Virallinen yötopic

Profiiliviesti
Keskustelu on suljettu.
Mukavaa, että joku tulikin tänne. Ajattelin jo mennä nukkumaan, kunnes huomasin tänne tulleen viestiä. Olen tajunnut, että vaikka minua vähän väsyttää, en vain halua nukkua. En täällä toki koko yötä aio olla, mutta kyllä jotain tekemistä olla pitää, jos nukkuminen ei huvita.
 
Ei sitä aina halua/jaksa nukkua. Henk. koht. olen huomannut, että sänkyyn meno ei tällaisessa tapauksessa auta lainkaan vaan on parempi keksiä jotain tekemistä, ei tule niin rauhaton olo. Sängyssä pyöriminen nukkumatta on todella ärsyttävää.
 
Oikeassa olet, minua on aina ärsyttänyt se kun sanotaan, että "kyllä se uni sieltä tulee, sulje vain silmät" tai jotain sellaista. Olen joskus luullut, että saan unen päästä kiinni vain jos pidän silmät koko ajan kiinni. Siksi menin pienempänä vessaankin silmät suljettuina, etten joudu odottamaan taas unta.

Nykyään olen vain maannut sängyssä tietämättä lainkaan, kuinka paljon aikaa on kulunut, ja ajattelen vain asioita. Jossain vaiheessa olen vain nukahtanut. En muista koskaan valvoneeni koko yötä, enkä haluaisikaan, sitten väsyttäisi päivällä kauheasti, eikä se olisi hyväksi terveydellekään. Mutta saa nähdä, tuleeko niin vielä tapahtumaan.
 
Ai ai kun on huonot rytmit ihmisillä. Täällä te puhutte ikään kuin nukkumaan pitäisi mennä näihin aikoihin, vaikka ilta on vasta nuori.

Inspiraatio ja innostus kun ovat yöeläimiä, ja niitä ei muuten napata kuin yöllä valvoen niiden saapumista. Silmien sulkeutuessa ne varmiten ovat niskassa kiinni, inhottavat pedot. Itse olen joutunut jo pariin otteeseen hyökkäyksen uhriksi, niin parempi valvoa ja vahtia.
Tosiaankin öisin sitä puhtia riittää vaikka Eiffel-tornin vääntämiseen hammastikuista, mutta pitää vain olla niin varovarovainen, ettei nyt yhtään ylimääräistä ääntä päästä ulos taikka saattaa jokin muukin olla niskassa kiinni inspiraation ja innon lisäksi. On se ihme ja kumma, kun jotkut todellakin haluavat nukkua.
 
Inspiraatiosta en tiedä, mutta virtaa toisinaan riittää, juu. Pimeässä ajatus kyllä luistaa paremmin, tosin siitä tasosta sitten niin varma ole. Yöllä kirjoittaminen on kivaa.
Unta en saa yleensä kuin ensin rauhoittumalla kirjan/netin tjms. parissa, sitten aamulla taas väsyttää kun tuli nukuttua se 5 tuntia. :/
 
Ja minulle sanotaan, että kannattaa mennä kymmenen aikoihin (tai jo aikaisemmin) nukkumaan. Tietysti se on hyvä aamua ajatellen, mutta yöllä ei jaksa moista miettiä. Olen muutenkin nyt piristynyt eikä nukkuminen houkuta lainkaan. Kävin kyllä sängyssä, mutta varmistuttuani siskon olevan unessa tulin jälleen tänne, ja olen nyt innostunut ja hermostunut samaan aikaan.
 
Caladwen sanoi:
Ja minulle sanotaan, että kannattaa mennä kymmenen aikoihin (tai jo aikaisemmin) nukkumaan.

Tämä nimeomaan, menen kymmenen aikoihin yleensä sänkyyn, mutta sitten pitää mennä se tunti tai pari, että saan unta. Kun herätys on kello kuuden aikaan niin vähällehän siinä jää uni. Ja joskus kahdeksan aikaan nukkumaan menemistä en voisi kyllä ajatella.

Olen muutenkin nyt piristynyt eikä nukkuminen houkuta lainkaan.

Ah, mikä ihana noidankehä.
 
Mulla on ollut ehkä viimeiset puoli vuotta vihdoinkin tilaisuus noudattaa jonkinlaista itselleni luontevaa vuorokausirytmiä (oon ilmeisesti edelleen ihan teini kun se on mallia neljältä nukkumaan ja puoliltapäivin ylös), ja ensimmäistä kertaa moneen moneen vuoteen olen saanut unta ilman sen suurempaa pyörimistä ja odottelua ja olen myöskin pystynyt nukkumaan sen kahdeksan tuntia yössä, mikä on osaltaan ihan selvästi korreloinut jaksamisen kanssa. Harmi vaan kun niin harvoin pystyy elämää sovittamaan yhteen iltavirkkuuden kanssa. Yläasteella ja lukiossa olin jatkuvasti univelkainen kun en vaan pystynyt nukahtamaan tarpeeksi ajoissa aamuherätykseen nähden, yliopiston epäsäännöllinen rytmitys ei myöskään ole toiminut (jos maanantaina luento alkaa kahdeksalta, tiistaina kahdeltatoista, keskiviikkona ei ole koulua, torstaina kymmeneltä ja perjantaina kahdelta, niin mulla ei todellakaan ole tarpeeksi itsekuria herätä joka aamu samoihin aikoihin). Nyt en vaan käytännössä ole käynyt koulussa koko syksynä ja hyvin olen nukkunut :p
 
Kahdeksan aikaan nukkumaan meneminen kuulostaa aivan järkyttävältä. Jos olisin pienestä pitäen mennyt aikaisin nukkumaan, kenties siihen olisi tottunut, mutta nyt kun rytmi on mitä on, ei mahda mitään.
 
Steel, tuo univelkaisuus kuulostaa tutulta - ensimmäinen ja toinenkin tunti menevät siinä, että yrittää pysyä hereillä kun kopioi muistiinpanoja. Ei vaan jaksa ajatella. Ala-asteella meillä oli käytössä systeemi, jossa ensimmäisen tunnin sai olla kotona, mutta se piti sitten iltapäivällä korvata. Hyvä systeemi, mutta ei varmaan toimisi myöhemmässä koulutuksessa.
 
Minä menisin kyllä mieluumin aikaisin kouluun kuin lähtisin myöhään pois. Mitä itse teit, Caele? Ajattelin juuri, että miten minulle mahtaa käydä tulevaisuudessa, äitini kun sanoi, että häntä ei huvittanut lapsena mennä lainkaan nukkumaan, mutta nyt hän vaipuu uneen tuosta vain. Tosin jos alan kirjailijaksi, mitä olen kaavaillut jo jonkin aikaa, ei aikatauluillakaan ole paljon väliä.
 
Minä menin ala-asteella aamulla aina kahdeksaan kouluun. Silloin oli jopa harmi, kun neljännellä alkoi tulla myöhempiä päiviä. Olin tosi pitkään aamukukkuja, nytkin satunnaisesti - tosin harvemmin kuin kerran viikossa. Voin ihan hyvin mennä vaikka puoli viideltä nukkumaan ja herätä sitten välillä ennen yhdeksää, ilman että olen mitenkään erityisen väsynyt. Näin kävi esim. viime miitissä, vaikka en mitenkään erityisen pitkään ollut edellisenä yönäkään nukkunut.
 
Minä taas en ole aamuisin lainkaan virkeä, paitsi jos herään myöhään. Koskaan en muista kuitenkaan heränneeni kahdentoista jälkeen, ja minusta on aivan outoa nukkua yhteen saakka, vaikka menisi miten myöhään nukkumaan. Koulu-aamuina herääminen on kuitenkin inhottavaa. Tavakseni on tullut mennä aamiaisen ja hampaiden pesun jälkeen takaisin nukkumaan, mitä on ihmetelty, kun enhän minä siinä kuin puoli tuntia ehdi nukkua. Aina ei uni edes tule uudelleen.
 
Kauhea ruuhka täällä. Itse menin kymmeneltä nukkumaan sänkyyni ja neljän tunnin jälkeen heräsin ja nousin koneelle. Ehkä palaan vielä nukkumaan aamuun mennessä.

Sanovat, että keskiajalla ihmisillä oli tapana mennä varhaisin nukkumaan mutta herätä keskellä yötä puuhastelemaan kaikenlaista, jopa kyläilemään naapurissa. Ja keskiajalla tunnetusti meni ihmisillä objektiivisesti tarkasteltuna paremmin.
 
Niinhän ne kuulemma tekivät, 1800-luvulle asti. Oli yökahviloita ja kaikkea. Mutta sitten tuli teollistuminen.
Mutta oi että, se on ihana tunne kun menee aamulla hetkeksi vielä nukkumaan/makaamaan sänkyyn. Varsinkin jos on kylmä asunto... :p
 
Minun tunteeni ovat tällä hetkellä aika ristiriitaiset. Periaatteessa haluan mennä nukkumaan, mutta haluan olla myös täällä. Siskon pyöriminen sängyssä vähän huolestuttaa, mutta ei hän ainakaan vielä ole minulle valittanut.

Joskus tein niin, että luin yhtä kirjaa, ja olin aivan viimeisillä sivuilla, ja minua väsytti kamalasti, mutta halusin (syystä tai toisesta) lukea kirjan loppuun yöllä. Niinpä päätin nukkua hetken ja herätä myöhemmin yöllä taas lukemaan kirjaa. Toteus oli seuraavanlainen: laitoin kännykän soimaan siinä kolmen aikaan ja aloin heti lukea. Parin tunnin unet eivät kyllä paljoa auttaneet, ja väsyin taas pian. Lopulta en onnistunutkaan lukemaan kirjaa loppuun yöllä, joten loppu jäi aamuun. Aika järjetön idea kyllä, näin jälkeenpäin ajateltuna.
 
Jos tähän aikaan yötä nukuttaa niin kannattaa vaan mennä nukkumaan. Tai no, se on henkilökohtaista, mutta minusta nukkuminen on kivaa. :p
Kuulostaa jotenkin kumman tutulta tuo kirjajuttu.

'Mä luen vielä kymmenen sivua, sit meen nukkumaan.'
'No tämän yhden tehtävän teen loppuun, sitten nukkumaan.'

Sitten nouseekin jo aurinko.
 
Nukkumaan menoa vähän ajattelinkin, alkaa hermostuttaa askeleet asunnossa. Mutten kuitenkaan haluaisi laittaa konetta kiinni. Jos vaikka herään vähän myöhemmin ja tekee mieli tulla taas tänne. Ajattelin jopa, että voisin nukahtaa tähän tuoliin, kun pystyn nukkumaan lattiallakin, jos on vain peitto ja tyyny.
 
Nyt minä en osaa sanoa juuta enkä jaata, alkaa pikkuhilkaa unettamaan. Toivottelen siis hyviä öitä ja jaksamista.
 
Kointähdelle onnittelut onnistuneesta sängynraivausoperaatiosta.

Minä katson Youtubesta hienojen brittimiesten haastatteluja ja kehrään koska eihän aamuyöllä nyt ole mitään järkeä lukea tenttiin (piti muka lukea päivällä, en ole opiskellut pätkääkään). Kohta voisi edistyä nukkumaan. Minäkin pärjäsin ennen miiteissä sun muissa kepeästi muutaman tunnin yöunilla, mutta nykyään en vaan jaksa nousta jos en ole nukkunut tarpeeksi.
 
Profiiliviesti
Keskustelu on suljettu.
Ylös