Pagba
Pronominit hän/hänen
Bernard Cornwell: Viimeinen kuningaskunta, paikannimet, prologi ja luvut 1-2
[tiivistelmä]
Paikannimet
Kirjailija on yleensä käyttänyt paikannimissä kirjoitusasuja, joita Oxford Dictionary of Place-Names -teoksen mukaan käytettiin Alfredin hallituskaudella eli vuosina 871-899 tai niillä main. Eoferwic tunnetaan nykyisin nimellä York ja Snotengaham Nottingham. Nortumberlandissa sijaitseva Bamburghin linna on kirjassa Bebbanburg.
Prologi Northumbria 866-867
Kertoja on tarinan alussa 9-vuotias poika nimeltä Osbert. Hänen isänsä on ealdorman Uhtred Uhtredinpoika, Bebbanburgin kreivi. Kertoja on vallanperimisjärjestyksessä toinen, sillä hänellä on 17-vuotias isoveli Uhtred. Talouteen kuuluu äitipuoli Gytha, kristitty pappi Beocca, setä Ælfric ja seppä Ealdwulf, joka on salaa pakana ja kertoo Osbertille Wodenista. Kolme tanskalaislaivaa ilmestyy rannikolle ja Uhtred lähettää poikansa Uhtredin tusinan ratsumiehen kanssa tarkkailemaan viikinkien tekemisiä. Isä kieltää poikaansa ottamasta yhteen vihollisten kanssa, mutta tämä joutuu silti viikinkien väijytykseen ja menettää päänsä. Sen toimittaa takaisin linnaan viikinkien päällikkö, jolla on pitkät kultaiset hiukset. Osbert kastetaan uudelleen Uhtrediksi, vallanperijäksi.
Uhtredin isä Uhtred on vaa'ankielenä sisäpoliittisissa valtataisteluissa. Ennen tanskalaisten tuloa hän oli pähkäilemässä, tukeako ealdorman Ællaa kapinassa kuningas Osbertia vastaan neljälläsadalla miehellä, mutta ulkoinen vihollinen lykkää kapinaa tulevaisuuteen. Viikingit ovat purjehtineet jokia pitkin Eoferwiciin ja valloittaneet kaupungin. Seuraavana keväänä liittoutuneet englantilaiset hyökkäävät kaupunkiin ja Uhtred nuorempi tulee mukaan hankkimaan sotakokemusta. Hänen isänsä määrää pojan vallanperijäkseen ja setä Ælfric vannoo kunnioittavansa veljensä testamenttia. Ælfric jää huolehtimaan linnasta kun Uhtredit ja pappi ratsastavat sotaan.
Kreivi Ælla ja kuningas Osbert ovat tietysti eri mieltä strategiasta: ensin mainittu haluaisi hyökätä ja kuningas piirittää kaupunkia. Uhtred varoo kannattamasta kumpaakaan. Viikinkien häthätää pystyttämien puolustusrakennelmien osittainen sortuminen kallistaa vaa'an hyökkäämisen puolelle ja aamunkoitteessa rynnäkköön ryhdytään. Uhtred nuorempaa ei oteta mukaan kilpimuuriin, vaan hänet istutetaan hevosen selkään. Miekastaan ja haarniskastaan huolimatta hän ei saa osallistua sotatoimiin, vaan hänelle on varattu tarkkailijan rooli. "Katso ja opi" on isän käsky pojalle. Rynnäkön aikana viikingit pakenevat muurin harjalta ja hyökkääjät pitävät voittoaan varmana. Kaupunkiin päästyään he kuitenkin havaitsevat, että kadut on linnoitettu vahvasti ja heidän selustaansa hyökätään. He ovat menneet ansaan. Pappi Beocca pääsee ratsastamaan pakoon, mutta Uhtred nuorempi hyökkää veljensä pään tuoneen viikinkipäällikön kimppuun tämän riemastukseksi. Nauraen kreivi Ragnar Peloton ottaa pojan vangiksi säästäen hänen henkensä.
Ensimmäinen osa Pakanalapsuus
Ensimmäinen luku
Uhtredin isä on kuollut, kuten moni hänen sotilaistaankin. Loput ovat menossa orjiksi. Uhtred odottaa samaa kohtaloa, mutta Ragnar vie hänet voitonjuhliin ja antaa hänelle ruokaa ja juomaa miestensä joukossa. Juopuneet viikingit surmaavat vangiksi saadun kuningas Osbertin julmasti ja alkavat kiusata Uhtrediakin, mutta Ragnar tekee leikistä lopun ja vie pojan sokeutuneen isänsä Ravnin, skaldin eli runonlaulajan, luokse. Vanhus osaa englantia ja kysyy pojalta, mitä juhlissa istuvat Ubba ja Ivar Luuton tekevät. He johtavat yhdessä tanskalaisia. Heidän välissään istuu huolestuneen näköinen mies, nukkekuningas Egbert, Northumbrian nimellinen valtias. Ravnin ohjeesta Uhtred pyytää suojelusta kuninkaalta. Nokosilta heräävä Ubba vihaa Uhtredia ensinäkemältä, muttei taikauskoisena uskalla tehdä päätöstä ennen ennusmerkkien lukemista.
Hienot vaatteet viedään Uhtredilta ja hän saa vain kirppuisen mekon. Hän valmistaa ruokaa Ravnille muutaman päivän ajan, kunnes tanskalaisten perheet saapuvat kaupunkiin. Ravnin vaimo Gudrun hätistää pojan keittotulen äärestä ja alkaa huolehtia taloudesta Ragnarin vaimon Sigridin kanssa. Sigridin nuorempi poika Rorik, vuoden Uhtredia nuorempi, haastaa riitaa tämän kanssa ja tappelun keskeyttää Ragnar käskien poikien ystävystyä keskenään. Uhtred tekee töitä tanskalaislasten kanssa polttopuiden ja vedenkannon parissa ja laivoja huoltaen. Hän pitää työstään, vaikka joutuukin alinomaa tappeluihin isompien lasten kanssa. Uhtredin pahin vihollinen on laivamestari Kjartanin poika Sven. Ragnarilla on kolme laivaa, joista yhden kapteenina hän itse toimii. Kjartan ja Egil kipparoivat muita laivoja eli he ovat hyvin tärkeitä miehiä Ragnarille. Rorikin kanssa Uhtred pystyy peittoamaan Svenin, joka alkaa lopulta vältellä Uhtredia paitsi jos onnistuu yllättämään tämän yksin. Svenistä huolimatta kesä on hyvä ja Uhtred harvoin onneton.
Ragnar on usein poissa sotimassa, koska tanskalaiset varmistavat voittoaan Northumbriassa. Nukkehallitsijan luokse virtaa thaneja notkistamaan polviaan hänen edessään, joten tanskalaiset lienevät voittoisia. Uhtred ei kaipaa isäänsä, lapsista pitämätöntä ja kärttyisää miestä. Uhtred on saanut tappelussa saaliikseen kaulassa roikutettavan Thorin vasaran, josta Ragnar ilahtuu ja toteaa, että pojasta vielä tehdään tanskalainen. Viikingit suhtautuvat melko välinpitämättömästi jumaliinsa eikä heillä ole ihmisten asioihin puuttuvia pappeja. Asiaintila miellyttää Uhtredia. Kun hänen setänsä Ælfric saapuu Eoferwiciin, Uhtred puetaan taas kunnollisiin vaatteisiin. Isä Beocca on Ælfricin mukana. Neuvonpidossa on mukana nukkekuningas Egbert ja Ivar Luuton. Ælfric haluaa maksaa Uhtredista lunnaat, mutta hinnasta ei päästä sopuun. Ælfric kutsuu itseään ealdormaniksi, eli hän on kaapannut vallan Bebbanburgissa. Sedän petturuus järkyttää Uhtredia, joka saa Ælfriciltä vain halveksuntaa osakseen. Ravn puhuu Uhtredin puolesta kutsuen häntä kreiviksi. Ælfric vannoo uskollisuutta Egbertille ja tekee uuden lunnastarjouksen. Ravn haluaa enemmän ja asettaa tanskaisen varuskunnan Bebbanburgiin. Ælfric torjuu vaatimuksen vihaisena. Ragnarin ja Ivarin neuvoteltua keskenään Ivar ilmoittaa, että poika ei ole myytävänä. Neuvottelujen kariuduttua Beocca yrittää kiskaista Thorin vasaran Uhtredin kaulasta, mutta perääntyy, kun Ragnar uhkaa tappaa hänet. Pappi ei ymmärrä tanskaa, mutta ei erehdy kreivin äänensävystä. Hän varoittaa Uhtredia, että Ælfric aikoo tappaa hänet, valtansa esteen. Uhtred kertoo Ragnarille haluavansa Bebbanburgin, mutta Ragnarin mukaan linnasta tulisi tanskalainen, koska hän juuri osti Uhtredin. Pojalta otetaan hienot vaatteet pois ja hän joutuu taas orjan oloihin. Silti hän ei suunnittele pakoa englantilaisten hallitsemille alueille, koska Ragnar huolehtii hänestä.
Lisää tanskalaisia saapuu maahan ja Ragnar ottaa itselleen maata Eoferwicin länsipuolelta. Hän ottaa Eoferwicissä kuolleen thanin talon ja laaksossa asuvat englantilaiset toimittavat hänelle ruokatarvikkeita kuin entiselle herralleen. Ragnar ei puutu heidän elämäänsä eikä uskontoonsa: pappi saa edelleen suorittaa elävänä jumalanpalveluksia kirkossaan. Hän ymmärtää, että sopuisa yhteiselo on ainoa mahdollisuus täydellisen hävittämisen lisäksi. Lapset leikkivät metsässä ja rakentavat mökin, mutta Sven polttaa sen. Lapset rakentavat uuden ja sinne Sven ilmestyy oikean miekan kanssa. Hän sieppaa kavereineen Rorikin 8-vuotiaan siskon Thyran, sitoo hänet puuhun ja repii hänen mekkonsa vyötäisille. Sven laskee housunsa alas ja vaatii Thyraa koskettamaan kikkeliään. Uhtred ryntää paikalle, sieppaa miekan maasta ja lupautuu koskettamaan sillä Sveniä Thyran puolesta. Kikkeliä kohti tähdätty isku osuu reiteen miekan painon vuoksi ja Sven haavoittuu. Kotona Ravn ristikuulustelee lapsia ja Uhtred saa sankarin maineen: hän esti Thyran raiskauksen. Itse hän arvelee, ettei Sven olisi uskaltanut mennä niin pitkälle, mutta pitää arvelunsa ominaan. Seuraavana päivänä Ragnar menee kuuden miehen kanssa Kjartanin talolle ja iskee Sveniltä vain toisen silmän murskaksi, koska tämä oli riisunut hänen tyttärensä vain puoliksi. Kjartanin hän erottaa laivamestarin paikalta, eikä enää lue tätä miehekseen. Uhtred saa palkakseen hopeisen käsirenkaan.
Ragnar kertoo tanskalaisten suunnittelevan ensin Mercian, sitten Itä-Anglian ja lopuksi Wessexin valloittamista. Viimeksi mainitun kuningas on uusi ja heikko, eikä hänen veljensä Alfredkaan herätä Ragnarin kunnioitusta himokkuutensa ja uskonnollisuutensa vuoksi. Talvipäivänseisauksen Jól-juhlaviikolla talon väkeen liittyy Weland, joka vannoo uskollisuutta Ragnarille. Uhtred inhoaa miestä ensisilmäyksellä. Juhlien päätteeksi Ragnar uhraa eläimiä ja englantilaisen vangin Odinille sotaonnen takaamiseksi. Rituaalin aikana Uhtred miettii tarinoita sceadugenganeista, varjoissakulkijoista, muodonmuuttajista. Koko Englanti sortuisi viikinkien noituuden edessä, ellei jotain vahvempaa taikaa löytyisi. Uhtredista tulisi sceandugengan.
[/tiivistelmä]
Kasvutarina alkaa räväkästi, kun kreivin poika temmataan irti läheisistään ja häntä aletaan kasvattaa viikingiksi. Hänen alistumisensa kohtaloonsa ihmetyttää minua, semminkin kun hänen isäntänsä oli hänen isoveljensä tappaja. Miksei hän edes haaveillut uskaliaasta paosta ja paluusta isänsä linnaan, jonka hän ottaisi haltuunsa ja ryhtyisi aseelliseen vastarintaan tanskalaisia vastaan? Hänen setänsä olisi kyllä järjestänyt näyttävän onnettomuuden tuntien sisällä paluusta, mutta eihän Uhtred osannut sitä aavistaakaan ennen Beoccan varoitusta. Luulisi hänen kaivanneen omaisiaan. Isästään hän ei juuri piitannut, niin kuin ei isäkään hänestä, mutta kasvattiäiti ja seppä tuntuivat olleen merkittäviä henkilöitä hänen lapsuusvuosissaan. Minusta Uhtred sopeutuu rooliinsa luonnottoman innokkaasti, mikä kuvastaa hyvin Cornwellin paperinohuita yhden ominaisuuden henkilöhahmoja. On kuin lukisi Eddingseja ilman huumoria ja suuremmalla historiallisuudella.
[tiivistelmä]
Toinen luku
On vuoden 868 kevät ja Uhtred on yksitoistavuotias. Hän on Ragnarin laivan, Tulikäärmeen, keulassa Rorikin kanssa kertomassa Ravnille kaikesta, mitä he näkevät. Tanskalaisten armeija on liikkeellä valtaamaan Mercian Northumbrian eteläpuolella. He soutavat Trentejokea sisämaahan päin. Uhtred kuuntelee Ravnin ylpeilyä tanskalaisten asetaidoista. Siinä missä englantilaisten armeijat koostuvat enimmäkseen maanviljelijöistä, jokainen tanskalainen on soturi, koska taistelemaan haluttomat ovat jääneet Tanskaan harjoittamaan luontaiselinkeinoja. Silloinkin kun tanskalaiset ovat käyneet Merciassa harjoittamassa kauppaa, he ovat vakoilleet englantilaisia. He tietävät, että mercialaisten kuningas Burgherd on heikko. Uhtred kuuntelee, mutta miettii omaa rooliaan kansojen välisessä taistelussa. Ennen kaikkea hän haluaa Bebbanburgin itselleen, mutta ei tanskalaisten käskyläisenä. Rorikille hän ei todellisia ajatuksiaan paljasta, vaikka tämä pitää häntä veljenään.
Seuraavana päivänä maahantunkeutujat kohtaavat pienen sotajoukon, joka lähtee käpälämäkeen ilman taistelua. He marssivat Gegnesburhiin ja asukkaat antavat heille ruokansa ja arvoesineensä, kun Ragnar on ensin surmannut heistä pari vaiteliainta. Munkkien vähäistä aarretta käsitellessä Ragnarin ja Uhtredin kesken tulee puhetta kristittyjen ja aasauskovien teologioista. Ragnarista on selvää, että Odin on voitolla. He jatkavat matkaa ja päätyvät kaupunkiin nimeltä Snotengaham. Senkin puolustusjoukot ovat paenneet ja tanskalaisjoukot tekevät kaupungista tukikohtansa ryöstöretkiä varten. Lisää valloittajia saapuu Tanskasta ottamaan haltuunsa mercialaisten maita. Ragnar pitää selvänä, että kuningas Buhgredin joukot aikovat piirittää heidät. Uhtred ratsastaa usein hänen kanssaan ryöstöretkille. Rorik sairastelee ja viettää paljon aikaansa Snotengahamissa, muttei tunnu olevan mustasukkainen Uhtredille isänsä vuoksi.
Keskikesällä Mercian armeija marssii tanskalaisia vastaan Wessexin kuningas Æthelredin joukkojen tuella. Ivar ja Ubba toimivat piiritettävien tanskalaisten komentajina. He lähettävät kaksi vakoojaa ottamaan selvää englantilaisten aikeista, mutta heidät teloitetaan tanskalaisten nähden. Uhtred ilmoittautuu vapaaehtoiseksi ja saa suostuteltua Ragnarin päästämään itsensä muurien ulkopuolelle pimeän tultua. Hetken hiivittyään hänestä tuntuu, että joku seuraa häntä, mutta hän karistaa tuntemattoman kannoiltaan ja tunkeutuu vihollisleiriin. Vartija uskoo hänen valheitaan ja päästää hänet kulkemaan leirin keskustaan, jossa hän jähmettyy liikkumattomaksi nähdessään katumusharjoitusta suorittavan nuoren miehen. Pappi Beocca puhuttelee miestä ja tämä paljastuu kuningas Æthelredin veljeksi Alfrediksi. Prinssi on sortunut haureuteen ja katuu syvästi syntejään. Miesten keskustelusta Uhtredille selviää, että armeijan aikomuksena ei ole hyökätä Snotengahamiin, vaan näännyttää tanskalaiset nälkään. Uhtred ei näe missään päin leiriä tikkaita, joita käytettäisiin rynnäkössä muureja vastaan ja hän palaa omiensa luokse. Selviää, että Weland oli seurannut häntä, koska Ivar ja Ubba eivät olleet luottaneet häneen. Weland ei ollut päässyt leiriin asti, mutta hän vahvistaa, että Uhtred oli leirissä. Päälliköt uskovat hänen sanojaan ja Ubba antaa hänelle palkaksi käsirenkaan.
Ubba laittaa vanhan skaldin ja tietäjän Storrin ottamaan riimutikuilla selvää, onko heidän strategiansa oikea ja Storri näkee tikuissa pelkkää hyvää. Ubba lähtee kuudella laivalla ryöstöretkelle ja tuo kaksikymmentä vankia, jotka teloitetaan englantilaisten nähden kostoksi kahdesta tanskalaisesta vakoojasta. Uhtred kysyy Ravnilta riimutikuista ja saa välttelevän vastauksen, että soturin päässä jumalat puhuvat selvimmin. Uhtred ei ymmärrä vastausta. Ravn puhuu tulevaisuudesta, jossa englantilaiset ja tanskalaiset elävät rinta rinnan mennen jopa naimisiinkin keskenään.
Ajan mittaan piirittäjien määrä vähenee, koska on sadonkorjuuaika ja fyrd koostuu enimmäkseen maanviljelijöistä. Piiritys kuitenkin jatkuu, kunnes Ivar lähettää täyteen lastatun ruokakärryn lahjaksi kuningas Burghredille. Seuraavana päivänä englantilaiset kertovat haluavansa neuvotella.
[/tiivistelmä]
Uhtredin lankoja koeteltiin tässä luvussa. Hän olisi voinut paljastaa itsensä englantilaisille, mutta hän oli luvannut Ragnarille palaavansa ja hän pelkäsi jumalallista kostoakin, joka valapattoja odottaa. Niinpä hän palasi tanskalaisten luokse. Saa nähdä, kestävätkö langat tulevaisuudessakin ja jolleivät kestä, niin mikä saa ne katkeamaan.
[tiivistelmä]
Paikannimet
Kirjailija on yleensä käyttänyt paikannimissä kirjoitusasuja, joita Oxford Dictionary of Place-Names -teoksen mukaan käytettiin Alfredin hallituskaudella eli vuosina 871-899 tai niillä main. Eoferwic tunnetaan nykyisin nimellä York ja Snotengaham Nottingham. Nortumberlandissa sijaitseva Bamburghin linna on kirjassa Bebbanburg.
Prologi Northumbria 866-867
Kertoja on tarinan alussa 9-vuotias poika nimeltä Osbert. Hänen isänsä on ealdorman Uhtred Uhtredinpoika, Bebbanburgin kreivi. Kertoja on vallanperimisjärjestyksessä toinen, sillä hänellä on 17-vuotias isoveli Uhtred. Talouteen kuuluu äitipuoli Gytha, kristitty pappi Beocca, setä Ælfric ja seppä Ealdwulf, joka on salaa pakana ja kertoo Osbertille Wodenista. Kolme tanskalaislaivaa ilmestyy rannikolle ja Uhtred lähettää poikansa Uhtredin tusinan ratsumiehen kanssa tarkkailemaan viikinkien tekemisiä. Isä kieltää poikaansa ottamasta yhteen vihollisten kanssa, mutta tämä joutuu silti viikinkien väijytykseen ja menettää päänsä. Sen toimittaa takaisin linnaan viikinkien päällikkö, jolla on pitkät kultaiset hiukset. Osbert kastetaan uudelleen Uhtrediksi, vallanperijäksi.
Uhtredin isä Uhtred on vaa'ankielenä sisäpoliittisissa valtataisteluissa. Ennen tanskalaisten tuloa hän oli pähkäilemässä, tukeako ealdorman Ællaa kapinassa kuningas Osbertia vastaan neljälläsadalla miehellä, mutta ulkoinen vihollinen lykkää kapinaa tulevaisuuteen. Viikingit ovat purjehtineet jokia pitkin Eoferwiciin ja valloittaneet kaupungin. Seuraavana keväänä liittoutuneet englantilaiset hyökkäävät kaupunkiin ja Uhtred nuorempi tulee mukaan hankkimaan sotakokemusta. Hänen isänsä määrää pojan vallanperijäkseen ja setä Ælfric vannoo kunnioittavansa veljensä testamenttia. Ælfric jää huolehtimaan linnasta kun Uhtredit ja pappi ratsastavat sotaan.
Kreivi Ælla ja kuningas Osbert ovat tietysti eri mieltä strategiasta: ensin mainittu haluaisi hyökätä ja kuningas piirittää kaupunkia. Uhtred varoo kannattamasta kumpaakaan. Viikinkien häthätää pystyttämien puolustusrakennelmien osittainen sortuminen kallistaa vaa'an hyökkäämisen puolelle ja aamunkoitteessa rynnäkköön ryhdytään. Uhtred nuorempaa ei oteta mukaan kilpimuuriin, vaan hänet istutetaan hevosen selkään. Miekastaan ja haarniskastaan huolimatta hän ei saa osallistua sotatoimiin, vaan hänelle on varattu tarkkailijan rooli. "Katso ja opi" on isän käsky pojalle. Rynnäkön aikana viikingit pakenevat muurin harjalta ja hyökkääjät pitävät voittoaan varmana. Kaupunkiin päästyään he kuitenkin havaitsevat, että kadut on linnoitettu vahvasti ja heidän selustaansa hyökätään. He ovat menneet ansaan. Pappi Beocca pääsee ratsastamaan pakoon, mutta Uhtred nuorempi hyökkää veljensä pään tuoneen viikinkipäällikön kimppuun tämän riemastukseksi. Nauraen kreivi Ragnar Peloton ottaa pojan vangiksi säästäen hänen henkensä.
Ensimmäinen osa Pakanalapsuus
Ensimmäinen luku
Uhtredin isä on kuollut, kuten moni hänen sotilaistaankin. Loput ovat menossa orjiksi. Uhtred odottaa samaa kohtaloa, mutta Ragnar vie hänet voitonjuhliin ja antaa hänelle ruokaa ja juomaa miestensä joukossa. Juopuneet viikingit surmaavat vangiksi saadun kuningas Osbertin julmasti ja alkavat kiusata Uhtrediakin, mutta Ragnar tekee leikistä lopun ja vie pojan sokeutuneen isänsä Ravnin, skaldin eli runonlaulajan, luokse. Vanhus osaa englantia ja kysyy pojalta, mitä juhlissa istuvat Ubba ja Ivar Luuton tekevät. He johtavat yhdessä tanskalaisia. Heidän välissään istuu huolestuneen näköinen mies, nukkekuningas Egbert, Northumbrian nimellinen valtias. Ravnin ohjeesta Uhtred pyytää suojelusta kuninkaalta. Nokosilta heräävä Ubba vihaa Uhtredia ensinäkemältä, muttei taikauskoisena uskalla tehdä päätöstä ennen ennusmerkkien lukemista.
Hienot vaatteet viedään Uhtredilta ja hän saa vain kirppuisen mekon. Hän valmistaa ruokaa Ravnille muutaman päivän ajan, kunnes tanskalaisten perheet saapuvat kaupunkiin. Ravnin vaimo Gudrun hätistää pojan keittotulen äärestä ja alkaa huolehtia taloudesta Ragnarin vaimon Sigridin kanssa. Sigridin nuorempi poika Rorik, vuoden Uhtredia nuorempi, haastaa riitaa tämän kanssa ja tappelun keskeyttää Ragnar käskien poikien ystävystyä keskenään. Uhtred tekee töitä tanskalaislasten kanssa polttopuiden ja vedenkannon parissa ja laivoja huoltaen. Hän pitää työstään, vaikka joutuukin alinomaa tappeluihin isompien lasten kanssa. Uhtredin pahin vihollinen on laivamestari Kjartanin poika Sven. Ragnarilla on kolme laivaa, joista yhden kapteenina hän itse toimii. Kjartan ja Egil kipparoivat muita laivoja eli he ovat hyvin tärkeitä miehiä Ragnarille. Rorikin kanssa Uhtred pystyy peittoamaan Svenin, joka alkaa lopulta vältellä Uhtredia paitsi jos onnistuu yllättämään tämän yksin. Svenistä huolimatta kesä on hyvä ja Uhtred harvoin onneton.
Ragnar on usein poissa sotimassa, koska tanskalaiset varmistavat voittoaan Northumbriassa. Nukkehallitsijan luokse virtaa thaneja notkistamaan polviaan hänen edessään, joten tanskalaiset lienevät voittoisia. Uhtred ei kaipaa isäänsä, lapsista pitämätöntä ja kärttyisää miestä. Uhtred on saanut tappelussa saaliikseen kaulassa roikutettavan Thorin vasaran, josta Ragnar ilahtuu ja toteaa, että pojasta vielä tehdään tanskalainen. Viikingit suhtautuvat melko välinpitämättömästi jumaliinsa eikä heillä ole ihmisten asioihin puuttuvia pappeja. Asiaintila miellyttää Uhtredia. Kun hänen setänsä Ælfric saapuu Eoferwiciin, Uhtred puetaan taas kunnollisiin vaatteisiin. Isä Beocca on Ælfricin mukana. Neuvonpidossa on mukana nukkekuningas Egbert ja Ivar Luuton. Ælfric haluaa maksaa Uhtredista lunnaat, mutta hinnasta ei päästä sopuun. Ælfric kutsuu itseään ealdormaniksi, eli hän on kaapannut vallan Bebbanburgissa. Sedän petturuus järkyttää Uhtredia, joka saa Ælfriciltä vain halveksuntaa osakseen. Ravn puhuu Uhtredin puolesta kutsuen häntä kreiviksi. Ælfric vannoo uskollisuutta Egbertille ja tekee uuden lunnastarjouksen. Ravn haluaa enemmän ja asettaa tanskaisen varuskunnan Bebbanburgiin. Ælfric torjuu vaatimuksen vihaisena. Ragnarin ja Ivarin neuvoteltua keskenään Ivar ilmoittaa, että poika ei ole myytävänä. Neuvottelujen kariuduttua Beocca yrittää kiskaista Thorin vasaran Uhtredin kaulasta, mutta perääntyy, kun Ragnar uhkaa tappaa hänet. Pappi ei ymmärrä tanskaa, mutta ei erehdy kreivin äänensävystä. Hän varoittaa Uhtredia, että Ælfric aikoo tappaa hänet, valtansa esteen. Uhtred kertoo Ragnarille haluavansa Bebbanburgin, mutta Ragnarin mukaan linnasta tulisi tanskalainen, koska hän juuri osti Uhtredin. Pojalta otetaan hienot vaatteet pois ja hän joutuu taas orjan oloihin. Silti hän ei suunnittele pakoa englantilaisten hallitsemille alueille, koska Ragnar huolehtii hänestä.
Lisää tanskalaisia saapuu maahan ja Ragnar ottaa itselleen maata Eoferwicin länsipuolelta. Hän ottaa Eoferwicissä kuolleen thanin talon ja laaksossa asuvat englantilaiset toimittavat hänelle ruokatarvikkeita kuin entiselle herralleen. Ragnar ei puutu heidän elämäänsä eikä uskontoonsa: pappi saa edelleen suorittaa elävänä jumalanpalveluksia kirkossaan. Hän ymmärtää, että sopuisa yhteiselo on ainoa mahdollisuus täydellisen hävittämisen lisäksi. Lapset leikkivät metsässä ja rakentavat mökin, mutta Sven polttaa sen. Lapset rakentavat uuden ja sinne Sven ilmestyy oikean miekan kanssa. Hän sieppaa kavereineen Rorikin 8-vuotiaan siskon Thyran, sitoo hänet puuhun ja repii hänen mekkonsa vyötäisille. Sven laskee housunsa alas ja vaatii Thyraa koskettamaan kikkeliään. Uhtred ryntää paikalle, sieppaa miekan maasta ja lupautuu koskettamaan sillä Sveniä Thyran puolesta. Kikkeliä kohti tähdätty isku osuu reiteen miekan painon vuoksi ja Sven haavoittuu. Kotona Ravn ristikuulustelee lapsia ja Uhtred saa sankarin maineen: hän esti Thyran raiskauksen. Itse hän arvelee, ettei Sven olisi uskaltanut mennä niin pitkälle, mutta pitää arvelunsa ominaan. Seuraavana päivänä Ragnar menee kuuden miehen kanssa Kjartanin talolle ja iskee Sveniltä vain toisen silmän murskaksi, koska tämä oli riisunut hänen tyttärensä vain puoliksi. Kjartanin hän erottaa laivamestarin paikalta, eikä enää lue tätä miehekseen. Uhtred saa palkakseen hopeisen käsirenkaan.
Ragnar kertoo tanskalaisten suunnittelevan ensin Mercian, sitten Itä-Anglian ja lopuksi Wessexin valloittamista. Viimeksi mainitun kuningas on uusi ja heikko, eikä hänen veljensä Alfredkaan herätä Ragnarin kunnioitusta himokkuutensa ja uskonnollisuutensa vuoksi. Talvipäivänseisauksen Jól-juhlaviikolla talon väkeen liittyy Weland, joka vannoo uskollisuutta Ragnarille. Uhtred inhoaa miestä ensisilmäyksellä. Juhlien päätteeksi Ragnar uhraa eläimiä ja englantilaisen vangin Odinille sotaonnen takaamiseksi. Rituaalin aikana Uhtred miettii tarinoita sceadugenganeista, varjoissakulkijoista, muodonmuuttajista. Koko Englanti sortuisi viikinkien noituuden edessä, ellei jotain vahvempaa taikaa löytyisi. Uhtredista tulisi sceandugengan.
[/tiivistelmä]
Kasvutarina alkaa räväkästi, kun kreivin poika temmataan irti läheisistään ja häntä aletaan kasvattaa viikingiksi. Hänen alistumisensa kohtaloonsa ihmetyttää minua, semminkin kun hänen isäntänsä oli hänen isoveljensä tappaja. Miksei hän edes haaveillut uskaliaasta paosta ja paluusta isänsä linnaan, jonka hän ottaisi haltuunsa ja ryhtyisi aseelliseen vastarintaan tanskalaisia vastaan? Hänen setänsä olisi kyllä järjestänyt näyttävän onnettomuuden tuntien sisällä paluusta, mutta eihän Uhtred osannut sitä aavistaakaan ennen Beoccan varoitusta. Luulisi hänen kaivanneen omaisiaan. Isästään hän ei juuri piitannut, niin kuin ei isäkään hänestä, mutta kasvattiäiti ja seppä tuntuivat olleen merkittäviä henkilöitä hänen lapsuusvuosissaan. Minusta Uhtred sopeutuu rooliinsa luonnottoman innokkaasti, mikä kuvastaa hyvin Cornwellin paperinohuita yhden ominaisuuden henkilöhahmoja. On kuin lukisi Eddingseja ilman huumoria ja suuremmalla historiallisuudella.
[tiivistelmä]
Toinen luku
On vuoden 868 kevät ja Uhtred on yksitoistavuotias. Hän on Ragnarin laivan, Tulikäärmeen, keulassa Rorikin kanssa kertomassa Ravnille kaikesta, mitä he näkevät. Tanskalaisten armeija on liikkeellä valtaamaan Mercian Northumbrian eteläpuolella. He soutavat Trentejokea sisämaahan päin. Uhtred kuuntelee Ravnin ylpeilyä tanskalaisten asetaidoista. Siinä missä englantilaisten armeijat koostuvat enimmäkseen maanviljelijöistä, jokainen tanskalainen on soturi, koska taistelemaan haluttomat ovat jääneet Tanskaan harjoittamaan luontaiselinkeinoja. Silloinkin kun tanskalaiset ovat käyneet Merciassa harjoittamassa kauppaa, he ovat vakoilleet englantilaisia. He tietävät, että mercialaisten kuningas Burgherd on heikko. Uhtred kuuntelee, mutta miettii omaa rooliaan kansojen välisessä taistelussa. Ennen kaikkea hän haluaa Bebbanburgin itselleen, mutta ei tanskalaisten käskyläisenä. Rorikille hän ei todellisia ajatuksiaan paljasta, vaikka tämä pitää häntä veljenään.
Seuraavana päivänä maahantunkeutujat kohtaavat pienen sotajoukon, joka lähtee käpälämäkeen ilman taistelua. He marssivat Gegnesburhiin ja asukkaat antavat heille ruokansa ja arvoesineensä, kun Ragnar on ensin surmannut heistä pari vaiteliainta. Munkkien vähäistä aarretta käsitellessä Ragnarin ja Uhtredin kesken tulee puhetta kristittyjen ja aasauskovien teologioista. Ragnarista on selvää, että Odin on voitolla. He jatkavat matkaa ja päätyvät kaupunkiin nimeltä Snotengaham. Senkin puolustusjoukot ovat paenneet ja tanskalaisjoukot tekevät kaupungista tukikohtansa ryöstöretkiä varten. Lisää valloittajia saapuu Tanskasta ottamaan haltuunsa mercialaisten maita. Ragnar pitää selvänä, että kuningas Buhgredin joukot aikovat piirittää heidät. Uhtred ratsastaa usein hänen kanssaan ryöstöretkille. Rorik sairastelee ja viettää paljon aikaansa Snotengahamissa, muttei tunnu olevan mustasukkainen Uhtredille isänsä vuoksi.
Keskikesällä Mercian armeija marssii tanskalaisia vastaan Wessexin kuningas Æthelredin joukkojen tuella. Ivar ja Ubba toimivat piiritettävien tanskalaisten komentajina. He lähettävät kaksi vakoojaa ottamaan selvää englantilaisten aikeista, mutta heidät teloitetaan tanskalaisten nähden. Uhtred ilmoittautuu vapaaehtoiseksi ja saa suostuteltua Ragnarin päästämään itsensä muurien ulkopuolelle pimeän tultua. Hetken hiivittyään hänestä tuntuu, että joku seuraa häntä, mutta hän karistaa tuntemattoman kannoiltaan ja tunkeutuu vihollisleiriin. Vartija uskoo hänen valheitaan ja päästää hänet kulkemaan leirin keskustaan, jossa hän jähmettyy liikkumattomaksi nähdessään katumusharjoitusta suorittavan nuoren miehen. Pappi Beocca puhuttelee miestä ja tämä paljastuu kuningas Æthelredin veljeksi Alfrediksi. Prinssi on sortunut haureuteen ja katuu syvästi syntejään. Miesten keskustelusta Uhtredille selviää, että armeijan aikomuksena ei ole hyökätä Snotengahamiin, vaan näännyttää tanskalaiset nälkään. Uhtred ei näe missään päin leiriä tikkaita, joita käytettäisiin rynnäkössä muureja vastaan ja hän palaa omiensa luokse. Selviää, että Weland oli seurannut häntä, koska Ivar ja Ubba eivät olleet luottaneet häneen. Weland ei ollut päässyt leiriin asti, mutta hän vahvistaa, että Uhtred oli leirissä. Päälliköt uskovat hänen sanojaan ja Ubba antaa hänelle palkaksi käsirenkaan.
Ubba laittaa vanhan skaldin ja tietäjän Storrin ottamaan riimutikuilla selvää, onko heidän strategiansa oikea ja Storri näkee tikuissa pelkkää hyvää. Ubba lähtee kuudella laivalla ryöstöretkelle ja tuo kaksikymmentä vankia, jotka teloitetaan englantilaisten nähden kostoksi kahdesta tanskalaisesta vakoojasta. Uhtred kysyy Ravnilta riimutikuista ja saa välttelevän vastauksen, että soturin päässä jumalat puhuvat selvimmin. Uhtred ei ymmärrä vastausta. Ravn puhuu tulevaisuudesta, jossa englantilaiset ja tanskalaiset elävät rinta rinnan mennen jopa naimisiinkin keskenään.
Ajan mittaan piirittäjien määrä vähenee, koska on sadonkorjuuaika ja fyrd koostuu enimmäkseen maanviljelijöistä. Piiritys kuitenkin jatkuu, kunnes Ivar lähettää täyteen lastatun ruokakärryn lahjaksi kuningas Burghredille. Seuraavana päivänä englantilaiset kertovat haluavansa neuvotella.
[/tiivistelmä]
Uhtredin lankoja koeteltiin tässä luvussa. Hän olisi voinut paljastaa itsensä englantilaisille, mutta hän oli luvannut Ragnarille palaavansa ja hän pelkäsi jumalallista kostoakin, joka valapattoja odottaa. Niinpä hän palasi tanskalaisten luokse. Saa nähdä, kestävätkö langat tulevaisuudessakin ja jolleivät kestä, niin mikä saa ne katkeamaan.
