Virallinen yötopic

Profiiliviesti
Keskustelu on suljettu.
Täppärillä Caladwen voisi kirjoittaa yömyöhään siskon häiriintymättä valoon tai ääneen. Kirjoitusmukavuus tosin on mitä on. "Haluan Joulupukilta lahjaksi täppärin, jotta öisin ei tarvitsisi nukkua ollenkaan!" ei kylläkään olisi niitä onnistuneimpia lahjatoiveita.

Minä menin nukkumaan kymmeneltä kuten muinakin iltoina, mutta heräsin puoli viisi vessareissulle enkä enää saanut unta. Valvomista vahvistaa se, että vaimokin valvoo ja katsoo telkkaria. Ehkä olisin vaipunut takaisin uneen, jollei hän olisi noussut viereltä pois reissuni jälkeen, tai sitten en. Arkisin herään kello 5.28. Luultavasti menen takaisin pehkuihin joskus seitsemän hujakoilla.
 
Pitkästä aikaa ihan leppoisa fiilis olla valveilla tähän aikaan, ilman kauheaa stressiä siitä että pitäisi olla nukkumassa vaikka ei nukuta. Toissaöinen nukkuminen meni aika reisille minusta riippumattomista syistä ja herääminen venyikin sitten iltapäivän puolelle. Viime yönä ei luonnollisesti nukuttanut kovin aikaisin, mikä taas ei edesauttanut virkeää heräämistä neljän tunnin tutkimussuunnitelmaesittelysessiota varten. Kotiin päästyäni vedinkin useamman tunnin päikkärit ja tein lopulta illallistakin vasta iltakymmenen aikaan. Olen vuosia pitänyt päämottonani toteamusta "silloin pitää nukkua kun nukuttaa" (ja syödä kun nälättää) ja on ihanaa kun pääsee tekemään juuri niin - nyt opiskeluhommat on hoidettu tälle vuodelle ja huomisen tärkein meno on alkuiltainen salivisiitti, joten voi ihan hyvillä mielin surffailla netin tukkasivustoilla etsimässä inspiraatiota näin puoli kahdelta.
 
Menin illalla nukkumaan yhdeksältä ja heräsin puolilta öin. Pohdiskelin hetki sitten nukkumaan menemistä, mutta sitten päätinkin keittää kahvit. Tuossa jo kahvinkeitin pöriseekin. Kuuden tunnin päästä töihin, saapa nähdä pärjäänkö kolmen tunnin yöunilla, vai simahdanko jo ennen aamua.
 
Tänne tulin, kun uni ei tuntunut millään tulevan. Olen jo aika kauan odottanut, että voisin tulla taas tänne. Ehkä lomalla pääsen useamminkin. Viime viestistä on jo hieman aikaa, mahtaako joku nyt tulla tänne...
 
Pienen makuuhuoneen yksi mainioimmista puolista on se, että siivoaminen onnistuu tuolilla istuen. Äärimmäinen joulusiivouksen lykkäys tämäkin, mutta tapansa kullakin, vaikka tavasta tästä ei kyse olekaan, vaan korkean luokan saamattomuudesta, joka potkaisee nyt kovaa ahteriin hommiin hoputtaakseen.
Siksipä nyt tässä tulee jokunen tovi valvottua, jotta aamulla varmasti virkeänä olisi kynttilöitä ja muita sytyttelemässä.
 
En tiedä, pitääkö tänä aamuna herätä aikaisin tekemään vielä jouluvalmisteluja, mutta en oikein usko, kun eilen tehtiin niin paljon. Eli tuskin olen aamulla väsynyt, ja voin olla vielä täällä.
 
Kinkku valmis. Paistettu, kuorrutettu, jäähdytelty ja jääkaapissa. Nyt istun tovin ja kohta nukkumaan. Ei haittaa, vaikka valvon ja nukun pitkään aamulla. Itse asiassa se on hyväkin, jos en ehdi illalla ottaa päiväunia, aloitan neljän yön yötyöputken. Jos herään aikaisin aamulla ja jatkan suoraan yövuoroon ilman torkahtamista, olen ihan rättipoikki jo alkuyöstä. Mä vähän treenaan yötyötä varten. Mukavaa mennä yövuoroihin jouluna, jotenkin tavallisesta poikkeava tunnelma. Eivät yöt sen erilaisempia ole kuin muulloinkaan, vanhukset nukkuvat (toivottavasti) ja mä valvon, mutta jotenkin on erilaista. Joulusta. Ehkä se on siitä, kun itsellä on joulumieli? Mutta niinhän sitä ensimmäisenä joulunakin oli yötyöläisillä paras meno ja meininki...

Emme ole joulusiivonneet, emmekä vaihtaneet jouluverhoja, en ole tarkistanut edes onko puhtaita joululiinoja. Pääasia, että on herkkuja ja perhe koossa. Joulu tulee kyllä, joulu on jo! Olen ollut nyt viikonlopun vapaalla, kuten muukin perhe, ja olemme viettäneet jo joulun alkua. Tytön kanssa olemme katsoneet Sormuksen ritarit ja Kaksi tornia, Kuninkaan paluu vielä katsomatta. Tyttö on innostunut ja kyselee kovasti kaikesta elokuvan aikana. Äidin tyttö. Isi kun ei Tolkienista tai fantasiasta yleensäkään perusta, enemmän Jari Tervo, Kari Hotakainen ym. linjalla. Yritti katsoa kanssamme Kahta tornia, mutta nukahti kesken. Jepjep.

Kohta yritän jos uni tulisi...
 
Unirytmi on taas ihan sekaisin. Istuttiin äsken tekemässä uutta joululahjapalapeliä ja saatiinkin reunat valmiiksi ja vähän muutakin. Hirmuisesti on tukkaa tuossa palapelissä. oikeastaan puoli palapeliä pelkkää tukkaa. Samalla on kiva kuunnella TSH:ta äänikirjana. Välillä torkuskelin sogvalla koira kainalossa ja sitten taas jatkui. Juotiin joululahjateetäkin. Limetillä mautettua vihreääteetä. Oli hyvää vaikka olin vähän epäluuloinen ensin. On lime parempaa kuin sitruuna. Nyt on sellainen mukava pöpperöinen ja raukeaolo vaikka pitäisi nukuttaa. Ehkä se sänky joka tapauksessa kutsuu. Ei saa ihan pyllylleen heittää unirytmiä lomallakaan.
 
Nukkumaan kymmeneltä ihan hyvin koisin kahteentoista asti. Sitten tytär herätti meidät, koska hänen nivusiaan kirvelti. Äitinsä pomppasi ylös hoivaamaan pari kertaa ja otti sitten tytön vierelleen nukkumaan ja minä menin patjalle lastenhuoneen lattialle. En oikein saanut unta ja oikealla kyljellä en voinut maata kipeän olkapään takia. Otin sitten iPadin ja olen nyt yli tunnin surffaillut. Kuudelta herätys. Poika kääntyilee levottomasti, joten lopetan kukkumisen.
 
Pahus näitä öitä, kun uni ei tunnu tulevan. Ajattelin, ettei sängyssä makoilu auta paljoa, kun silmätkään eivät tunnu pysyvän kiinni. En kyllä tiedä, onko tästäkään paljon apua, mutta jos saisin keskusteluseuraa, niin tulisi ainakin jotain tekemistä.
 
Jos jotakuta kiinnostaa vuorien synty on nyt mitä sopivin aika minuun ottaa yhteyttä. Olen karaistanut itseäni tämän tiedon suhteen tunnin parin ajan, ja huomennakin tulee tämä sivistäminen jatkumaan.
Mitä mieltä piristävintä onkaan se, että pääsee nauttimaan öisestä työnteosta, joka ikäväkseni minun on keskeytettävä, koska yöuniani en saksimaan rupea.
Hop hop ja purrellani kohti unisaaria. Ties vaikka pääsisin Alppien syntyä seuraamaan sinne.
 
Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä nukuin lähes 12 tuntia, tänä yönä olen lähinnä pyörinyt sängyssä. Ei ole ihmisen hommaa tämä.
 
Hupsistakeikkaa, laskareiden päälle unohduin tekemään yhtä nuottikopiota - lupasin kirjoittaa parit orkesteristemmat uusiksi, toisen alkuperäiskappaleesta on vaikea saada selvää (jos joskus kirjoitatte Sibeliuksella juttuja niin älkää pliis käyttäkö sitä "hauskannäköistä" nuottifonttia, se on äärimmäisen inhottava lukea), toinen puolestaan oli liian korkeaa tekstiä meille ykkösasemassa viihtyville kakkosviulisteille (itse asiassa se ei ole liian korkea edes mulle, mutta oli vaikea soittaa oikein kun vieruskaveri ei tajunnut soittavansa stemmaa :D Ja koska ilmeisesti viulistit eivät osaa transponoida lennosta oktaavilla alaspäin niin lupasin jalomielisesti kirjoittaa siitäkin uuden version). Varmaan sovittajilla olisi alkuperäiset tiedostotkin tallessa mutta tuleepahan samalla harjoiteltua tuota ohjelman käyttöä.

Jatkaisin varmaan johonkin jännyystopikkiin aiheesta korvakuulolta soittaminen ja muut randomit musiikilliset taidot, mutta kello tulee kolme ja mulla on huomenna koulua ja soittotuntia ja kuoron pienryhmätreenejä ja ties mitä. Parempi siis lienee painua pehkuihin.
 
No mutta huomenta. Poikaystävä lopetti juuri pelaamisen ja meni nukkumaan, itse heräsin äsken siihen kun yläkerran idiootit
ramppasivat kovaäänisesti rappukäytävässä. Päätin nousta ylös, koska herätys olisi kuitenkin soinut n. 15 minuutin päästä.
Sain sentään nukahdettua jo joskus klo 20-21 maissa, eli untakin tuli ihan kivasti (joo tiedän, oon aika epic koska voin nukkua
esim. millon tahansa). Työt alkavat klo 5.30, mutta pitää toki herätä ajoissa että saa syödä ja datata rauhassa.
Kunhan tulen takaisin kotiin töistä joskus klo 11 aikaan, ajattelin kävellä kovaäänisesti rappukäytävässä, huutaa ja paiskoa
ovia. Sillei ihan ohimennen, jos vaikka jollain yläkerrassa sattuisi olemaan krapula tai joku tahtoisi vaikka nukkua.

You don't mess with my sleep.
 
Nukuin katkonaisesti jostain puoli yhdestätoista puoli yhteen ja sitten vaimo sai tarpeekseen kuorsauksestani ja meni lastenhuoneen lattiapatjalle nukkumaan. En ole sen koommin saanut unta, pyörinyt vain sängyssä, kunnes luovutin, hain iPadin latauksesta ja tulin tänne sohvalle datailemaan. Vähän liiankin hyvä peli tämä täppäri, kun sillä onnistuu toisia häiritsemätön datailu. Varmaan pari tuntia tässä istuskelen ja menen sitten takaisin nukkumaan.
 
Kevään raha-asialliset säädöt saivat minut niin ahdistuneeksi, että päätin poistua kuorsausta kuuntelemasta pimeästä makuuhuoneesta ja tulla kirjoittamaan koulutehtäviä. Hienosti olen jo kirjoittanut kolmanneksen yli puolet kirjoitusviestinnän kurssin esseestäni.

Esseen piti mielellään kertoa tulevasta tutkielma-aiheesta, ja olin kaavaillut tutkielmani aiheeksi Jyväskylän arkkitehtuurin merkitystä yliopistossa opiskeleville jyväskyläläisille. Eilen ja tänään illalla olleiden työelämän viestinnän ja organisaatioviestinnän pitkien luentojen jälkeen kuitenkin inspiroiduin, ja taidan vaihtaa aiheekseni "Organisaatioviestintä Suomen Tolkien-seura Kontu ry:ssä". Ei liene huono merkki aiheenvalinnasta, jos siitä syntyy kuin itsestään (puolessa tunnissa, väsyneenä, keskellä yötä) yli kolme tuhatta merkkiä tekstiä. Tutkielmassa voi sitten vaikka käsitellä ensin sisäistä viestintää ja sitten ulkoista viestintää, miten viestinnän eri tehtävät toteutuvat ja miten käyttäjät sen kokevat. Ai että olen kikseissä.

Menisiköhän nukkumaan, tästä olisi aika hyvä jatkaa huomenna. Soittaa vaikka Hämeenkoskelle ja kysäistä, että mitenkä miittipaikan avaintenhaku tällä miittipaikalla on ajatus hoitaa.
 
Laiva on lastattu Tolkienilla III

Ärh. Uni ei tule kiitos jännityksen liittyen siihen, että pääsenkö työssäoppimispaikkaan, johon pyrin kevääksi. Pakko yrittää nukkua vähän.
 
Puoli pussia mennyt, eikä loppua näy. Syöjiä kun noille sydänverelläni kostutetuille rinkeleille ei löytynyt. Pitää äidin omat lapsensa (tosin rahalla adoptoidut) syödä.
 
Profiiliviesti
Keskustelu on suljettu.
Ylös