Viitteet (ja lähdemerkinnät)

Merri

Ylläpitäjä
Vastuuhenkilö
Ylläpitäjä
Eli nämä olisi syytä yhdenmukaistaa, nyt kun on ties mitä tapoja. Enttitekstissä käytin tällaisia:

TSH/III/kappale 4
TSH/liite F
Kirjeet:308

Eli kirja/kirjan osa/kappale kappaleen numero. Kirje on ilmeisesti kirje #308?

Tämä ei ehkä ole mikään paras järjestelmä; en ole pahemmin kirjamerkintöjä harrastanut. Lisäksi Wikistä ilmeisesti löytyy jonkinlainen ISBN-tuki, jotta kirjojen yhdistäminen onnistuisi jotenkin toisellakin tavalla.


Sitten sivun loppussa olen käyttänyt tällaista:

==Linkit==
* Kirjoittanut: Kirjoittajan nimi, [http://www.osoite.com/ Sivuston nimi]
* Kääntänyt: Kääntäjän nimi

Ja samaa luokkaa, ei ehkä paras mahdollinen. Tosin mahdollistaa lähteiden merkkaamisen.
 
Tässä minun käyttämäni lyhenteet

Luulen saaneeni mallin TSH:n sivumerkintöihin Ardalambionista, eli:

TSH 1/II.5 = Taru Sormusten Herrasta, ensimmäinen (kolmesta) nide / toinen (kuudesta kirjasta) . viides luku (tässä kirjassa). Joskus olen vielä laittanut luvun nimen lainausmerkkien sisällä perään. Välillä Käärmeessä olen maininnut suoraan Kaapuhemmopainoksen sivun, mutta se nyt ei ole kai aivan korrektia. Jos sivunumeroja käyttäisi (mikä olisi kaikkein tarkinta) pitäisi kai viitata korjatun laitoksen sivuihin. Mutta koska liikkeellä on niin monta eri laitosta, olen pitänyt tasa-arvoisimpana pitäytyä osa-kirja-luku -viittaukseen.

Liitteisiin ja niiden loppuviitteisiin olen viitannut näin: TSH Liite F II = "Käännöksestä"; TSH Liite A I 2 = "Maanpaon valtakunnat". Joskus olen tässäkin laittanut kappaleen nimen lainausmerkkeihin.

Esipuhe ja Prologi: TSH Esipuhe; TSH Prologi 1; TSH Prologi "Huomautus Konnun asiakirjoista"

Silmarillionista en ole keksinyt vielä hyvää lyhennettä: Silmarillion 100 tarkoittaa luonnollisesti sivua 100. Yksinkertaisempi kuin Silmarillion, s. 100, vaan onko epäselvempi?

Keskeneräisten tarujen kirjan olen kirjoittanut tähän asti virheellisesti isoilla alkukirjaimilla, mutta nehän eivät siihen kuulu. Lyhenne KTK on kätevä, KTK 100 tarkoittaa siis sivua 100.

Tolkienin kirjekokoelmaan olen viitannut yleensä lyhenteellä Letters / Letters, koska sitä ei ole suomennettu. Letters 100 tarkoittaisi sivua 100, mikä on sikäli parempi, että kirjeet ovat usein pitkiä. Letters, n: o 100 olisi kai kirje numero 100, tuo # on niin kamalan anglosaksinen ja amerikkalainen lyhenne, etten mielelläni siihen kajoaisi.

The History of Middle-earthin eli HoMe:n osiin olen viitannut vain niiden nimien alkukirjaimilla (LT1, LT2, LB, SM LR, RS, TI, WR, SD, MR, WJ, PM, Index), mutta kirjoittanut ainakin ensimmäiseen esiintymään linkin: [[The War of the Jewels|WJ]] 100. Mielestäni raskauttaisi liikaa tekstiä, jos tunkisi enemmän lyhenteitä mukaan, eli näin: HoMe 11, 100 tai WJ (HoMe 11), 100, varsinkin kun Wikissä voi piilottaa informaation sisäiseen linkkiin.

Hobittiin olen viitannut luvun numeroilla ja nimellä: Hobitti 2 "Lammaspaistia", mutta olisiko roomalainen kakkonen myös hyvä? Toisaalta TSH:ssa sitä käytetään kirjan järjestysnumerona, joten ehkä sekoittaisi.

Tom Bombadilin seikkailut voisi olla esim. ATB 1 (= The Adventures of Tom Bombadil, ensimmäinen runo).

Onhan näitä muitakin, vaan olisiko syytä koota kirjoittajien opastukseksi lyhenneluettelo Wikin Kahvihuoneeseen / linkin päähän etusivusta? - Kunhan sen sisällöstä sovitaan.
 
Wikihän on siitä kätevä, että voimme tehdä linkitykset lyhenteille. Eli [[TSH]] tekisi linkin sivuun TSH, jonka voi taas ohjata joko Taruun Sormusten Herrasta tai sitten sivulle, jolla selitetään wikissä käytetyt lyhenteet. Näin ei tarvitsisi aina jokaiselle viitteitä käyttävälle sivulle laittaa listausta sivun loppuun (se olisi liian kirjamaista ja siten turhaa netissä, kun linkit on keksitty).

Minusta(kin) olisi järkevää pitää nuo viittaukset mahdollisimman lyhyinä. Joten tässä nyt ensimmäinen yhteen kasattu listaus...

Sormusten Herra:
- TSH esipuhe
- TSH P.4
- TSH P.H
- TSH 1/II.5
- TSH A/I.2
- TSH viitteet

Silmarillion:
- S esipuhe
- S Ai
- S Va
- S QS/22
- S Ak
- S Ma
- S sukupuut
- S hakemisto
- S NE

Hobitti:
- H esipuhe
- H XI

Tarujen kirja
- KTK esipuhe
- KTK esipuhe/IV.2
- KTK II/3
- KTK sanasto

HoME:
- LT1
- LT2
- LB
- SM
- LR
- RS
- TI
- WR
- SD
- MR
- WJ,100
- PM
- Index

Kirjeet:
- L:100 (runo 100)
tai
- L,100 (sivu 100)

Bombadil:
- ATB:1

Eli tässä olen järkeistänyt tätä niin, että pilkku viittaa sivunumeroon, kaksoispiste viittaa runon tai kirjeen numeroon, piste viittaa lukuun, kauttamerkki kappaleeseen ja kirjan nimen jälkeen olevan välin jälkeinen lyhenne kirjan osaan. Numerointi on valitettavasti päinvastainen TSH:lla ja KTK:lla kirjan käyttämään malliin nähtynä.
 
Wikihän on siitä kätevä, että voimme tehdä linkitykset lyhenteille. Eli [[TSH]] tekisi linkin sivuun TSH, jonka voi taas ohjata joko Taruun Sormusten Herrasta tai sitten sivulle, jolla selitetään wikissä käytetyt lyhenteet. Näin ei tarvitsisi aina jokaiselle viitteitä käyttävälle sivulle laittaa listausta sivun loppuun (se olisi liian kirjamaista ja siten turhaa netissä, kun linkit on keksitty).

Toisaalta, olen ajatellut, että on myös hieman informaatioarvoa sillä, että lukiessaan Wiki-artikkelia laittaa kursorin linkitetyn TSH-lyhenteen päälle, ja siitä pomppaakin esiin pikku laatikko, jossa lukee "Taru Sormusten Herrasta" - tämän vuoksi olen toistaiseksi jaksanut laittaa senkin hakasulkeiden sisään, mutta eihän se mitenkään välttämätöntä ole. Taas toisaalta, on niitäkin lukijiota jotka mieluummin pysyvät yhdellä sivulla kerrallaan jos vain mahdollista.

Seuraavassa kommentteja Merrin lyhenneluetteloon:

Sormusten Herra:
- TSH esipuhe > TSH Esipuhe [koska luvun nimi]
- TSH P.4 > TSH Prologi. / TSH Prol. [pelkkä P on aika kryptinen?]
- TSH P.H > TSH Prol. H [tämäkin on melko hankala, mutta ei kai voisi olla yhtään pidempi muuttumatta entistä raskaammaksi (ja olisi silti yhtä salaperäinen ellei kirjoita koko nimeä auki)
- TSH 1/II.5
- TSH A/I.2 [Liittäisin tuohon sanan "Liite" selvyyden vuoksi]
- TSH viitteet > TSH viite 00 [eli mainitaan aina se viite johon viitataan]

Silmarillion: [onko tarpeen mainita koskaan muuta kuin sivunumero, koska tästä on vain yksi laitos?]

- S esipuhe
- S Ai
- S Va
- S QS/22
- S Ak
- S Ma
- S sukupuut
- S hakemisto
- S NE

Hobitti:

- H esipuhe > H Esipuhe
- H XI [Kannatan room. numeroa, vaikka onkin toisin kuin TSH:ssa]

Keskeneräisten tarujen kirja [tässäkin vain yhtä sivunumerointia, joten eikö sivun:o riittäisi?

- KTK esipuhe
- KTK esipuhe/IV.2
- KTK II/3
- KTK sanasto

HoME:
- LT1
- LT2
- LB
- SM
- LR
- RS
- TI
- WR
- SD
- MR
- WJ,100 > WJ 100 [sivu 100]
- PM
- Index

Kirjeet: [olisiko tuo Letters liian pitkä?
- L:100 (runo 100) > Letters 000 (s. 000) [kuin on?]
tai
- L,100 (sivu 100)

Bombadil:
- ATB:1 > ATB 1 [vierastan kaksoispisteitä]

Tässä näitä kommentteja.
 
Tik sanoi:
HoME:
- LT1
- LT2
- LB
- SM
- LR
- RS
- TI
- WR
- SD
- MR
- WJ,100 > WJ 100 [sivu 100]
- PM
- Index
Itse olen niin tottunut hahmottamaan kyseisen kirjasarjan järjestysnumeroina (niinhän se viittaa itseensä, vaikkapa "cf. XI.45"), että tällainen järjestely tuntuisi kankealta - ainakin minä joudun aina vähän miettimään, että mikäs hitto joku TI taas onkaan. Sen sijaan "HoME XII" olisi hiukan pidempi ilmaisu, mutta minusta varsin merkittävästi selkeämpi ja helppolukuisempi.

En myöskään tiedä onko lyhyys todella niin tärkeää, että se selkeyttävä "s." pitäisi hukata sivunumeroiden edestä, ainakaan suurelle yleisölle vähemmän tuttujen kirjojen kuten HoME-sarjan tai Lettersin kohdalla. Minusta "ks. HoME XI, s. 45" ei olisi vielä liian raskas merkintä, varsinkaan kun HoME-viitteitä tuskin aivan jokaisessa hakusanassa tarvitaan.
 
Entäpäs jos tehtäisiin näin:

[[Viitteet|TSH jokin jossain]]

Näin lukija tietää että löytyy erillinen viitesivu. Lisäksi selaimiin on kehitelty sellainen hieno ominaisuus kuin välilehdet, joita kyllä varmasti käytetään hyväksi.


Minäkin mietin hetken aikaa noita HoME:ja... ehkäpä siirrytään sitten vähän pidempään merkintäkaavaan, mutta yhteinäisempään ja helpompaan muistaa:

Sormusten Herra:
- TSH Esipuhe
- TSH Prologi.4
- TSH Prologi.H
- TSH 1/II.5
- TSH Liite A/I.2
- TSH Viitteet

Muut:
- S, sivu 100
- H, sivu 100
- KTK, sivu 100
- HoME IX, sivu 100
- Letters, sivu 100
- Letters, kirje 100
- ATB, runo 100

Inhoan muuten lyhenteitä tyyliin ks. ja s. kun kyseessä on muutenkin niin törkeän lyhyet sanat, joten mennään niin selkeiksi että kirjoitetaan kokonaan auki. Eipähän jää kenellekään kysyttävää.
 
[color=green:89513b8481]Kommenttejani:[/color]

[[Viitteet|TSH jokin jossain]]

Näin lukija tietää että löytyy erillinen viitesivu. Lisäksi selaimiin on kehitelty sellainen hieno ominaisuus kuin välilehdet, joita kyllä varmasti käytetään hyväksi.

[color=green:89513b8481]Kannatan. Muuten: mikä on "välilehdet"?[/color]

Sormusten Herra:
- TSH Esipuhe
- TSH Prologi.4
- TSH Prologi.H
- TSH 1/II.5
- TSH Liite A/I.2
- TSH Viitteet

[color=green:89513b8481]Muuten samaa mieltä, mutta mielestäni pisteen tilalle välilyönti näissä:

TSH Prologi 4
TSH Prologi H

Ja sitten TSH Viitteet: koska loppuviitteet kuuluvat aina johonkin liitteiden kohtaan, suosittelisin näin: TSH Liite X viite 00, eli mainitaan sen liitteen tunnus, johon kuuluvaan tekstiin viite kuuluu, ja sitten viitteen numero.[/color]


Muut:
- S, sivu 100
- H, sivu 100
- KTK, sivu 100
- HoME IX, sivu 100
- Letters, sivu 100
- Letters, kirje 100
- ATB, runo 100

[color=green:89513b8481]Hobitissahan on nyt kahta sivunumerointia, kun on tuo Janssonin kuvituksella varustettu "tarkistettu laitos", joten pitäisikö mainita molemmat H 23/26 (= Hobitti, sivu 23 vanhassa laitoksessa, 26 uudessa) tai pitäytyä luvuissa: H I (= Hobitti, luku 1)?

Mielestäni muuten tuo "pilkku sivu" on hieman liikaa näin lyhyiden lyhenteiden perässä, ja ilman pärjäisi vaikka olisivat pidempiäkin: Silm. 100, Hob. 100, KTK 100

Sitten HoME: voin kyllä luopua osien nimien lyhenteistä, mutta kirjoittaisin HoMe, koska Middle-earthin earthissa on pieni e. Vai onko tämä HoME kansainvälinen käytäntö? - Jos sanasta "sivu" luovutaan, tuohon täytyy kyllä laittaa pilkku osan numeron ja sivun numeron väliin: HoMe IX, 100.

Tolkienin kirjeet: Letters 100 (n: o 89) olisi kai yksiselitteisin merkintä, jossa ovat mukana sekä sivu että kirjeen numero. Voisipa erottaa nämäkin toisistaan (kolmea eri kirjettä samalla sivulla):

Letters 98 (n: o 86)
Letters 98 (n: o 87)
Letters 98 (n: o 88 )[/color]


[color=green:89513b8481]PS. KontuWikissähän ei ole n: o-lyhenteen kanssa hymiöitymisongelmaa, eihän?[/color]
 
Välilehdet löytyvät kaikista nykyselaimista paitsi Internet Explorerista. Se on sellainen kiva ominaisuus, että uuden selainikkunan sijaan avautuukin selaimen itsensä sisälle uusi välilehti. Näin esimerkiksi yhtä sivua lukiessa voi rauhassa availla sen sivun linkkejä taustalle hiiren keskinäppäintä klikkaamalla (yleensä rulla) ja jatkaa lukemista sillä sivulla millä on. Sitten kun on saanut sivun luetuksi, voi tarkastella lävitse ne avaamansa linkit. Ei tule ikkunoiden välillä pomppimista. Lisäksi ruudun alareuna ei kuormitu tuhannesta ja yhdestä selainikkunasta.


Sormusten Herra:
- TSH Esipuhe
- TSH Prologi 4
- TSH Prologi H
- TSH 1/II.5
- TSH Liite A/I.2
- TSH Liite A/I.2, viite 0

Muut:
- Silm. 100
- Hobitti 100
- KTK 100
- HoME IX 100
- Letters 98 (n:o 86)
- ATB 100 (n:o 100)

Hobitin suhteen voimme tehdä niin, että viitesivulle merkataan painosten väliset erot (Hobitti ei onneksi ole vallattoman iso kirja). Käytetään uudistettua kuvitettua painosta.

Sikäli kun tiedän, HoME on vakiintunein käytäntö. HoMe kun näyttää... hölmöltä.

Ja lopuksi: mikä hymiöitymisongelma? Hymiöt saa pois päältä viestikohtaisesti. Profiilin kautta saa vielä asetettua oletuksen niin, ettei hymiöitä tule omiin viesteihin :)
 
Merri sanoi:
Sikäli kun tiedän, HoME on vakiintunein käytäntö. HoMe kun näyttää... hölmöltä.

Tietääkseni HoME:n kaltaiset lyhenteet muodostuvat englannin kielessä siten, että "kunnon" sanoista (kuten substantiivit, adjektiivit, verbit) laitetaan iso kirjain, ja partikkeleista kuten artikkeleista tai prepositioista pieni riippumatta siitä, kirjoitetaanko sanat aukikirjoitettaessa isolla vai pienellä.
 
Harri Perälä sanoi:
Tuollaiset olisivat erityisen käteviä sindar-käännöksen kääntäjien huomautusten merkitsemisessä.
Ja oikeastaan kaikkiin vähänkään pidempiin artikkeleihin myös lähteiden merkitsemiseen. Varsinkin jos se toimisi kuten Wikipediassa nykyään, eli viitemerkit eivät edes sotkisi rivikorkeuksia. On ollut itsekin tarkoituksena kysellä voisiko noita saada, mutta enpä ollut saanut aikaiseksi.
 
Löytyisikö virallinen sopu seuraaviin kysymyksiin? Tunnen jääväni pahasti ristituleen, koska jos noudatan Haltiamielen käytäntöjä, rikon Tikin tahtoa vastaan ja päinvastoin.

1) Kirjoitetaanko "s." ennen sivunumeroa, siis "Silm. 123" vai "Silm. s. 123"?

2) Miten merkitään lehden numerot tai muut sarjan osat, joilla on arabialaiset numerot? Viitataanko Vinyar Tengwarin ensimmäisen numeron sivuihin 2 ja 4 merkinnällä "VT 1, 2, 4", "VT #1, (s.) 2, 4" vai jotenkin muuten?

3) Ei liity lähdeviitteisiin, mutta: tehdäänkö kursivoinnit ym. html-tägeillä vai MediaWikin hipsujonoilla?
 
Minä suosisin aina MediaWikin oman syntaksin käyttöä HTML:n sijaan, mutta pääasiallisesti wikissä näyttäisi olevan täydellinen sekasoppa käytäntöjen suhteen :/
 
Nyt on lisätty viittaustagi Kontuwikiin. Viittaukset luodaan tyylillä:

<ref>[osoite Linkin nimi]Kuvaus</ref>

Ja viittaukset voi lisätä sivulle kirjoittamalla loppupuoliskolle <references />


Viittauslista numeroidaan automaattisesti, joten tällä tavalla luotuja viittauksia ei tarvitse käsipelillä säätää.
 
Suurkiitos Merrille, ref tagejä olen ainakin minä kovasti kaivannut wikiimme, ja pitkällä tähtäimellä niiden voi toivoa suuresti täsmentävän ja selkeyttävän viittauskäytäntöämme. :)

Käytössä uutta systeemiä voi tarkastella jo ainakin kahdessa artikkelissa, Harrin työstämässä Taruntietäjät-artikkelissa ja itse väsäämässäni Ethir Anduin -tyngässä.

Kuinkahan helppoa olisi muokata ref tagien muotoilua niin että se ei sotkisi rivivälejä epätasaisiksi? Wikipediassa se ainakin toimii (esimerkki), liekö yläindeksin sijoitusta siellä vain alennettu vai miten moiseen on päästy?
 
Jep, varsin awesomea. Ehkä tässä vaiheessa pitäisi miettiä, pitäisikö ruveta loppuviitteissä käyttämään samantapaisia pitkiä lähdeviittauksia, joita Gatewayssa on kehitelty? Eli ainakin kirjan koko nimi, luku ja sivu, kaikkien tietojen toistamisesta joka artikkelissa en niin innostuisi.

Viiteluettelon teksti voisi varmaan olla pienempää Wikipedioiden tyyliin? Ainakin suomipediassa on näköjään kääritty references-merkintä omaan {{viitteet}}-mallineeseen. Liekö meillä sellaiselle käyttöä? Silloin ainakin viitteiden ulkoasua voisi muokata keskitetysti kuka tahansa käyttäjä, mutta tuskin mitään ihmeellisiä säätöjä halutaan tehdä.
 
Harri Perälä sanoi:
Jep, varsin awesomea. Ehkä tässä vaiheessa pitäisi miettiä, pitäisikö ruveta loppuviitteissä käyttämään samantapaisia pitkiä lähdeviittauksia, joita Gatewayssa on kehitelty? Eli ainakin kirjan koko nimi, luku ja sivu, kaikkien tietojen toistamisesta joka artikkelissa en niin innostuisi.
Kyllä lähdeviitekäytäntöä olisi nyt varmaankin hyvä hetki lähteä kehittämään.

Ja kuten olen varmaan ennenkin todennut, nykyinen sivuviittauskäytäntömme on aivan kestämättömällä pohjalla, kun TSH:stakin on jo viittä eri tavoin sivunumeroitua laitosta ja Hobitista neljää. Edes minä yhtenä muokkaaja-aktiiveista en saa niistä enää mitään tolkkua, saati sitten joku satunnainen ressukka tiedonetsijä. Tähänkin olisi saatava jonkinlainen muutos, mutta kuinka? Hevin en tahtoisi lähteä Gatewayn (englantilaisittain ymmärrettävälle) linjalle ettei sivunumeroita mainita lainkaan. Toisaalta nykyisistä Suomi-laitoksista ei noin vain valita "definitiivistä laitosta", johon aina viitata. Uusin on tietysti korjauksineen ajantasaisin, mutta todennäköisesti harvimmilla hallussa. Onko sitten taas liian sekavaa, jos sivunumeroita mainitaan satunnaisista laitoksista aina sen mukaan, mitä muokkaaja on sattunut referenssinään käyttämään? Mitään tietoahan ei tarvitsisi täysin hukata, nykyisiä sivulitanioita olisi mahdollista piilottaa vain muokkausikkunan kautta nähtäviksi <huomautuksina>... Vaikeita juttuja kun kovin hyviä vaihtoehtoja ei ole.

Mitä tulee viitteiden aukikirjoittamiseen muuten, en kyllä yleisimpiä ja tutuimpia lyhenteitä ryhtyisi avaamaan: TSH, Hobitti, Silm., KTK ainakin ovat sen verran selkeitä ja vakiintuneita. Ja sen verran fiksuina pitäisin lukijoita, ettei Tolkienia tarvitsisi kyllä kirjailijana mainita kuin kenties joissain poikkeustapauksissa.

Sitten sekunda(ari)lähteiden osalta auki kirjoittaminen olisi varmaan yksistään selkeää ja fiksua. Siis "Karen Wynn Fonstad: The Atlas of Middle-earth" eikä "AoMe" tai muuta sellaista.

Ainakin suomipediassa on näköjään kääritty references-merkintä omaan {{viitteet}}-mallineeseen. Liekö meillä sellaiselle käyttöä? Silloin ainakin viitteiden ulkoasua voisi muokata keskitetysti kuka tahansa käyttäjä, mutta tuskin mitään ihmeellisiä säätöjä halutaan tehdä.
Kyllä ajattelin, että {{Viitteet}}-mallineen voisi meillekin muotoilla, sehän esimerkiksi viitefonttikoon pienentämisen mahdollistaisi.
 
Tein tämmöisen pohjan sivulle, jossa yritetään mm. antaa universaalit ohjeet lähdeviiteosion otsikoinnille. Haaveenani olisi, että tuosta muokattaisiin pari kilpailevaa ehdotusta, joiden välillä äänestettäisiin (äänioikeus luonnollisesti muillakin kuin wikiin kirjoittaneilla), ja sen jälkeen kaikki noudattaisivat kiltisti voittanutta ohjeistoa. Tai sitten sopu syntyisi ilman äänestystä, mikä olisi vieläkin somempaa.

En ole varma, miten paljon ehtisin itse osallistua keskusteluun, ja voi tietysti olla parempi käydä ensin muut wikiuudistukset läpi. Mutta tuo luonnos nyt on ainakin halukkaiden käytettävissä.

Teksti ei muuten vastaa tämänhetkistä Viitteet-mallinetta, koska se olettaa, että malline ei lisää mitään otsikkoa.
 
Olisiko nyt aika kerätä sivu, jossa olisi kootusti kaikista Kontuwikin käytännöistä? Olisi sitten vain yksi paikka, josta tietäisi käydä kurkkaamassa että "mitenkäs tämä pitäisikään tehdä..."

Varmaankin sitä myöten pitäisi myös päivittää ohjeistus siitä, miten kirjoittaa Kontuwikiin. Toki, kirjoittajia ei kovin paljoa ole ollut eikä mahdollisesti koskaan tule olemaankaan.


Tuo sivu olisi jokseenkin ollut tarpeen aiemmin, minulla on yleensä niin monta rautaa tulessa ettei ole aikaa lähteä ympäriinsä etsimään tietoa "Oikeasta" toimintatavasta.
 
Lisäsin uuden mallineen {{Lähteetön}} – se pitäisi lisätä valitettavan monelle sivulle. Kopioin Wikipedian vastaavan aika huolettomasti, otin kaiken minkä katsoin vähintään olevan tarpeellista.
 
Ylös