Viikingit ja skandinaavinen mytologia

Itseasiassa muistin juuri, että muslimit uskovat että kuoleman jälkeen heidän on vietettävä tietty aika kiirastulessa. Muslimit uskovat että jos kuolee sankarillisesti taistelussa välttää kiirastulen ja pääsee suoraan paratiisiin.

Ja takaisin Skandinaviaan: Itsekin olen kuullut että tuota skandinaavista muinaisuskoa harjoitettiin muuallakin (esim ikivanha Germania, vai millä nimellä sitä kutsuttiin) tosin joidenkin jumalten nimet ovat hiukan erilaisia. Kuitenkin kyseinen usko oli pääpiirteittäin sama ja sitä harjoittavien kansojen kulttuurista ei hurmetta ja tappeluksia puuttunut.

Tuo Edda runokokoelma kuulostaa kiintoisalta. Hmm jos vaikka suorittaisi tutkimusretken kirjaston syövereihin.

Jos haluat, Sareth, voin lähettää sinulle Eddan jumalrunojen Korkean runon sähköisessä muodossa. En itse löytänyt sitä netistä, joten näpyttelin sen koneelleni, jotta saisin sen iPodiini matkalukemiseksi. Millekään nettisivulle en sitä laita, koska se loukkaisi tekijänoikeuksia. Tämä sama tarjous koskee kaikkia muitakin halukkaita.

Nojaa pitää miettiä. Asialla ei kuitenkaan ole kiire sillä koulu vie kaiken aikani (huoh).

Nyt vielä sellainen kysymys, että kuuluuko Eddan jumalrunoihin muutakin muita runoja tai runokokoelmia kuin tämä Korkea runo ja jos kuuluu niin onko niitä paljonkin? (En tiedä vielä koska olen pahainen noviisi tässä asiassa =) )

Eddan jumalrunot koostuvat viidestätoista runosta ja ne eivät muodosta yhtenäistä kokonaisuutta Kalevalan tapaan. Mainitsen kaikki runot tässä, kuvailen niitä hieman ja esitän esimerkkisäkeistön. Kuvailut ovat usein suoria lainauksia kirjan loppuosan Selityksistä.

• 
  [*]Näkijättären ennustus
  
  Eddarunoista tärkein pohjoisen mytologian tutkijoille. Mahtava esitys maailman synnyn ja tulevan tuhon tapahtumista.
  
  51. Aurinko mustuu,
  maa luhistuu mereen,
  taivaalta sortuvat
  säteilevät tähdet,
  roihuten palaa
  elämänpuu,
  korkeat lieskat
  taivaalle lyövät.
  
  
  [*]Korkean runo
  
  Monista osista kokoonpantu jonkun varhaisen keräilijän harrastuksen tulos. Sananlaskuja, elämänohjeita, loitsuja ja tarinoita.
  
  58. On noustava varhain,
  jos haluaa viedä
  toiselta tavaran tai hengen;
  ei makaava susi
  saa monesti reittä,
  ei menesty nukkuva mies.
  
  
  [*]Vafthrudnirin runo
  
  Opetusruno, joka yhdessä Näkijättären ennustuksen ja Grimnirin runon kanssa esittää pohjoisen mytologian pääpiirteet.
  
  12. "Skinfaxi on
  se orhi joka aamuin
  tuo ihmisten ilmoille päivän.
  Itägooteille on
  se orheista paras,
  aina sen harja hohtaa."
  
  
  [*]Grimnirin runo
  
  Opetusruno, jossa on taitavasti laadittu draamallinen kehyskertomus.
  
  23. Viisisataa ovea
  ja neljäkymmentä yli
  Valhöllissä on, niin uskon;
  kahdeksansataa urhoa
  astuu jokaisesta,
  kun on sodittava sutta vastaan.
  
  
  [*]Skirnirin runo
  
  Ihailtu balladityyppinen runo, ehkä vuosittaisen hedelmällisyysriitin dramatisoituma.
  
  6. "Gymirin kartanolla
  kulki se neito
  joka on minulle mieleen;
  käsivarret loistivat,
  loivat valon
  kaikkiin vesiin ja ilmaan.
  
  
  [*]Harbardrin laulu
  
  Valehahmoinen Odinn käy sanaottelua Thorria vastaan.
  
  24. "Olin Vallandissa,
  virittelin sotia,
  kuninkaita kiihotin,
  en kehottanut sopuun.
  Odinn saa päälliköt,
  jotka sota surmaa,
  mutta Thorrin omat ovat orjat."
  
  
  [*]Hymirin laulu
  
  Yhdistelmä useammista Thorria käsittelevistä myyteistä. Runsaasti kenninkejä.
  
  10. Hymir palasi,
  tyly ja häijy,
  metsältä kotiin,
  joutuen myöhään,
  kilisivät jäät,
  kun hän salissa kulki,
  oli hileinen miehen
  leukametsä.
  
  
  [*]Lokin riita
  
  Skandaaliruno, jossa Loki herjaa muita jumalia.
  
  42. "Ostit kullalla
  Gymirin tyttären,
  möitpä miekkasikin.
  Kun Muspellrin poja ratsastavat
  Myrkvidrin yli,
  et tiedä millä taistella, kurja."
  
  
  [*]Thrymrin laulu
  
  Hyvin tunnettu ja ihailtu runo jo vanhoina aikoina. Jättiläiset varastavat Thorrin vasaran ja vaativat Freyjaa morsiameksi.
  
  1. Vihastui Vingthorr,
  kun valveille havahti
  ja vasaraa turhaan
  viereltä tavoitti;
  tukka tuiskii,
  tärisee parta,
  kun Maan poika
  etsii ja penkoo.
  
  
  [*]Allvissin runo
  
  Opetusruno, jonka sepittäjä luetteli samamerkityksisiä kenninkejä. Mytologiasisältö ei ole kovin luotettava.
  
  16. "Se on ihmisille aurinko,
  aasoille eteläinen,
  kääpiöille Dvalinnin turma,
  jäteille ikihehku,
  haltioille kaunis kiekko,
  aasain pojille heleä paiste."
  
  
  [*]Baldrin unet
  
  Kenties Näkijättären ennustuksen tekijän työtä, tai sitten myöhäisempi etevä jäljitelmä.
  
  3. Ylt´yleensä veressä
  oli sen rinta
  ja se loitsujen isälle
  ulvoi pitkään.
  Yhä ratsasti Odinn,
  maa kumisi alla,
  tuli Helin korkeiden
  hallien eteen.
  
  
  [*]Rigrin runo
  
  Selvitellessään eri kansanluokkien syntyä runo antaa arvokasta tietoa muinaisesta pohjoisesta yhteiskunnasta.
  
  12. Tyttäriä heillä
  oli Pökkelö, Tukki,
  Paksukinttu,
  Irstas ja Piika,
  Nokinokka
  ja Lumppumekko,
  Kurjenkoipi
  ja Kiljukurkku.
  Siitä syntyivät
  orjien suvut.
  
  
  [*]Hyndlan laulu
  
  Pääosiltaan sukuluetteloa, luultavasti myöhäistä sepitettä vanhempien ainesten kera.
  
  23. Gunnar Palkki,
  Grimr Auraseppä,
  Rautakilpi Thorir,
  Ulfr Avokita,
  Bui ja Brami,
  Barri ja Reifnir,
  Tindr ja Tyrfingr,
  Haddingria kaksi,
  kaikki ovat sukuasi,
  älytön Ottarr!
  
  
  [*]Groan loitsu
  
  Seuraavan runon alkulämmittelyä. Svipdagr puhuttelee kuollutta äitiään.
  
  2. "Mikä ainoan poikani
  asiana on,
  mikä paha on päällesi tullut,
  kun äitiäsi kutsut
  joka on jo multaa
  ja jättänyt ihmisten ilmat?"
  
  
  [*]Fjölsvinnrin runo
  
  Romanttinen tarina Menglöd-neidon tavoittelemisesta.
  
  28. "Se on Lævateinn, miekka,
  Loptr sen laati,
  teki vainajain veräjällä riimut,
  se on rautakirstussa
  Sinmaran luona,
  ja on yhdeksän lukkoa lujaa."

Runojen lopuksi ennen Selityksiä mainitaan katkelma, joka alunperin kuuluu Näkijättären ennustukseen 10. ja 11. säkeistön väliltä. Katkelmassa luetellaan kääpiöitä.

Veigr ja Gandalfr,
Vindalfr, Thrainn,
Thekkr ja Thorinn,
Thror, Vitr ja Litr,
Nar ja Nyradr,
nyt olen kääpiöt
– Reginn ja Radsvidr –
maininnut tarkoin


Esimerkki Selityksistä. Lokin riidan mainittu 42. säkeistö selitetään näin:

42. Gymirin tyttären: kts. Skirnirin runo. Muspellrin pojat: tulen demonit. Myrkvidr: synkkä metsä, jonka nimi esiintyy usein Edda-runoissa. Loki puhuu tässä maailmanlopun tapahtumista, joiden aikana Freyr todella joutuu kaipaamaan pois antamaansa miekkaa: hänen on surmattava Beli-jättiläinen pelkällä nyrkillään.


Aale Tynni on luonut myös Nimiluettelon runoissa esiintyviä erisnimiä varten.

Gandalfr (´Sauvahaltia´), kääpiö 219


Kaikki runolainaukset ovat Aale Tynnin suomennoksia WSOY:n kustantamasta kirjasta Eddan jumalrunot.

Kirjan alussa on Johdanto, jossa kerrotaan hyvin mielenkiintoista tietoa viikinkien mytologiasta ja runojen muista taustoista.

Siinäpä vasta lista! (Rakastan kaunokirjallisuutta ja kansalliseepoksia!!)
Silmiini osui nimi "Valhöll" tämä tarkoittanee siis Valhallaa? Kiitos kun valaisit asiaa =)

Kyllä, Valhöll tarkoittaa Valhallaa.

Itse rakastan myöskin viikinkimytologiaa ja toki myös suomalaista muinaisuskoa. Den poetiska Eddan on tullut luettua läpi ruotsiksi jokuisen kerran. Balder´s drömmar on aivan ehdoton suosikkiruno. Se vain kolahtaa aina. Myös muutaman tuntemattomamman saagan olen lukenut ruotsiksi. Suomeksi ei ole edes henkilöiden tai jumalien nimistä varmuutta. Joten koittakaa kestää ruotsin ja fäärin sekaisia nimiä.

Niitä tarinoita on säilynyt ties kuinka paljon, mutta kielimuuri iskee. Harva voi lukea fääriksi vaikkapa Ormurin langin tai jonkin muun yli sadasta runosta (varmasti vielä enemmän, jos kysytään fääriläisiltä), joita vielä tänä päivänäkin lauletaan Färsaarilla ja opetallaan koulussa ulkoa. Näin Färsaarilla asuvana olen huomannut, että radiossakin soitetaan ilman säestystä viikinkiaikaisia runoja. Islannissakin runoja on säilynyt ties kuinka paljon, mutta ne ovat alkaneet kadota vähitellen. Sääli. Onneksi sentään tuo pienenpieni saaristo pitää runoutta arvossaan ja tanssii niiden tahdissa.

Pienemmät saagat eivät edes ruotsiksi tahdo olla ihmisten tiedossa, saati sitten saatavilla Suomessa. Pienemmissä saagoissahan mainitaan Suomen kuningassukukin. Aivan, ruotsalaisethan toivat sivistyksen metsämaa Suomeen. Finnjotrin suvulla oli yhteyksiä Euroopankin hoveihin. Historia opetuksessa ollaan edelleenkin pahasti hakusessa. Voitaisiin edes joskus keskittyä siihen, että kotoinen metsän maamme ei olekaan aina ollut täysin täydellinen takapajula.

Kulttuureilla on vain ikävä kyllä tapana kuolla. Jostain mystisestä syystä viikingit halusivat hylätä erittäin viisaan maailmansa kristinuskon takja. Viikingeiden maailmassa avioero oli sallittua ja nainenkin pystyi sitä hakemaan, jos mies vaikkapa petti tai ei leikkinyt vaimonsa kanssa yli kolmeen vuoteen. Asenteet muutenkin olivat paljon tasa-arvoisemmat kuin kristinuskossa keskiajalla.

Onneksi sentään nykyään ollaan tajuttu kerätä asioita ylös. Fääriksi ei ole ongelma löytää lähes 100 säkeistöisiä runoja kirjoitettuina. Sitten kun ne vielä käännettäisiin vaikkapa tanskaksi. Mutta kyllä etsivä löytää paljon asioita ruotsiksikin (varmasti myös norjaksi ja tanskaksikin), jos vain jaksaa etsiä, etsiä ja etsiä. Eddat ovat vain pienen pieni osa tarjontaa. Suomessa on vain hyvin vaikea löytää niitä muita tarinoita. Vielä tänä päivänäkin viikinkien tarinat vaikuttavat ruotsalaiseen kulttuuriin. Lukekaa ruotsalaisia kansantarinoita, niin huomaatte eron suomalaisiin.

Tulipas sekava selitys, koittakaa kestää.

Kuuntelen parhaillaan Ylen Elävän arkiston viikinkihistoriaa http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=185&a=7487 http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=185&a=7540 http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=27&t=185&a=7554

Tubetuksen ystävien riemuksi Skallagrim jutustelee tässä historiallisten viikinkien aseistuksesta ja vaatetuksesta sekä nykyaikaisten fantasiaviikinkien vastaavista.

Mainos yleltä tulleesta ruotsalaisesta dokumentista:

Yleareenasta voi katsoa vielä jonkin aikaa sarjan Viinkien aikaan, jossa käydään nopeasti läpi viikinkiaikaan johtaneita tapahtumia ja muutamien hautojen tarkempia tutkimuksia kasvorekonstruktioineen.

^ Katsoin tuon dokumentin ensimmäisen jakson, joka kertoi aikävälistä Rooman valtakunnan loppupuolelta kansainvaellusajan loppuun, eli viikinkiaikaa edeltäneistä tapahtumista. Myöhemmät jaksot ovat ilmeisesti myöhempiä aikoja esitteleviä. Dokumentti edusti nykyään ilmeisesti muodikasta arkeologia-realitya, jossa päähenkilöt seikkailevat kaivauspaikkojen ja tutkimusrakennusten välillä arkisesti jutustellen. Oikeastaan juuri mitään yleistason asiaa ei taideta kertoa, ajatellaanko katsojan googlaavan nämä myöhemmin? Ei suosikkidokumenttejani, mutta enköhän nuo kaksi jälkimmäistäkin jaksoa vielä katso.

^ Toinen jakso oli minusta paljon ensimmäistä parempi! Nyt keskityttiin viikinkiajan ytimeen ja erityisesti Birkan kaupunkiin, vaikka myös Uppsala ja Hedeby esitellään. Edelleen käsittelytapa on arkeologista tapaustutkimusta eikä suurten linjojen maalailua, mutta tässä juttu toimii paremmin. Suosittelen tsekkaamaan, jos aihepiiri kiinnostaa. Katsomisaikaa näyttäisi olevan noin vuodenvaihteeseen.