: Ukkonen jyrisee.
Lapsi: Miks niistä lähtee sellanen ääni?
Siskoni: No ne tummat pilvet törmäilee toisiinsa.
Lapsi: Miks ne törmäilee?
Minä: Niillä on varmaan huono päivä.
Lapsi: Miks on pilviä?
Minä: Auringon pitää kato levätä välillä.

No, en ole vanhempi, mutta kuitenkin. Offasin jo alussa niin offasin vähän lisää.
 
Tämä ei ollut kyllä vanhempieni, vaan siskoni tarina, mutta käy yhtä kaikki, koska hän on niin paljon vanhempi, että seisoi pienenä ollessani samalla auktoriteettiviivalla: Kysyessäni "Mistä tulin?", vastaus kuului, että "Äiti pyys Elannon lihatiskiltä puol kiloo jauhelihaa ja isi teki sut siitä." Uppos ihan täysii.
 
Tänään Siwalle kävellessämme ihmettelin 5-vuotiaalle tyttärelleni, että mihin reitin varren suuri lumikasa oli hävinnyt. Hän tapasi juosta sen ympäri pari kertaa talvemmalla. Ehdotin itse häviämistavaksi sitä, että tontut ovat vieneet lumikasan Korvatunturille. Tytär suhtautui selitykseeni hyvin skeptisesti ja arveli lumen vain sulaneen pois. Samaa hän toisti kaupan edessä olleelle tädille, jonka korvaan oli osunut puhe Korvatunturista ja joulutontuista hellepäivänä.
 
Jasdril~ sanoi:
[off] Liippaako tämä nyt vähän läheltä Vanhempien lausahduksia ja teesejä? [/off]

Voi se liipatakin, mutta katsotaan kuinka tämän kanssa käy. Minä kun haen nimenomaan lapsille esitettyjä selityksiä ja vastauksia maailman ihmeistä. Mutta katsotaan miltä alkaa näyttää. Onneksi keskusteluja voi aina yhdistellä jos siltä tuntuu :wink:
 
En tiedä, meneekö tämä nyt oikeaan topikkiin, mutta minun äitini perusteli hiustenpesupakkoa sillä, että muuten tulee matoja päähän ja hiusten kastelua ennen saunaanmenoa sillä, että hän oli joskus tuntenut "yhden pienen tytön", jonka hiukset syttyivät palamaan, kun tämä ei suostunut kastelemaan hiuksiaan. Otan tämän asian joka kerta esille, kun haluan piruilla äidilleni lapsuuden traumoista :)
 
Kun itse pienenä en jaksanut syödä ruokaani loppuun, äitini muistutti mua Afrikan lapsista, joilla ei ole ruokaa.

Ikinä en ymmärtänyt miten nämä asiat toisiinsa liittyivät. Jos söisin ruokani loppuun, olisiko sitten Afrikan nälkäisillä lapsilla maha täynnä? Jos en söisi, miten se vaikuttaisi lapsiin, eihän heillä sen enempää tai vähempää ruokaa olisi? Kerran ehdotin, että kun en jaksa syödä, lähetetään ruoka niille Afrikan lapsille. Muistan äitini suuttuneen ja sanoneen jotain näsäviisaista lapsista.

Itse vältän mainitsemasta Afrikan lapsia tai muuta syyllistävää - muistan vieläkin miettineeni niitä Afrikan lapsiparkoja ja ruoka oli jotenkin syyllisyyttä aiheuttavaa, syönkö vai enkö syö ja lapset kuolee nälkään. Käsken syömään ihan sillä verukkeella, että jos ei syö tulee huono olo eikä kasva vahvaksi ja isoksi. Katotaan mitä traumoja meidän lapset kertoo sillä perustelulla olevan.

Irvistelystä mummoni mua varoitteli. "Jos irvistelet ja tuuli kääntyy, naamasi jää tuollaiseks." Taisi joskus kääntyä kesken kaiken, muuten oisin varmaan paljon kauniimpi?
 
Tiistaina 09.06 tuli tv:stä Frankenstein leffa. Se oli pakko katsoa ihan vain siksi, että viimeeksi olin katsonut sen lapsena. Lapsena minua kovasti kiinnosti, että mikä kyseinen Frankensteinin hirviö on, kun en ihan ollut juonesta tuolloin täysin perillä. Isäni selitti, että hirviö on tehty puusta. :wink:
Vuosia myöhemmin jouduin hankalaan tilanteeseen, kun koulussa yläasteella väitin kivenkovaan, että Frankensteinin hirviö on tehty puusta. En voinut mitenkään kyseenalaistaa isäni selitystä, vaikka koulukaverit väittivätkin muuta! :D
 
Tämä saattaa olla aika kliseinen, mutta minua uhkattiin näkillä tai vesihiidellä, jos en suostunut tulemaan pois vedestä uinnin jälkeen :grin: Ja myöskään kaivon lähelle en saannut pienenä mennä, näkki tulisi ja veisi minut kaivon syvyyksiin :grin:
 
Cittarissa kassalle asti päästyämme lapset yleensä haluavat heti mennä kolikoilla toimivaan leikkiautoon keikkumaan. Se yleensä käy, jos auto on näköetäisyydellä. Kerran kuitenkin vain nelivuotias poika oli mukanamme ja hän halusi mennä yksin näköetäisyyden ulkopuolelle. Kielsin häntä ja sanoin perusteluksi, että joku voi siepata hänet ja viedä palkattomaksi työntekijäksi suonenjokilaiselle mansikkatilalle. Poika otti perustelun hyvin tosissaan, eikä lähtenyt viereltämme mihinkään.

Aikaa myöten poika ymmärtää, että puhuin lööperiä. Ei yksinäisiä lapsia Suomessa siepata pakkotöihin. Kun vielä enemmän aikaa kuluu, niin hän ymmärtää, että yksinäisille lapsille voi Suomessa tapahtua jotain vielä paljon pahempaakin. Mutta en olisi tahtonut oppia...
 
Pienenä, jos en syöny ruokaa, niin äitini sanoi: "Jos et nyt syö, niin Seppo Hovi tulee pimputtaa pianoa.". Luulin sitä joksikin hirivöksi. "Ei tule Seppo Hovi, minä syön!" :grin:
 
Ylös