Veganismi ja eläintuotteet: eettiset ja yleiset kysymykset

Isilmírë

Kuukivi
Huom. Kolme ensimmäistä viestiä Ärsyttääkö taas -ketjusta:

[Ärsyttää] MTK:n käsittämätön sekoilu pappi Kari Kuulan eläinteollisuuden julmuutta kritisoineen täysin asiallisen, loogisen ja teologisesti hyvin perustellun kirjoituksen tiimoilta sai vihdoin minulla keittämään yli niin pahasti, että laitoin vihaista (mutta toki asiallisesti muotoiltua) palautetta ja olen nyt ihan uudella tarmolla etsimässä kelvollisia kasvispohjaisia korvikkeita viimeisillekin vielä käyttämilleni maitotuotteille. On uskomatonta, että iso etujärjestö ottaa tuolla tavalla hampaisiinsa yksittäisen kirjoittajan, joka ei ole sanonut mitään totuudenvastaista, ja vie aloittamansa sensuurisirkuksen niin pitkälle, että virallisella kanteella kyseenalaistaa kirjoittajan koko ammatillisen osaamisen ja siinä sivussa vielä puheenjohtajansa suulla hurskastelee maaseudun kovaa työtä tekevien naisten puolustamisesta ja siitä, miten maataloustuottajat pitäisi jatkossa rinnastaa sorrettuihin kansanryhmiin. Ihan vain koska joku kehtasi kritisoida alan todellisia, olemassa olevia ja yleisesti tunnettuja epäkohtia.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon käyttäjä:
Onko parempi että syömme kotimaista lihaa joka päivä, vai että tuomme kasviksia ulkomailla lentokoneilla? Koska muita vaihtoehtoja ei ole.
 
Onko parempi että syömme kotimaista lihaa joka päivä, vai että tuomme kasviksia ulkomailla lentokoneilla? Koska muita vaihtoehtoja ei ole.
Näin sen perusteella mitä olen kuullut olisi ilmeisesti ilmaston kannalta järkevämpää syödä vaikka ulkomailta tuotuja kasviksia. Mutta tässä päästään siihen että jos kaikki yhtäkkiä ryhtyisivät vegaaneiksi pitäisi ajatella mitä laiduntavan karjan katoaminen tekisi esimerkiksi erilaisille hyönteisille tai joillekin kaveille jotka hyötyvät laiduntamisesta ja miten näiden lajien mahdollinen katoaminen vaikuttaa taas muihin lajeihin. Nämä ovat todella monimutkaisia juttuja, mutta lihakarjan kasvatus kuormittaa hurjasti ympäristöä. Paitsi että karja piereskelee hurjasti kaasuja ilmaan (en tiedä miten Suomen karjatilat vaikuttavat, mutta ilmeisesti ainakin yhdysvalloissa suurilla karjatiloilla lehmien päästämät kaasumäärät on todettu huomattavan suuriksi). Lisäksi karjan ruuan kasvatus vie hurjan määrän peltoalaa ja jos olen oikein ymmärtänyt karjan rehussa käytetty soija tuotaisiin aika pitkälti ulkomailta. Eli olisi kannattavampaa tuoda sen soijan sijaan kasviksia jotka voisi käyttää suoraan ihmisten ravinnoksi. Minä olen onnellisesti sekasyöjä, mutta olen vähentänyt viime vuosina aika paljon punaisenlihan ja kanan syömistä. Olen avoin myös ajatukselle että voisin joskus olla kasvissyöjä tai (ruokailutavoiltani) jopa vegaani, mutta en aktiivisesti pyri siihen enkä ole tällä hetkellä ainakaan vielä valmis kokonaan luopumaan lihasta tai eläinperäisistä tuotteista. Menen sen mukaan mikä hyvältä tuntuu ja katson mihin se johtaa.
 
Heipsankeikkaa. Viime aikoina aiheesta on käyty keskustelua esimerkiksi "taas ärsyttää" topicissa, mutta jotta se ei menisi tukkoon, niin perustin ihka oman ihqun ketjun.
Itse olen vegaani nyt pieniä lipsumisia lukuunottamatta esim maitosuklaan puolelle, samoin kuin hyvää ja vegaanista hiusväriä en ole vielä löytänyt. En nyt tällä hetkellä kerkeä muuta tekemään kuin vain aloittaa tämän ketjun, mutta varmasti osallistun keskusteluun illemmalla ja myöhemmin, kun aikaa on.

Esimerkiksi arvon @Tik tai joku muu ystävällinen moderaattorisielu voisi siirtää aiheeseen kuuluvat viestit tänne. :)
Lisäksi tänne eivät kuulu ruokaohjeet tai selvästi itse ruokaan liittyvät asiat, kuten "olen alkanut syödä enemmän perunoita, tältä minusta tuntuu" , koska nämä menenevät "Reseptikirjasto" ja "Ruokavaliot" -keskusteluihin.

Tämä on myös aihe, joka herättää suuria tunteita. Siksi toivoisin, että keskustelu pysyisi asiallisena ja toisia kunnioittavana.:heart:
 
Hennapohjaisissa väreissä on minulla se ongelma, että ne tuntuvat vetävän hiukset ihan älyttömään takkuun, ja henna tuntuu reagoivan kuumentumalla hiuksissa ja valmiiksi olevaan väriin, eivätkä ne tunnu kestävän sitä kuukautta. Olen miettinyt esimerkiksi Manic Panic - tai Arctic Fox - hiusväreihin siirtymistä, mutta niissä on taas se ongelma, että niitä ei oikein mistään saa (paitsi netistä tietty). Tietysti voisi jonain päivänä yrittää tehdä täsmäiskua paikalliseen miniskriikkiseen goottikauppaan ja urkkia, onko heillä. Ainakin siellä myydään Manic Panic -hiusvärejä, mutta en sitten tiedä, myyvätkö he vain shokkivärejä, kuten kaverini käyttämää sähkönsinistä, joita ei oikeasti muualta saa.

Lisäksi olen viimeisen puolen vuoden aikana siirtynyt käyttämään seuraavia täysin vegaanisia tuotteita: Urtekramin crystal deo:ta (toimii ihan ok, mutta saa lisätä pari kertaa päivässä jos urheilee), LV:n astianpesuainetta (ihan ok), XZ:n hiustuotteita (shampoo, hoitoaine, hiuslakka + geeli), koska ne ovat halvempia kuin Urtekramit ja Laverat sun muut ja Avrilin kynsilakkoja (toki käytän vanhat pois, vaikka ovat mitä lie So`Realia).
 
Last edited:
Metsästysargumentitkin voisi siirtää tänne, ja minun Kasvikunnan tuotteet-viestini, jos vain millään jaksat. :)
 
Mua jaksaa naurattaa se, millaisia someraivoja koulujen kasvisruokapäivät ovat saaneet aikaisiksi. Koululaiset kuolevat nälkään, kauheeta vihermädätystä jne. Kasvisruokapäiviähän on koulussa ollut aina. Niitä ei vaan ole kutsuttu sillä nimellä. Esim. mun kouluaikoinani kasarilla syötiin säännöllisesti mm. ohrapuuroa mustikkakeitolla, riisipuuroa, kesäkeittoa, pinaattilettuja... Vegaanisiahan näistä ei ihan kaikki olleet (riisipuuro ja kesäkeitto sisälsivät maitoa). Hernekeitossakin lihaa oli varsin minimaalisesti. Kotona jos valitti että koulussa oli "vaan" jotain ällöä kesäkeittoa ja hyi yök niin vanhemmat ilmoittivat että se on ihan ravitsevaa sapuskaa ja sä syöt koulussa mitä annetaan.

Kesäkeitto on kyllä edelleen hirveetä ja onneksi aikuisena saan päättää mitä syön, mutta en tajua mikä siinä on niin kamalaa jos koululainen joutuu esim. kerran viikossa syömään "kasvisruokaa".
 
...mutta en tajua mikä siinä on niin kamalaa jos koululainen joutuu esim. kerran viikossa syömään "kasvisruokaa".
Jos minä olisin perustamassa omaa päiväkotia/koulua tms suunnittelisin ruokalistat niin että siellä olisi mukana joka viikko vähintään kasvisruokia (saako vegaaniketjussa kommentoida jos ei täyttä veganismia tavoittele?). Esimerkiksi niin että yksi päivä viikossa on joko punaista lihaa tai kanaa, yhtenä-kahtena kalaa ja kahtena-kolmena kasvisruokaa. Lisäksi yksi iso valintaperuste keittiöhenkilökunnan palkkauksessa olisi kokemus maistuvien kasvisruokien valmistuksesta. Lisäksi haluaisin asenteiden erilaisiin kasvispainotteisiin ruokavalioihin olevan enemmän "JES!" kuin että ne aiheuttavat lisävaivaa.
 
(saako vegaaniketjussa kommentoida jos ei täyttä veganismia tavoittele?).
Miksi ihmeessä ei saisi? Sekasyöjänä en tavoittele veganismia, mutta syön ihan mielelläni hyviä vegaanisia ruokia ja teen niitä välillä itsekin, tosin ajattelematta niiden vegaanisuutta sen enempää. Esim. linssikeitto kuuluu ihan mun vakioruokiin.
 
Nimesin tämän ketjun nimenomaan veganismi ja eläintuotteet ..., koska ajattelin, että siten täällä voi keskustella ylipäätään erilaisiin (ruoka)tuote ismeihin liittyvistä asioista. :)
 
Tuolla ärsytys-topikissa mainittiin lihan kaikkien osien käyttäminen ja sitä kautta eläimen ja ravinnon kunnioittaminen. Tässä olen aika sampoilla linjoilla. Tosin en pidä joistakin sisäelimistä (jauhemaksa on kyllä hyvää laatikossa ja kastikkeessa), mutta tämän tulisi minusta olla oletus. Jos eläin tapetaan ravinnoksi se myös käytetään mahdollisimman tarkkaan. Ja käyttökelpoiset nahat yms tulisi myös ottaa käyttöön.
Oikeasti minua ei haittaisi vaan pikemminkin ilahduttaisi se että lihan hinta nousisi siinä määrin että se ei enää olisi (ainakaan suurelle joukolle keskituloisia) järkevä jokapäivän raaka-aine vaan enemmän juhla-aterioihin tai sunnuntairuuaksi mielletty. Ja jos tästä sattuisi sittenkin tulemaan lisätuloja ne ohjattaisiin tuottajille jotta heillä olisi paremmat mahdollisuudet panostaa eläinten elinoloihin ja laadukkaaseen ravintoon.
 
Tuolla ärsytys-topikissa mainittiin lihan kaikkien osien käyttäminen ja sitä kautta eläimen ja ravinnon kunnioittaminen. Tässä olen aika sampoilla linjoilla. Tosin en pidä joistakin sisäelimistä (jauhemaksa on kyllä hyvää laatikossa ja kastikkeessa), mutta tämän tulisi minusta olla oletus. Jos eläin tapetaan ravinnoksi se myös käytetään mahdollisimman tarkkaan. Ja käyttökelpoiset nahat yms tulisi myös ottaa käyttöön.
Itse taas inhoan maksaa kaikissa muodoissaan 😂 Sen sijaan munuainen ja sydän ovat mun makuuni hienoja raaka-aineita. Muita on valitettavan vaikea saada muuten kuin satunnaisesti. Tai ehkä pitäisi lyöttäytyä kaveriksi jonkun alkutuottajan kanssa.

Mulla on yhden jenkkimimmin (Jennifer McLagan) kirjoittama kirja Odd Bits, ja siinä hän kertoo miten ei pelkästään luiden tai sisäelinten vaan myös muiden "eksoottisten" osien saanti on jenkkilässä joko vaikeaa tai täysin mahdotonta. Täytyy olla hyvät suhteet suoraan teurastajaan saadakseen vaikkapa verta tai kateenkorvaa. Minusta on todella typerää, että eläintä ei hyödynnetä kokonaan. McLagan itse asiassa ihasteli Pohjoismaita, joissa näitä osia on saatavilla.
 
Meidän lihaasyövien olisi myös hyvä opetella käyttämään ruoanlaitossa muitakin ruhonosia kuin paistia ja filettä (ja jauhelihaa). Itseäni ärsyttää, että kunnollista luullista lihaa ja sisäelimiä on aika heikosti saatavilla - kysyntä on pientä, koska ihmiset eivät nykyään osaa valmistaa näistä mitään. Itse ajattelen, että kun eläin kerran teurastetaan ruoaksi, sitä pitäisi kunnioittaa käyttämällä se mahdollisimman tarkoin hyödyksi nimenomaan ihmisten ravintona. Puhumattakaan siitä, että näistä pitkään kypsennettävistä osista tulee oikeaa slowfoodia, ja ne ovat vielä varsin halpoja. Kevyt noidankehä: ei osata valmistaa -> ei ole menekkiä -> ei edes tiedetä tuotteen olemassaolosta -> ei ole menekkiä....
Näissä halvemmissa ruhonosissa on mielestäni vikana se, etteivät ne oikeasti ole halpoja. Ne ovat halpoja verrattuna kalliiiseen lihaan, mutta ns. perusjauheliha on silti halvempaa. Syynä tietysti on, että jauhelihan hinta on myyntimäärien vuoksi painettu alas. Olettaisin kyllä ruhojen tulevan käytetyiksi melko hyvin jauhelihaan ja makkaroihin. Mistä tuleekin mieleen harmillinen suuntaus parempiin makkaroihin, joissa on mahdollisimman paljon lihaa. Jos lihan kulutusta haluaa vähentää, makkara, jossa on lihaa ja siihen verrattavia tuotteita 45 %, on kaiken järjen mukaan parempi valinta kuin 85 % lihaa sisältävä makkara. Mutta edellistä vieroksutaan, koska se nähdään tuottena, johon teollisuus on sekoittanut kaikkea ja prosessoinut siitä huonon elintarvikkeen. Tietysti jälkimmäinen voi olla terveellisempi vaihtoehto, mutta lihan kulutusta se lisää. Ja lihan kulutuksen vähentäminen ajatuksella "vähemmän, mutta parempaa", johtaa ongelmaan. Jos kuviteltu makkaran syöjä söi ennen kaksi ensin mainittua makkaraa ja vaihtoi sitten yhteen jälkimmäiseen, lihan kulutus väheni vain 5,5 %.

Myös (hyvien) lihatiskien puuttuminen useimmista kaupoista ärsyttää. Jossain Alepassa en toki odotakaan olevan muuta kuin peruslihoja. Aina ei jaksa lähteä jonnekin Reinin lihaan (jossa sivumennen sanoen myyjät suorastaan innostuvat jos haluat ostaa jotain vähän kummallisempaa).
Kun tänne (keskustaan) rakennettiin uusi S-marketti, jonka jälkeen K-kauppa ja Siwa lopettivat, tarjonta heikkeni. Sekä entisessä S- että K-kaupassa oli lihatiski (Siwassa ei kai ollut, mutta siellä en käynyt), mutta nyt pitäjän ainokainen on pienessä (ja ahtaassa) kyläkaupassa.

Oikeasti minua ei haittaisi vaan pikemminkin ilahduttaisi se että lihan hinta nousisi siinä määrin että se ei enää olisi (ainakaan suurelle joukolle keskituloisia) järkevä jokapäivän raaka-aine vaan enemmän juhla-aterioihin tai sunnuntairuuaksi mielletty.
Kuinkahan paljon hinnan pitäisi nousta, että tällainen tilanne saavutettaisiin? Hinnan noustessa kulutus tietenkin vähenee, mutta kaikkien tuotteiden kohdalla väheneminen ei ole yhtä voimakasta. Ruokahan on keskituloisen tuloihin nähden tänä päivänä ylipäätään niin halpaa, että sen lihan hinnan tuntuvakaan nousu ei monille tarkoittaisi, ettei siihen enää olisi varaa. Kysymyshän on enemmän siitä, kuinka paljon ihmiset arvostavat sitä verrattuina vahtoehtoisiin kulutuskohteisiin.
 
Jos minä olisin perustamassa omaa päiväkotia/koulua tms ... yksi iso valintaperuste keittiöhenkilökunnan palkkauksessa olisi kokemus maistuvien kasvisruokien valmistuksesta.

Tämä olisi tärkeää. Veikkaan, että aika monen ennakkoluulot kasvisruokaa kohtaan johtuvat siitä, että he ovat joutuneet syömään niin paljon pahanmakuista tai mautonta kasvisruokaa, jolla ei edes lähde nälkä. Tällaista oli moni koulun kasvisruoka minun kouluaikoinani ja ainakin täällä pohjoisen pienillä paikkakunnilla huonoa kasvisruokaa saa edelleen myös ravintoloista. Aiemmassa työpaikassani ravintolahenkilökunta tuli usein kysymään minulta apua, kun asiakkaaksi oli tulossa vegaani. Näillä ravintola-alan ammattilaisilla ei ollut mitään käsitystä vegaaniruoasta tai aina edes kykyä tulkita ruokapakkauksista, että ovatko tuotteet vegaanisia vai eivät. Edelleen surullisen monen varsinkin vanhemman polven ihmisen käsitys kasvisruoasta on, että jätetään ruoasta liha pois eikä korvata sitä millään tai sitten se korvataan hirveällä määrällä juustoa. Onneksi tämä tilanne on korjaantumassa ja isommilla paikkakunnilla on suorastaan runsaudenpula hyvistä vegaaniruokaa tarjoavista ravintoloista. Koulu- ja laitosruokailujen nykytasosta en tiedä.

Itse jätin lihan ja maidon pois kymmenen vuotta sitten ilmastosyistä. Myöhemmin mukaan tuli myös haluttomuus tukea tehotuotantoa eläinoikeussyistä. Muutos kohti vegaanisempaa elämää on ollut hidasta, mutta vääjäämätöntä. Viimeisinä kiusauksina pois jäivät homejuustot ja lohi, jota söin lähinnä sushissa. On ollut huikeaa seurata vegaanisten tuotteiden valikoiman jatkuvaa kasvua. Haluan aina maistaa kaikkia uutuuksia, mutta päivittäinen ruokavalioni koostuu kyllä edelleen pääosin samoista pavuista, linsseistä ja tofuista kuin silloin vegehommiin ryhtyessäni. Suurin osa itse tekemästäni ruoasta on ollut vegaanista alusta asti, mutta kodin ulkopuolella olen joustavampi. Tuskin koskaan pääsen pisteeseen, jossa kehtaisin kieltäytyä kylässä tarjotusta ei-vegaanisesta ruoasta (kunhan lihaa ei ole lautasella) - olen tarpeeksi "vaikea" vieras muutenkin, kun en juo edes kahvia tai teetä. Eikä minulle mikään 100-prosenttinen vegaanisuus ole edes olennaista.


Onko parempi että syömme kotimaista lihaa joka päivä, vai että tuomme kasviksia ulkomailla lentokoneilla? Koska muita vaihtoehtoja ei ole.

Kuten Jaamar jo totesikin, nykytiedon valossa on ilmastoystävällisempää syödä ulkomaisia kasviksia kuin kotimaista lihaa. Nykyään lähes kaikissa ruoan ilmastovaikutuksia käsittelevissä artikkeleissa mainitaan, että kuljetuksen vaikutus ruoan hiilijalanjälkeen on pieni. Toki yksittäiset kasvikset voivat tehdä tässä poikkeuksen, mutta kokonaisuutena kasviperäinen ruokavalio on ilmastoystävällisempi vaihtoehto - ellei sitten pyydä itse kaikkea syömäänsä lihaa. Samoin talvella on usein ympäristöystävällisempää syödä ulkomailta tuotuja kasviksia kuin Suomessa kasvihuoneessa kasvatettuja. Sesonkien mukaan syöminen kannattaa ylipäätään, jos on kiinnostunut kasvisten ilmastovaikutuksista ja yleensä sesongin kasvikset ovat myös halvempia.

...jos kaikki yhtäkkiä ryhtyisivät vegaaneiksi pitäisi ajatella mitä laiduntavan karjan katoaminen tekisi esimerkiksi erilaisille hyönteisille tai joillekin kaveille jotka hyötyvät laiduntamisesta ja miten näiden lajien mahdollinen katoaminen vaikuttaa taas muihin lajeihin.

Toisaalta maailmassa on jo menossa valtava lajikato, johon suurena syynä on ilmastonmuutos ja sitä vauhdittava nykyisenkaltainen tehoeläintuotanto.
 
Laitosruuasta osaan sanoa vain oman kuntani keskuskeittiön osalta ja se on vaihtelevaa. Välillä on tosi onnistuneita ruokia, mutta arviolta 2/3 on mauttomia. Osa jopa lähes syömäkelvottomia (niin kuivat soijanakit että oli vaikea syödä). Laitoin tästä palautetta ja sain takaisin viestin jossa oli liuta perusteluja ja puolusteluja, mutta ei kiitoksia palautteesta eikä minkäänlaisia lupauksia tehdä asialle yhtään mitään. Vaihdoin siis pesko-ruokavalioni takaisin tavalliseen.

Toisaalta maailmassa on jo menossa valtava lajikato, johon suurena syynä on ilmastonmuutos ja sitä vauhdittava nykyisenkaltainen tehoeläintuotanto.
Minusta tässä on nimenomaan nyt kyse tuosta tehotuotannosta. Pienet tilat pitäisi saada kannattavammiksi. Lehmät takaisin kulkemaan hakaan huomattavasti pienemmissä laumoissa. Tallaamaan lehmipolkuja ja jättämään jälkeensä jätöksiä. Lampaat pitämään maisemaa auki risukoista ja jättämään jätöksiä. Minua oikeasti surettaa että pitää olla niin valtavasti eläimiä jos aikoo pitää eläimiä. Kun eläinten määrän voisi laskea kymmenissä ja päästä kannattavaan tilanteeseen.
En nyt osaa sanoa mikä olisi sellainen asia joka voisi johtaa seuraavaan tilanteeseen, mutta jos jotenkin päästäisiin siihen että isot tehotilat häviäisivät ja tilalle tulisi ja jäisi pienempiä tiloja ja ehkä jopa niin että jotkut ottaisivat vaan muutaman omatarve-eläimen niin lihan määrä kaupoissa vähenisi ja se vääjäämättä nostaisi lihatuotteiden hintaa. Tosin noissa tosi pienissä on sitten se ongelma että eläinten olot olisi sielläkin otettava huomioon. Vaikka jollain olisi kolme lehmää pitäisi niiden olot tarkastaa samalla tavalla kuin isojen tilojen. Tietty omatarve tuotannossa ei ehkä olisi tuotteiden käsittelyssä yhtä tiukat kriteerit kuin kaupallisessa tuotannossa (tai ainakaan pitäisi olla) mikä keventäisi heidän osaltaan vähän tuota taakkaa.

No nämä ovat tällaisia aika utopistisia unelmia ja entisajan pienimuotoisemman omatarvetuotannon haikailemista (unohtaen tyylikkäästi kaikki vaikeudet ja katovuodet yms. joita siihen aikaan liittyi).
 
Sitähän sanotaan, että niityt ovat käyneet uhanalaisiksi ekosysteemeiksi tehomaatalouden myötä ja lajikirjo on vähentynyt. Pörriäisparat! Suuren kokonaisuuden kannalta voisi kuitenkin olla hyvä, että olisi erilaisia monien lajien sekasysteemejä, joissa luonto voisi kukoistaa: erilaisia heinäkasveja, kukkia, kenties pensaikkoakin ja tietysti monia laiduntavia eläimiä. Ei varmastikaan tehokkainta maankäyttöä, jos pyritään lyhyellä aikavälillä mahdollisimman edulliseen lihantuotantoon, mutta ekologisesti ja eläinten hyvinvoinnin kannalta kenties parempi ratkaisu.
 
Niittyjähän myös perustetaan kylvämällä oikeanlaisia kasveja, jotka sitten niitetään säännöllisesti ja kannetaan pois, etteivät ne jäisi lahoamisellaan lannoittamaan maaperää vaan se köyhtyisi ravinnetasoltaan niittykasveille ideaaliksi. Toisaalta meillä on jo pitkään ollut "virkalampaita", jotka pitävät kohdistetulla laiduntamisella auki mm. kiinteitä muinaisjäännöksiä. Miksei siis voisi olla myös "virkanautoja", ideaalitapauksessa kyyttöjä ja suomenkarjaa, jotka ylläpitäisivät laidunekosysteemejä?
 
Ylös