Verkostomarkkinointi

Pagba

Pronominit hän/hänen
Ensikosketukseni verkostomarkkinointiin sain kun puolituttu soitti ja ehdotti tapaamista tuottavan liikeidean tiimoilta. Hän oli saanut numeron yhteiseltä kaverilta. Valittelin, ettei minulla ole suuria summia sijoitettavaksi mihinkään liikeideaan, mutta hän vakuutti että rahaa ei tarvittaisi paljoa. Sovimme tapaamisen tamperelaiseen kahvilaan.

Kahvilassa emme juuri ehtineet jutella. Hän kaappasi minut saman tien matkaansa ja kävelimme kulman taakse talolle, jossa oli Voiton Keskuksen naapurissa toiminut biljardisali. Nyt siellä oli tuolirivejä ja etualalla näytillä pesuaineita ja muita hyödykkeitä. Jossain luki kyltissä Golden Neo-Life Diamate. Luulin ensin eksyneeni naapuriin, menestysteologiseen yhteisöön. Täälläkin puhuttiin rahasta ja menestyksestä pikkuvaivalla.

Puheet alkoivat. Innostavia, kannustavia puheenvuoroja. Osta aloituspakkaus, ala myydä tuotteita ympärillesi ja ennen kaikkea pestaa alamyyjiä. Saat prosenttiosuuden heidän myynneistään. Kun sinulla on tarpeeksi ihmisiä alapuolellasi verkostossa, elät paksusti heidän työllään. Kohta ostat talon, uuden auton ja veneen. Tämä on se kultainen mahdollisuus rikkauteen, tätä tarjousta älä missaa.

Salissa oli juovuttava ahneuden ja menestyksennälän ilmapiiri. Puheiden jälkeen minua alettiin tosissaan pestata mukaan toimintaan. Minut kutsunut (ja puolestani tilaisuudesta maksanut) puolituttu olisi sponsoroijani. Pöydän ääressä oli hänen sponssaajansa ja vieläpä sponssaajan sponssaaja. He pitivät huolta omistaan ja olivat kiinnostuneita saamaan uusia verkostolaisia. Tietysti, sillä he saisivat kätensä lompakkotaskulleni. Rekrytointitilaisuus päättyi kohdallani siihen, että join maljan köyhyydelle ja lähdin.

Jälkikäteen otin selvää mihin touhuun minua oli houkuteltu mukaan. Netistä, totta kai. Päädyin (nyt jo päivittämättöminä eläkkeellä oleville) Pyramidisivuille. Opin, että verkostomarkkinointi on pyramidihuijauksen yksi muoto. Jokaiseen pyramidihuijaukseen sisältyy idea, että voi ansaita myöhemmin systeemiin liittyneiden kustannuksella. Käytännössä vain pyramidin aloittajat hyötyvät ja kaikille muille on varattu maksajan rooli. Yksi voittaja tarvitsee tuhat häviäjää. Liian myöhään pyramidiin liittyvä tarvitsisi niin monta jäsentä alleen että maan väkiluku loppuisi kesken. Sitä yrittäessään hän tulee kaupallistaneeksi ihmissuhteensa. Kaikki sukulaiset ja tuttavat ovat joko asiakkaita, alamyyjiä tai sellaisia jotka eivät halua kuulla enää mitään koko verkostomarkkinoinnista.

Sittemmin olen törmännyt verkostomarkkinointiin vain harvoin. Sukulaista ja työtoveria on haksahtanut mukaan ja tiskipöydän kulmalla jököttää GNLD:n Super-10-tahranpoistoainetta. Ihan asiallinen tuote, muttei mitään ihmeainetta.

Muita kokemuksia?
 
Kaveri houkutteli mukaan halpoihin kännykkäliittymiin yms. erikoistuneeseen verkostomarkkinointifirmaan. En suostunut ja uhosi isoista rahoista. Lopputuloksena se, että kaveri menetti jotain 500 euroa täysin hyödyttömään "aloituspakettiin". Myös muita fiksuiksi luulemiani ihmisiä on haksahtanut, tuhoisin seurauksin. Eräs kaveri ehti jo aloittaa toisenlaisen yrittämisen, tällä kertaa taisi olla jotain menestymis- ja rikastumisohjeita, mutta jätti jatkamatta neuvostani. Ei noilla rikastu kuin se pyramidin kärjessä oleva ja ei ole olemassa ilmaista rahaa.
 
Tuttu juttu. Minua on värvätty varmaan neljä kertaa. Ensimmäinen kerta oli aika järkytys, koska minulle ei kerrottu miksi kyseinen kaveri haluaa nähdä. Luulin meneväni kahville kyseisen ihmisen kanssa ja löysin itseni juuri Papa Legban kuvailemasta tilaisuudesta.
Seuraavalla kerralla hyvä ystäväni yritti tehdä samaa ja melkein loukkaantui kun sanoin etten halua moiseen mukaan. En tiennyt tarkasti, mutta ihan järjellä ajateltuna, eihän tuo voi mitenkään toimia niin että jokainen rikastuisi. Viimeisin sattui varmaan kuukausi sitten kun nainen soitti minulle ja ilmoitti olevansa ylä-aste tutun (jonka kanssa olen viimeksi ollut tekemisissä ylä-asteella eikä edes moikkaa vastaan tullessa) tyttöystävä enkä tunne häntä.
 
Se olisi ehkä eri asia, jos kaverini houkuttelisi minua mukaan. En suostuisi, mutta ymmärtäisin miksi hän minua pyysi. Sen sijaan joskus pari talvea sitten yksi ala-asteen aikainen tuttu soitti minulle (ei oltu oltu yhteyksissä vuosiin), ja kerkesin jo ilostua tyyliin "ai miten kiva kun joku muistaa ja eipä ollakaan pitkään aikaan oltu yhteyksissä". Sitten kun oikea asia selvisi, tuli kyllä jotenkin pettynyt fiilis. "Ei minua näköjään muuten kaivata kuin maksajaksi." Ihan periaatteesta kieltäydyin, en kylläkään silloin tiennyt tällaisesta paljoa mitään. Olen tosin aina ollut melko epäluuloinen jos joku tarjoaa hirveitä summia helppoa rahaa.

En tiedä lasketaako esim. meikkifirmoja mukaan tällaiseksi, mutta kyllä on muutamaan kaveriin välit viilentyneet, kun ei ole ikinä muuta asiaa ollut kuin että osta, osta tai ala myymään. :roll: Sen sijaan esim. tätini toimi aikoinaan monia vuosia kyseisen meikkifirman myyjänä, ja hän ei todellakaan tuputtanut vain esitteli tuotteita pyynnöstä. Se oli kivaa ja kätevää. :)
 
Diamaten rekrytilaisuudessa olen minäkin kerran istunut muinaisen luokkakaverin kutsuttua minut "tapaamiseen". Olin jo tilaisuuden esitelmäosuuden päättyessä lähes pahoinvoiva kaikesta siitä rahaa palvovasta lipevästä hehkutuksesta, ja kun minua henkilökohtaisesti alettiin käännyttää, sopersin vain jotain siitä, miten kannatan luonnontuotteita, ja pakenin paikalta. Jälkeenpäin harmitti, etten antanut tulla kunnon ryöpytystä mm. kanssaihmisten törkeästä hyväksikäytöstä ja suoranaisesta valehtelusta ("tällä lailla Diamate säästää kovasti markkinointi- ja myyntikustannuksissa, ja kaikki se raha menee tuotekehittelyyn, jonka seurauksena meidän tuoteet on niin paljon laadukkaampia kuin mitkään kilpailevat tuotteet!" Kyllähän sen tietää, mihin ne säästyvät rahat oikeasti menevät: järjestelmän huipulla istuvien taskuihin).
 
Eräs tuttuni soitti tässä yhtenä iltana ja pyysi kahville esitelläkseen jonkun liikeidean. Uteliaisuuttani sitten lähdin mukaan. Paikan päällä sain noin tunnin pituisen lyhytesitelmän jossa kerrottiin Move Networksistä ja osuudestani jos haluaisin liittyä. Mukaan sain vielä kirjan luettavaksi ja viikonlopulle sovittiin uusi tapaaminen.

Netistä löytyvä tieto ei ainakaan ole kovin mairittelevaa, mutta tuttuni väittää juttua tosissaan varmaksi keinoksi saada rahaa. Olen asiaa tässä pari päivää hieman epäileväisenä pähkäillyt ja minua kiinnostaisi tietää millaisia kokemuksia/mielipiteitä kontulaisilla on verkostomarkkinoinnista.


Edit:
Yhdistin kaksi verkostomarkkinointikeskustelua. Suosittelen
lämpimästi, että ensin katsotaan, löytyykö aiheesta jo keskustelua ja
jos ei, niin vasta sitten perustetaan uusi topic.

Incánus
 
Eucalyptus sanoi:
Paikan päällä sain noin tunnin pituisen lyhytesitelmän jossa kerrottiin Move Networksistä ja osuudestani jos haluaisin liittyä.
Sisäministeriö epäili ainakin yhdessä vaiheessa tuota Move Networksia rikoksesta, tarkemmin pyramidihuijauksesta. Ettei hirmusen luotettava pulju.

Velipoikaa vikiteltiin samaan firmaan ja kerroin noista rikosepäilyistä. Kun hän välitti sanat liikeideasta kertoneelle kaverilleen ja kieltäytyi osallisuudesta, kaveri väitti kivenkovaan rikosepäilyjen olevan "huhuja". Just joo.

<a href="http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-01-13,104:2:351940,1:0:0:0:0:0:" target="blank">Mm. Turun Sanomien juttu aiheesta</a>
 
Jollen vallan erehdy, niin Move Networks oli aiemmin Seven ja sitä
ennen Natures Own. En lukenut tuota Thalin linkittämää juttua, mutta
eipä sekään vakuuta, että nimeä muutetaan monesti. Natures
kauppasi kaikenlaisia vitamiineja sun muita, meikkejäkin. Seven koitti
lähteä liikkeelle myymällä kännykkäliittymiä, mutta se kaatui. Tuhkista
nousi käsittääkseni Move. Ainakin heillä on samoja kavereita töissä
kuin mitä Sevenillä oli. En sitten tiedä, vielä Natures on toiminnassa,
se nimittäin jätettiin sivuun kun Seven aloitti toimintansa.

Olin valitettavasti jonkin aikaa mukana, ja varoitankin kaikkia. Ei
kannata lähteä mukaan vain siksi, että kaveri pyytää. Siinä menee
helposti rahaa. Tosin kyllä he sen kertovat, tyyliin: "Ensin on tietenkin
panostettava ja ostettava sitäsuntätä ja pitää olla valmis pieniin
tappioihin, mutta sitten kun saat alapuolellesi ihmisiä ja autat heitä
saamaan alapuolelleen ihmisiä, niin sinä alat tienaamaan." Että näin.

Olisin voinut käyttää ne rahat viisaamminkin. Ja nyt jälkeenpäin ovat
houkutelleet mukaan: "Sinullahan on jo pohjalla kokemusta..."

Pitäkööt Movensa.
 
Eräät sukulaiseni lähtivät aikanaan mukaan herbalife-hommiin. Aloituspaketti maksoi muistaakseni lähes kaksi tuhatta euroa. Itsekin ikäänkuin jouduin osallistumaan heidän järjestämäänsa esittelytilaisuuteen, jonka nimellinen tarkoitus oli juhlistaa heidän uuden liiketoimintansa alkua, mutta todellisuudessa siellä esiteltiin juurikin näiden sponspreiden kanssa Herbalifen laihdutustuotteita. Itse en voinut kuin hiljaa mielessäni äimistellä, että miten aikuiset ihmiset vielä hakasahtavat näihin hommiin. Mutta kun ne tuoteet olivat kuulemma niin hyviä, itse olivat juoneet Herbalifen proteiinipirtelöitä jo viikkoja, ja kilot olivat kariseet. Muut tilaisuudessa hääräävät myyjät olivat maanisen ja ahneen oloisia tekohymyileviä pyrkyreitä. Valokuviin poseeratessakin sanottiin yhteen ääneen "Rojaltiis!" eikä muikku... (ihan oikeasti meinaan, satuin näkemään sivuhuoneessa tällaisenkin skenen..) Lisäksi kaikki myyjät ylistivät dieetin luonnonmukaisuutta (proteiinipirtelöitä ja kasa pillereitä) ja sitä kuinka enää ei nälätä, eikä nukuta ja kuinka tuntuu että keho suorastaan vaatii liisää näitä tuotteita. Ei yhtään epäilyttävää, eihän? Minä ja äitini tietty vähän vaikeina kieltäydyimme ostamasta mitään tuotteita.

Itsellä tietysti heräsivät epäilykset moisen laiharituotteen suhteen, ja netistä selvisikin äkkiä, että kyse oli vanhasta kunnon amfetamiinidietiistä, efedriiniversiona tosin. Kyseiset sukulaiset eivät tätä varmastikaan tienneet, eivät ole sen tyyppisiä ihmisiä että käyttäisivät mitään tuollaisia.. no, kiellettyjä aineita. Lähetin heille sähköpostina ne sivut joita olin itse aiheesta lukenut. Jonkun ajan päästä toiminta loppuikin ja koko juttu haudattiin hyvin hiljaisesti. Luulen että noilla terveysvaikutuksilla oli myös osuutensa tähän lopettamiseen, mutta myöhemmin kuulin, että olivat ajatelleet pääsevänsä tekemään ihan rehellistä businesta, kauppaamaan hyviä tuotteita ihmisille. Vähän ajan päästä olivat kuitenkin tajunneet, että rahaa tästä hommasta tulee ainoastaan myymällä uusia aloituspakkauksia suurten lupausten kanssa uusille myyjille, ja siihen eivät ilmeisesti halunneet lähteä. Varsinkaan kun ne tuotteet eivät niin kovin hyviä olleetkaan...

Aina välillä on sen jälkeen tullut kadulla vastaan Herbalife-rekryäjiä, ja olen kyllä parille sanonut suorat sanat heidän terveysdieeteistään.
 
WinCapita, entinen Winclub, on sitten kadonnut jälkiä jättämättä. "Sijoita 10000, saa 1000000" vetosi moneen suomalaiseen ja nyt kun millistä on ykkönen poissa, on suru puserossa. Iltapäivälehdissä on huhuja väkivallasta. Jälleen yksi varoittava esimerkki muistisäännön unohtamisesta: "Jos se tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se on liian hyvää ollakseen totta."
 
Kokemuksia verkostomanipuloinnista...ei kun markkinoinnista

Tämän vuosituhannen puolella ei ole enää meidän perhettä kosiskeltu mukaan verkostomarkkinointiin, mutta sitä ennen parikin tuttavaa yritti houkutella mukaan. Kummallakin kerralla oli kyse puhdistus-/pesuaineita kauppaavasta yrityksestä (Golden Neo-Life Diamate). Tilasin kokeeksi entisen työkaverini kautta yleispuhdistusainetta ja konetiskiainetta. Tuotteet olivat hintaa lukuun ottamatta Ok. Tosin samalla rahalla saa kaupasta kaksinkertaisen määrän aivan yhtä hyviä puhdistus-/pesuaineita, kuin tuon firman tuotteet.

Ex-työkaverini sai kerran houkuteltua minut mukaan firman tilaisuuteen, joka olikin mielenkiintoinen kokemus. Siellä me istuimme kuuntelemassa ansioituneita myyjiä/markkinoijia, jotka lähes hurmostilassa todistivat meille kuulijoille verkostomarkkinoinnin ilosanomaa ja autuutta. Luulin eksyneeni johonkin uskonnolliseen tilaisuuteen. Kyseessä kuitenkin oli uusien, potentiaalisten verkostomarkkinoijien värväystilaisuus.

Seuraavaksi oli vuorossa henkilökohtainen keskustelu kahden kauppamiehen kanssa, He kävivät tosissaan päälle kuin konsanaan yleiset syyttäjät ja painostus oli oikeasti aika kovaa. Heiltä into laantui, kun lopulta sain sanottua selkokielellä, että en osta aloituspakettia enkä lähde touhuun mukaan. Hilkulla oli etteivät heittäneet pihalle perinteisellä niska-pers-otteella.

Katsoin parhaaksi jatkossa pysytellä visusti erossa kaikista vastaavista yrityksistä, koska en halua menettää palkkatyössä vaivalla ansaitsemiani rahoja huijarien taskuihin.
 
Kah, jotain lienee näistä ollut massaviestimissä koska näistä pyramidihuijauksista puhuttiin työkaverinkin kanssa tänään...

Oisko ollut juuri Herbalife minkä sotkuja joskus kymmenen (?) vuotta sitten testasin. Olin silloin elämänasenteeltani aika suoraviivainen joten ajatus siitä ettei olisi tarvinnut miettiä mitä syö (kun söi Herbalifeä) tuntui tehokkaalta. Taisin itseasiassa laihtua melko reilusti sinä puolena vuotena (?) mitä niitä käytin. Sitten syystä tai toisesta homma vain jäi, ei sikäli jäänyt edes pahaa makua suuhun.

Näin jälkikäteen taisi olla Luojan Lykky etten hommaan tuon enempää aikanani sekaantunut, sen verran "iloista" olen tästäkin kuullut.

Itse ahdistun jos minulle aletaan hirveän voimakkaasti jotain myydä ja tekisi mieli suostua ostamaan ihan vaan että pääsisi epämieluisasta tilanteesta irti, mutta kun tajuan tuon niin sisäinen Paha Setä herää ja yleensä myyjä saa kuulla kunniansa. Kaippa tuommoinen myyntitekniikka toimii, ei kai ne muuten sitä käyttäisi?

"Kids, dont do drugs"
 
Ylös