Vko 29: Rohanin kutsunta

Théoden saapuu joukkoineen Hargin laaksoon, eikä Éomer tahtoisi päästää kuningasta enää itse taisteluun. Merri tuntee edelleen yksinäisyyttä ratsastaessaan rohanilaisten joukossa, vaikka saakin iloa kuninkaan kanssa käydyistä keskusteluista. Laaksossa Théodenin päälliköt kokoontuvat kuninkaansa luo ja kertovat Gandalfin tulleen kolme päivää aikaisemmin ja antaneen käskyjä.

Lopulta saavutaan Éowynin luo, suurelta vaikuttavan armeijan ja mystisten púkelmiesten vartioiman tien läpi. Théoden saa kuulla Éowynilta Aragornin menneen Kuolleiden kulkutielle ja myös Éomer on varma, että Aragorn on sinetöinyt kohtalonsa tuolla päätöksellä.

Matkan rasittamina kuninkaan seurue käy ruokailemaan ja Merri kerää rohkeutensa kysyäkseen mieltään askarruttavasta Kuolleiden kulkutiestä. Kovin paljon tietoa ei ole tarjolla, mutta Aragornin ja kumppaneiden löytämän ruumiin henkilöllisyys kuitenkin paljastuu. Kukaan ei ymmärrä Aragornin äkillistä halua kulkea tuota tietä pitkin ja yksi jos kukin tuntuu olevan varma, ettei hän sieltä enää palaa. Keskustelu keskeytyy vieraan saapuessa ja telttaan ilmestyy Gondorin sanansaattaja mukanaan Punainen Nuoli, avunpyyntö Gondorista. Niin pyytää Käskynhaltija Denethor apua rohanilaisilta ja kuningas Théoden lupaa vastata kutsuun. Sotajoukon on tarkoitus lähteä matkaan seuraavana päivänä. Kun itse kukin vetäytyy levolle, aavistelee Merri pahaa kuninkaan sanoista; eikö kuningas otakaan häntä mukaansa? Näissä aatteissa hän nukahtaa.

Seuraavana aamuna maisema on muuttunut, kun Mordorin tumma varjo on laskeutunut maiseman ylitse. Matkaanlähtö on käsillä ja Merrin pelko toteutuu, kun kuningas vapauttaa hänet palveluksestaan. Merri ei tahtoisi jäädä jälkeen, mutta huonolta näyttää. Éowyn vie hänet kuitenkin katsomaan varusteita, jotka Aragorn on käskenyt hänelle varata. Ehkä Merri vielä tarvitsee niitä, näin Éowyn uumoilee.

Niin koittaa lähdön hetki ja Merrikin jatkaa mukana toistaiseksi. Näky on komea, kun kuningas ratsastaa valkoisella hevosellaan ja moni saa rohkeutta tästä näystä. Merri tarkastelee sotamiehiä ja yhden katse kiinnittää hänen huomionsa, se on vailla toivoa.

Edorasissa pysähdytään vain hetkeksi ja näyttää siltä, että Merrin matka katkeaa siihen. Sotilaiden tehdessä lähtöä yksi ratsastajista tulee kuitenkin Merrin luo, se sama sotilas jonka katseeseen Merri kiinnitti jo aiemmin huomiota. Tämä mysteerisotilas lupaa ottaa Merrin oman hevosensa selkään ja niin Merrikin pääsee kuninkaan joukkojen mukaan matkalle kohti Minas Tirithia.

Merrin surkeutta aivan kuin korostetaan, kun kuvaillaan hänen ratsastavan pienellä -takkuisella- ponilla. Pieni hobitti mahtavan kuninkaan rinnalla ja uljaan valkean ratsun vierellä. Merrin ja kuninkaan käymistä keskusteluista ei kerrota. Omista maistaan ja historiasta ainakin on keskusteltu, mutta ei muuta. Merrillä on saattanut olla kysymyksiä Rohanin maasta ja hän on varmasti saanut vastauksia ja oppinut vähän siitä maasta, jossa hän nyt ratsasti. Saamme myöhemmin tietää, että Konnun kasvitietoa eivät keskustelut sisältäneet.

Luvun alussa kuvataan jälleen maisemaa ja ympäristöä aika tarkastikin. Kuruja, metsiä, leveä joki Lumivuo, joka saa alkunsa korkealta lumihuippuiselta vuorelta. Ensikertaa havahduin noihin jyrkäksi kuvattuihin portaisiin, jotka vievät korkealle linnoitukseen. Elokuvassa on leiri jossain todella korkealla vuorenrinteellä, enkä ole oikein käsittänyt miksi sinne on pitänyt mennä hevosine kaikkineen, mutta kyllä nimenomaan Theodenin kärkijoukko jonnekin korkealle majoittui, nyt sekin selvisi. Näistä samoista maisemista alkoi polku Kuolleiden kulkuteille, jota tässä luvussa sivutaan useamminkin. Mikä oli Aragornin tarkoitus? Onko hän etsinyt epätoivon hetkellä kuolemaa vai onko "aika täyttynyt". Voiko olla mahdollista, että kun aika on, Tielle voi kutsuttu henkilö käydä ja sieltä elävänä palata? Mutta miksi ja mitkä ovat kaiken tarkoitusperät? Tähän ei Rohanin kansan väellä ollut vastauksia.

Minas Tirithiin on linnoitukselta matkaa vielä 510 kilometriä ja kuninkaan arvion mukaan siihen menee 7 ratsastuspäivää aikaa. Kiireen kynnyksellä Rohanin ratsastajat taittavat matkan kuitenkin hiukan nopeammin ja kevyin varustein. Saavuttaako heidän apunsa Minas Tirithin ajoissa?

Nuo púkelmiehet kiehtoo jostain syystä. Hieno yksityiskohta tällä jyrkännepolulla. "..mutta Merri tuijotti ihmetyksen ja sääliä lähentelevän tunteen vallassa illan hämärässä murheellisena häämöttäviä hahmoja." Tässä on sitä jotaki.

Tosi vaikea jostain syystä käsittää että tuota Firienin Niityn kautta on Aragorn joukkoineen kulkenut. Taas vähän yllätyksenä tuli kun Éowyn Théodenin kanssa asiasta juttelevat. Jostain syystä sitä vain tipahtaa kartalta jossain vaiheessa.

Ja Merri rukka meinataan heivata joukosta kuin mikäisenkin sivullisen. Onneksi Dernhelm hänet ottaa hevosensa selkään ;P