Gondorin yllä lepää epäilys ja pelko Éowynin noustessa sairasvuoteeltaan. Hän on toimeton eikä tahdo maata enää vuoteessa, vaikka Parantaja onkin toista mieltä. Kun Parannuksen Tarhasta ei näytä olevan muutakaan tietä ulos, pyytää Éowyn päästä keskustelemaan Faramirin kanssa. Tämäkään ei voi tarjota hänelle muuta kuin näköalan itään ja seuraa uutisten odotteluun.
Päivät kuluvat ja Éowyn katselee jälleen Faramirin kanssa itään Parannuksen Tarhan puutarhassa. Vaikka synkkyys painaa molempia, alkaa jotakin orastaa heidän välillään. Kuin vertauksena sille saapuu viesti kotkan välityksellä; Sauron on kukistettu ja Mordor on sortunut. Ilon päivä!
Vaikka sekä Merri että Éowyn kutsutaan Cormallenin Kentälle, vain toinen heistä lähtee. Vihdoin Éowyn ja Faramir saavat puhuttua avoimesti, jolloin Éowynin ajatukset ja tuntemukset tuntuvat selkiytyvän ja kumpikin tunnustaa toista kohtaan tuntemansa rakkauden. Lämpö ja valo tuntuu säteilevän koko Minas Tirithissa.
Lopulta koittaa aamu, jolloin Lännen Päälliköt saapuvat Minas Tirithiin. Jokainen kynnelle kykenevä niin mailta kuin mannuiltakin on saapunut katsomaan kun kuningas palaa kaupunkiinsa. Faramir luopuisi virastaan, mutta Aragorn ei siihen suostu ja käskynhaltioiden huone jää yhä elämään. Gondorin kansa huutaa Aragornin kuninkaaksi ja päästään viettämään kruunajaisia. Frodolla ja Gandalfilla on tärkeät roolit kruunajaisissa ja lopultakin koittavat kauan odotetut kuninkaan päivät.
Kruunajaisten jälkeen alkaa jälleenrakennus ja kuninkaan on aika jakaa niin kiitosta kuin tuomioitakin sodan lopulta. Aragorn osoittaa sekä suurta lempeyttä että viisautta tuomioissaan eikä vähiten Berengondin kohdalla. Hänet nimitetään Päälliköksi Faramirin joukkoihin ja Faramirille osoitetaan Ithilien ruhtinaskunnaksi. Sittemmin rohanilaiset tekevät paluuta kotiinsa, mutta Faramir jää odottamaan Éowynin paluuta luokseen. Sormuksen Saattueen jäsenet puolestaan jäävät mystisenä pysyttelevän Aragornin pyynnöstä edelleen Minas Tirithiin, vaikka koti-ikävä alkaakin jo painaa. Edes Gandalf ei suostu paljastamaan mitä Aragorn oikein suunnittelee.
Eräänä päivänä Gandalf kiipeää Aragornin kanssa Mindoilluinille kuninkaiden pyhättöön, josta aukeaa kaunis näköala. Siellä käydään keskustelua epäilyksistä, toivosta ja tulevaisuudesta. Aragorn löytää kuitenkin etsimänsä merkin pienestä puuntaimesta, josta kasvaa aikanaan uljas puu Linnan pihalle. Viimein myös Aragornin salamyhkäisyys selviää, kun haltioiden saattue ilmaantuu kapungin näköpiiriin. Vihdoin ja viimein vuosien odotus palkitaan ja Aragorn kuningas Elessar ja Arwen Undómiel saavat toisensa.
Päivät kuluvat ja Éowyn katselee jälleen Faramirin kanssa itään Parannuksen Tarhan puutarhassa. Vaikka synkkyys painaa molempia, alkaa jotakin orastaa heidän välillään. Kuin vertauksena sille saapuu viesti kotkan välityksellä; Sauron on kukistettu ja Mordor on sortunut. Ilon päivä!
Vaikka sekä Merri että Éowyn kutsutaan Cormallenin Kentälle, vain toinen heistä lähtee. Vihdoin Éowyn ja Faramir saavat puhuttua avoimesti, jolloin Éowynin ajatukset ja tuntemukset tuntuvat selkiytyvän ja kumpikin tunnustaa toista kohtaan tuntemansa rakkauden. Lämpö ja valo tuntuu säteilevän koko Minas Tirithissa.
Lopulta koittaa aamu, jolloin Lännen Päälliköt saapuvat Minas Tirithiin. Jokainen kynnelle kykenevä niin mailta kuin mannuiltakin on saapunut katsomaan kun kuningas palaa kaupunkiinsa. Faramir luopuisi virastaan, mutta Aragorn ei siihen suostu ja käskynhaltioiden huone jää yhä elämään. Gondorin kansa huutaa Aragornin kuninkaaksi ja päästään viettämään kruunajaisia. Frodolla ja Gandalfilla on tärkeät roolit kruunajaisissa ja lopultakin koittavat kauan odotetut kuninkaan päivät.
Kruunajaisten jälkeen alkaa jälleenrakennus ja kuninkaan on aika jakaa niin kiitosta kuin tuomioitakin sodan lopulta. Aragorn osoittaa sekä suurta lempeyttä että viisautta tuomioissaan eikä vähiten Berengondin kohdalla. Hänet nimitetään Päälliköksi Faramirin joukkoihin ja Faramirille osoitetaan Ithilien ruhtinaskunnaksi. Sittemmin rohanilaiset tekevät paluuta kotiinsa, mutta Faramir jää odottamaan Éowynin paluuta luokseen. Sormuksen Saattueen jäsenet puolestaan jäävät mystisenä pysyttelevän Aragornin pyynnöstä edelleen Minas Tirithiin, vaikka koti-ikävä alkaakin jo painaa. Edes Gandalf ei suostu paljastamaan mitä Aragorn oikein suunnittelee.
Eräänä päivänä Gandalf kiipeää Aragornin kanssa Mindoilluinille kuninkaiden pyhättöön, josta aukeaa kaunis näköala. Siellä käydään keskustelua epäilyksistä, toivosta ja tulevaisuudesta. Aragorn löytää kuitenkin etsimänsä merkin pienestä puuntaimesta, josta kasvaa aikanaan uljas puu Linnan pihalle. Viimein myös Aragornin salamyhkäisyys selviää, kun haltioiden saattue ilmaantuu kapungin näköpiiriin. Vihdoin ja viimein vuosien odotus palkitaan ja Aragorn kuningas Elessar ja Arwen Undómiel saavat toisensa.