Fairy tale
Lapinorava
Frodo ja Sam piileskelevät matalassa painanteessa peitteenään haltiakutoinen viitta ja suurimman vaaran mentyä ohi, he nukkuvat hetken. Sam on tässäkin luvussa keskeisessä roolissa huolehtien Frodon voinnista, syömisistä ja juomisista jopa omalla kustannuksellaan. Sam jättää itsensä toisinaan ilman matkaleipäannosta ja vettä. Ensimmäistä kertaa matkan aikana Sam pohtii sitäkin, että ehkä ei tulekaan mitään paluumatkaa. Toivo paluusta oli ylläpitänyt hobitin sisukkuutta. Sam ei anna periksi vaan jatkaa tuumailtuaan sitkeällä hobitinsisulla eteenpäin. Kuormaa kevennetään, jotta matka etenisi joutuisammin. Sam luopuu raskain sydämin keittoastioistaan ja kuuntelee, kuinka ne putoavat kolisten kallioiseen railoon Mordorin maan uumeniin.
Luku tulvii tympeän maiseman kuvausta. Maisema on likaisenharmaa ja Mordorin vesikin maistuu öljyiselle. Punainen tulenhehku värjää taivasta ja taivaanrantaa. Vuoren alarinteiden luona ilma on myrkyllistä ja vaikeasti hengitettävää. Hobitit ovat tehneet aikamoisen kierroksen pohjoisen ja koillisen kautta kohti vuorta. Frodo on Sormuksen tähden aivan riekaleina ja ryömii lopulta käsivoimin eteenpäin. Sam katsoo isäntäänsä säälin vallassa ja keksii ratkaisun tähänkin ongelmaan. Frodo saa Samilta reppuselkäkyydin vuoren ylemmille rinteille. Heitä seurannut läpsyttelijä ja haisuli -Klonkku- tavoittaa hobitit ylärinteillä. Frodon päihitettyä nälän heikentämän Klonkun, Sam jää selvittämään välejään sen kanssa ja Frodo jatkaa matkaansa häviten näköpiiristä.
Sam jättää viimein Klonkun ja lähtee seuraamaan Frodoa. Vuoren kyljestä löytyy ovi, joka vie pimeään kammioon vuoren sisuksiin. Kohta tulen hehku valaisee kammion ja Frodon hahmo näkyy selvästi. Frodo julistaa Sormuksen kuuluvan itselleen. Seuraa tapahtumien sarja, jossa kerrotaan Sauronin ja vihollisten epävarmasta pelonhetkestä, Klonkun saapumisesta ja siitä kuinka Sormus lopulta putoaa tuliseen rotkoon - vieden Klonkun mukanaan -
Hobitit ovat varmoja siitä, että nyt tuli loppu ja vieretysten he jäävät rinteelle odottamaan näiksi viimeisiksi hetkiksi.
Luku tulvii tympeän maiseman kuvausta. Maisema on likaisenharmaa ja Mordorin vesikin maistuu öljyiselle. Punainen tulenhehku värjää taivasta ja taivaanrantaa. Vuoren alarinteiden luona ilma on myrkyllistä ja vaikeasti hengitettävää. Hobitit ovat tehneet aikamoisen kierroksen pohjoisen ja koillisen kautta kohti vuorta. Frodo on Sormuksen tähden aivan riekaleina ja ryömii lopulta käsivoimin eteenpäin. Sam katsoo isäntäänsä säälin vallassa ja keksii ratkaisun tähänkin ongelmaan. Frodo saa Samilta reppuselkäkyydin vuoren ylemmille rinteille. Heitä seurannut läpsyttelijä ja haisuli -Klonkku- tavoittaa hobitit ylärinteillä. Frodon päihitettyä nälän heikentämän Klonkun, Sam jää selvittämään välejään sen kanssa ja Frodo jatkaa matkaansa häviten näköpiiristä.
Sam jättää viimein Klonkun ja lähtee seuraamaan Frodoa. Vuoren kyljestä löytyy ovi, joka vie pimeään kammioon vuoren sisuksiin. Kohta tulen hehku valaisee kammion ja Frodon hahmo näkyy selvästi. Frodo julistaa Sormuksen kuuluvan itselleen. Seuraa tapahtumien sarja, jossa kerrotaan Sauronin ja vihollisten epävarmasta pelonhetkestä, Klonkun saapumisesta ja siitä kuinka Sormus lopulta putoaa tuliseen rotkoon - vieden Klonkun mukanaan -
Hobitit ovat varmoja siitä, että nyt tuli loppu ja vieretysten he jäävät rinteelle odottamaan näiksi viimeisiksi hetkiksi.
Last edited: