Wikin "pikkukysymykset, jotka eivät omaa keskustelua kaipaa"
- Keskustelun aloittaja Merri
- Aloitettu
Kontuwiki ei suostu tallentamaan kuvia. Sivujen muokkaus kyllä onnistuu. Näin se herjaa, odotanko vain rauhassa?
Päivitys kolmisen tuntia myöhemmin: erroria pukkaa edelleen läppärillä mutta puhelimella kuvan sai tallennettua. Mikähän tässäkin mättää?
Internal Server Error
The server encountered an internal error or misconfiguration and was unable to complete your request.
Please contact the server administrator at [no address given] to inform them of the time this error occurred, and the actions you performed just before this error.
More information about this error may be available in the server error log.
Apache Server at kontu.wiki Port 80
The server encountered an internal error or misconfiguration and was unable to complete your request.
Please contact the server administrator at [no address given] to inform them of the time this error occurred, and the actions you performed just before this error.
More information about this error may be available in the server error log.
Apache Server at kontu.wiki Port 80
Päivitys kolmisen tuntia myöhemmin: erroria pukkaa edelleen läppärillä mutta puhelimella kuvan sai tallennettua. Mikähän tässäkin mättää?
Last edited:
En muista/tiedä tunnuksia Tolkien-seuran uusille palvelimille, jotta voisin käydä tarkastamassa olisiko ongelma esim. väärissä hakemiston kirjoitusoikeuksissa. Tosin kuvia on vissiin aiemmin voinut laittaa, joten varmaan pitäisi käydä jotakin lokia katsomassa. En ainakaan usko että Tolkien-seura olisi käyttänyt kaikkea levytilaansa, koska sitä saa aika paljon tuolla Opalstackissa.
Ehtiikö @Micco käydä kurkkaamassa?
Ehtiikö @Micco käydä kurkkaamassa?
Ongelma ilmeni siis vasta tänään ja puhelimen selaimesta homma toimii. Voisiko vika olla tässä päässä?
EDIT: Ongelma on joko korjattu (kiitos korjaajalle) tai korjautunut itsestään (kiitos Erulle), tiedostojen tallentaminen onnistuu jälleen myös läppärillä. Tutkimattomat ovat tietotekniikan tiet (ainakin minulle).
EDIT: Ongelma on joko korjattu (kiitos korjaajalle) tai korjautunut itsestään (kiitos Erulle), tiedostojen tallentaminen onnistuu jälleen myös läppärillä. Tutkimattomat ovat tietotekniikan tiet (ainakin minulle).
Last edited:
Jo pidemmän aikaa on tikkuna silmässä ollut Kontuwikissä käyttämämme lyhenne HoME, joka on tietysti vallan epälooginen ison E-kirjaimen osalta. Onhan se olevinaan lyhenne nimestä The History of Middle-earth, joten korrekti lyhenne olisi toki HoMe. Ja kas, ainakin C.F. Hostetter käyttää lyhennettä HoMe toimittamassaan teoksessa The Nature of Middle-earth, josta tulisi samoin perustein käyttää lyhennettä NoMe.
Joten mitä sanotte, jos muutamme HoMEt HoMeiksi ja NoMEt (jos niitä on jo ehtinyt ilmaantua) NoMeiksi?
Joten mitä sanotte, jos muutamme HoMEt HoMeiksi ja NoMEt (jos niitä on jo ehtinyt ilmaantua) NoMeiksi?
Kysyn vielä toisen kerran: vaihdammeko lyhenteet HoME & NoME > HoMe & NoMe. Tai siis, koska tämä kysymys saattaa kuulua monien mielestä ryhmään "ei ihan tärkeintä laatua noin niin kuin kauniisti sanottuna", vaihdetaan lyhenteet kunhan jaksetaan, jos kukaan ei vastusta tai ylivoimainen enemmistö kannattaa ja vain pieni, pahantahtoinen vähemmistö vastustaa pystymättä edes perustelemaan taantumuksellista mielipidettään.
HoME perustuu toki akronyymeissä yleiseen tapaan käyttää suuria kirjaimia milloin niihin liittyvät sanat ovat deskriptiivisiä. HME on puolestaan lyhenne joka kaikesta 'His/her Majesty's Excellence'stä huolimatta ei liity kuninkaallisiin netin akronyymisanakirjan mukaan.
https://acronyms.thefreedictionary.com/HOME -akronyymille on merkitty myös tuntemamme mittava sarja kirjoja, mutta siellä se on muodossa HOME. Lienee vain oletettava että luku- ja kirjoitustaito jossain englantia puhuvassa maassa on päätynyt laajalti tilaan, jossa akronyymit pitää kirjoittaa väärin. YhDeN sAnA-aKrOnYyMiN muutos todennäköisesti oikeampaan kieliasuun tuskin vaikuttaa trollaukselta eli peikkoilulta.
https://acronyms.thefreedictionary.com/HOME -akronyymille on merkitty myös tuntemamme mittava sarja kirjoja, mutta siellä se on muodossa HOME. Lienee vain oletettava että luku- ja kirjoitustaito jossain englantia puhuvassa maassa on päätynyt laajalti tilaan, jossa akronyymit pitää kirjoittaa väärin. YhDeN sAnA-aKrOnYyMiN muutos todennäköisesti oikeampaan kieliasuun tuskin vaikuttaa trollaukselta eli peikkoilulta.
Harri Perälä
Kontulainen
En osaa ottaa kantaa, joten ei vastalauseita. Netistä pikaisesti haeskelemalla näyttää, että kumpaakin on käytetty:
Pieni e: J.R.R. Tolkien Encyclopedia, Arda Reconstructed.
Iso E: Journal of Tolkien Research (kaksi artikkelia).
Pieni e: J.R.R. Tolkien Encyclopedia, Arda Reconstructed.
Iso E: Journal of Tolkien Research (kaksi artikkelia).
Luvailin
Kontulainen
Mistähän olen itsekin saanut päähäni HoME:n - en ollut edes huomannut että e voisi olla pienelläkin. Minulla ei taida olla mielipidettä kumpaankaan suuntaan.
Löytyisiköhän lyhenne jostain Christopherin teoksesta? En ainakaan nopealla selauksella löytänyt Beren and Lúthienista, Gondolinin tuhosta enkä Húrinin lasten tarinasta. Siellä näemmä harvemmin mainitaan edes lähdekirjojen nimiä, vaan puhutaan vain esim. Harmaista annaaleista mainitsematta, mistä ne löytyvät. Toki ne on helppo löytää esim. kirjojen sisällysluetteloista.
Löytyisiköhän lyhenne jostain Christopherin teoksesta? En ainakaan nopealla selauksella löytänyt Beren and Lúthienista, Gondolinin tuhosta enkä Húrinin lasten tarinasta. Siellä näemmä harvemmin mainitaan edes lähdekirjojen nimiä, vaan puhutaan vain esim. Harmaista annaaleista mainitsematta, mistä ne löytyvät. Toki ne on helppo löytää esim. kirjojen sisällysluetteloista.
Telimektar
Fundamentalisti
Tähän lyhenneasiaan minulla ei sikäli olisi oikeutta ottaa kantaa, koska en (koodaustaidottomana) ole Kontuwikiä toimittanut. Mutta noin visuaaliselta kannalta ajatellen minun silmääni HoME näyttää ehkä paremmalta kuin HoMe.
Viime aikoina Kontuwikissä on ollut sellainen veikeä ominaisuus, että jos sivun muokkauksen jälkeen sen avaa uudestaan muokattavaksi, muokkausikkuna täytyy ensin päivittää, sillä muuten siinä näkyy äskeistä muokkausta edeltävä sisältö.
Eihän siinä mitään, jos tämän muistaa tehdä, mutta jos ei muista, täytyy uuden muokkauksen jälkeen saada edellisen muokkauksen muutokset jotenkin mukaan.
Niin, tuo ei ollut kysymys, mutta jos kysyisin kuitenkin, voiko asiaintilaa muuttaa?
Eihän siinä mitään, jos tämän muistaa tehdä, mutta jos ei muista, täytyy uuden muokkauksen jälkeen saada edellisen muokkauksen muutokset jotenkin mukaan.
Niin, tuo ei ollut kysymys, mutta jos kysyisin kuitenkin, voiko asiaintilaa muuttaa?
Last edited:
Uusi kysymys (jonka lienen esittänyt eri muodoissa aiemminkin): Onko Konnun vanhoja joulukalentereita jossakin säilössä. Onnistuin löytämään yhden sivun vuoden 2007 kalenterista (webarchive) mutta sekin katosi. Itse asiassa etsin nimenomaan vuoden 2006 kalenterin luukkua 7, joka joskus oli tässä osoiteessa:
Satekai
pelikisälli
@Tik Miulla on ne kyllä tallessa, mutta jostain syystä muodossa .php joten en saa suoraan auki, eikä sitä pysty tähän liittämään. Tässä copypastena teksti mitä sieltä saan irti tekstieditorin kautta (jos tarvitset niin voin koodimuotoisen copypasteta myös johonkin):
"
Joulua odottavalle Konnun väelle terveiset vähän yli yhdeksänkymmenen vuoden takaa
J.R.R. Tolkien kirjoitti ensimmäisen runonsa Eärendel Vaeltajasta syyskuussa 1914. Noihin aikoihin hän oli jo jonkin aikaa kehitellyt omaa kieltään, my nonsense fairy language, niin kuin hän sitä nimitti morsiamelleen Edith Brattille kirjoittamassaan kirjeessä. Mutta kieli tarvitsi elääkseen kansan joka sitä puhui, ja kansalla oli oltava oma historiansa. Niinpä Tolkienin mielessä alkoi kypsyä haltiakansasta kertova tarina, joka myöhemmin sai nimen Quenta Silmarillion, 'Silmarilien tarina'. Mytologian alkuvaiheisiin liittyy taru Eärendelista, merenkulkijasta joka pitkillä matkoillaan saapui haltioiden asuttamaan maahan ja purjehti lopulta senkin taakse, taivaiden valtamerille.
Yksi ensimmäisistä Eärendelin matkoista kertovista runoista on The Shores of Fairy, 'Haltiamaan rannat', joka kirjoitettu alun perin heinäkuussa 1915, vähän sen jälkeen kun Tolkien oli suorittanut englannin kielen ja kirjallisuuden loppututkintonsa Oxfordin yliopistossa. Runosta on olemassa neljä eri versiota. Humphrey Carpenter julkaisi niistä varhaisimman kirjoittamassaan Tolkienin elämäkerrassa, Christopher Tolkien on liittänyt viimeisen (päiväämättömän) version The Book of Lost Tales -teoksen toiseen osaan (s. 271-273). Tässä on suomennos tuosta viimeisestä versiosta (kuivia lehtiä, sanoisi Frodo Reppuli, mutta olkoon) varustettuna Tolkienin omalla esipuheella (s. 262), joka löytyy kaikkien muiden paitsi ensimmäisen version käsikirjoituksesta.
Tarina muutti myöhemmin muotoaan ja jotkut nimet muuttuivat: Eärendelista tuli Eärendil, Wingelotista Vingilot, Eglamarista Eldamar ja Kôrista Tirion, mutta monet piirteet haltioiden maailmassa olivat jo löytäneet omat, tutulta tuntuvat piirteensä - vaikka Suuri Sota johon Tolkien joutui mukaan pian tämän runon kirjoittamisen jälkeen, ei vielä ollut ehtinyt painaa siihen raskasta jälkeään.
Esipuhe
Eärendel Vaeltaja, joka kulki pitkin Maailman valtameriä valkealla laivallaan Wingelotilla, asui vanhalla iällään kauan Merilintujen Saarella Pohjoisilla Vesillä ennen kuin lähti viimeiselle retkelleen.
Hän kulki Taniquetilin ja jopa Valinorin taakse ja vei purtensa reunan yli Maailman rajalla ja ohjasi sen Taivaan valtamerille. Hänen matkoistaan siellä ei ole kerrottu muuta kuin että hän pakeni pyöreää Kuuta takaisin Valinoriin ja kiinnitti laivansa Kôrin torneihin Eglamarin kallioilla ja katseli sieltä kotiinpäin Maailman valtamerien yli. Eglamariin hän palaa aina täysikuun aikaan, kun Kuu purjehtii Taniquetilin ja Valinorin takana häntä ahdistellen.
Haltiamaan rannat
Kuusta itään, Auringosta länteen
kohoaa yksinäinen vuori:
juuret vihreässä meressä,
tornit valkeat ja hiljaiset.
Taniquetilin tuolla puolen,
Valinorissa.
Vain yksi tähti saapuu sinne,
kuun edestä paennut.
Siellä on kaksi paljasta Puuta:
toinen kantoi Yön hopeakukan,
toinen Keskipäivän pyöreän hedelmän.
Valinorissa.
Siellä ovat Haltiamaan rannat:
kivet loistavat kuutamossa,
vaahdossa soi hopean laulu
opaalinhohtoisella pinnalla.
Meren suurien varjojen takana
hiekka piirtää rantaan loputtoman rajan
lohikäärmepäiseen oveen asti,
Kuun portille.
Taniquetilin tuolla puolen,
Valinorissa.
Auringosta länteen, Kuusta itään
on tähden kotisatama,
Vaeltajan valkoinen torni
ja Eglamarin kalliot.
Siellä Wingelot vartoo laiturissaan,
kun Eärendel tähyää kauas
yli pimeiden vesien
jotka erottavat Eglamarin meistä.
Kaukana Taniquetilin tuolla puolen,
kaukaisessa Valinorissa.
Tik
"
Jos on tarvetta niin miulla on tallessa joulukalenterit 2006-2008. Tosiaan tekstit ovat muodossa .php mutta kuvat on kuvina.
"
Joulua odottavalle Konnun väelle terveiset vähän yli yhdeksänkymmenen vuoden takaa
J.R.R. Tolkien kirjoitti ensimmäisen runonsa Eärendel Vaeltajasta syyskuussa 1914. Noihin aikoihin hän oli jo jonkin aikaa kehitellyt omaa kieltään, my nonsense fairy language, niin kuin hän sitä nimitti morsiamelleen Edith Brattille kirjoittamassaan kirjeessä. Mutta kieli tarvitsi elääkseen kansan joka sitä puhui, ja kansalla oli oltava oma historiansa. Niinpä Tolkienin mielessä alkoi kypsyä haltiakansasta kertova tarina, joka myöhemmin sai nimen Quenta Silmarillion, 'Silmarilien tarina'. Mytologian alkuvaiheisiin liittyy taru Eärendelista, merenkulkijasta joka pitkillä matkoillaan saapui haltioiden asuttamaan maahan ja purjehti lopulta senkin taakse, taivaiden valtamerille.
Yksi ensimmäisistä Eärendelin matkoista kertovista runoista on The Shores of Fairy, 'Haltiamaan rannat', joka kirjoitettu alun perin heinäkuussa 1915, vähän sen jälkeen kun Tolkien oli suorittanut englannin kielen ja kirjallisuuden loppututkintonsa Oxfordin yliopistossa. Runosta on olemassa neljä eri versiota. Humphrey Carpenter julkaisi niistä varhaisimman kirjoittamassaan Tolkienin elämäkerrassa, Christopher Tolkien on liittänyt viimeisen (päiväämättömän) version The Book of Lost Tales -teoksen toiseen osaan (s. 271-273). Tässä on suomennos tuosta viimeisestä versiosta (kuivia lehtiä, sanoisi Frodo Reppuli, mutta olkoon) varustettuna Tolkienin omalla esipuheella (s. 262), joka löytyy kaikkien muiden paitsi ensimmäisen version käsikirjoituksesta.
Tarina muutti myöhemmin muotoaan ja jotkut nimet muuttuivat: Eärendelista tuli Eärendil, Wingelotista Vingilot, Eglamarista Eldamar ja Kôrista Tirion, mutta monet piirteet haltioiden maailmassa olivat jo löytäneet omat, tutulta tuntuvat piirteensä - vaikka Suuri Sota johon Tolkien joutui mukaan pian tämän runon kirjoittamisen jälkeen, ei vielä ollut ehtinyt painaa siihen raskasta jälkeään.
Esipuhe
Eärendel Vaeltaja, joka kulki pitkin Maailman valtameriä valkealla laivallaan Wingelotilla, asui vanhalla iällään kauan Merilintujen Saarella Pohjoisilla Vesillä ennen kuin lähti viimeiselle retkelleen.
Hän kulki Taniquetilin ja jopa Valinorin taakse ja vei purtensa reunan yli Maailman rajalla ja ohjasi sen Taivaan valtamerille. Hänen matkoistaan siellä ei ole kerrottu muuta kuin että hän pakeni pyöreää Kuuta takaisin Valinoriin ja kiinnitti laivansa Kôrin torneihin Eglamarin kallioilla ja katseli sieltä kotiinpäin Maailman valtamerien yli. Eglamariin hän palaa aina täysikuun aikaan, kun Kuu purjehtii Taniquetilin ja Valinorin takana häntä ahdistellen.
Haltiamaan rannat
Kuusta itään, Auringosta länteen
kohoaa yksinäinen vuori:
juuret vihreässä meressä,
tornit valkeat ja hiljaiset.
Taniquetilin tuolla puolen,
Valinorissa.
Vain yksi tähti saapuu sinne,
kuun edestä paennut.
Siellä on kaksi paljasta Puuta:
toinen kantoi Yön hopeakukan,
toinen Keskipäivän pyöreän hedelmän.
Valinorissa.
Siellä ovat Haltiamaan rannat:
kivet loistavat kuutamossa,
vaahdossa soi hopean laulu
opaalinhohtoisella pinnalla.
Meren suurien varjojen takana
hiekka piirtää rantaan loputtoman rajan
lohikäärmepäiseen oveen asti,
Kuun portille.
Taniquetilin tuolla puolen,
Valinorissa.
Auringosta länteen, Kuusta itään
on tähden kotisatama,
Vaeltajan valkoinen torni
ja Eglamarin kalliot.
Siellä Wingelot vartoo laiturissaan,
kun Eärendel tähyää kauas
yli pimeiden vesien
jotka erottavat Eglamarin meistä.
Kaukana Taniquetilin tuolla puolen,
kaukaisessa Valinorissa.
Tik
"
Jos on tarvetta niin miulla on tallessa joulukalenterit 2006-2008. Tosiaan tekstit ovat muodossa .php mutta kuvat on kuvina.
Miten lienee Kontuwikin arkistoitujen linkkien laita? Kun koetin avata sellaisen, sain osakseni herjaa. Näin siis Webcitation-sivustolla arkistoiduista linkeistä. Sinnehän ei ole voinut enää aikoihin arkistoida mitään. Wayback Machinessa ei ole mitään vikaa, mutta ovatko nuo Webcitationin linkit tosiaan muuttuneet myrkyllisiksi? Jos ovat, kaikki sinne arkistoidut linkit täytynee yrittää arkistoida uudestaan Wb-machineen.
Siis tämmöistä herjaa:
Varoitus: mahdollinen tietoturvariski
Firefox havaitsi mahdollisen turvallisuusuhan, eikä jatkanut sivustolle www.webcitation.org. Jos käyt tällä sivustolla, henkilökohtaisia tietojasi kuten salasanoja, sähköpostiviestejä tai luottokorttitietoja saatetaan yrittää varastaa.
Mitä voit tehdä?
Ongelma johtuu todennäköisesti sivustosta, etkä voi korjata sitä itse. Voit ilmoittaa ongelmasta sivuston ylläpitäjälle.
Siis tämmöistä herjaa:
Varoitus: mahdollinen tietoturvariski
Firefox havaitsi mahdollisen turvallisuusuhan, eikä jatkanut sivustolle www.webcitation.org. Jos käyt tällä sivustolla, henkilökohtaisia tietojasi kuten salasanoja, sähköpostiviestejä tai luottokorttitietoja saatetaan yrittää varastaa.
Mitä voit tehdä?
Ongelma johtuu todennäköisesti sivustosta, etkä voi korjata sitä itse. Voit ilmoittaa ongelmasta sivuston ylläpitäjälle.
Harri Perälä
Kontulainen
Ainakin minulla Firefox kertoo lisätietona:
Sivustot todistavat identiteettinsä varmenteella. Firefox ei luota tähän sivustoon, koska sen käyttämä varmenne ei ole kelvollinen palvelimelle www.webcitation.org. Varmenne on kelvollinen vain kohteelle webcitation.org.
Jos osoitteesta ottaa pois "www."-osan, Firefox menee sinne mukisematta. Chrome näyttää tekevän saman automaattisesti. Ongelma varmaankin korjaantuisi ottamalla www:n pois wikin Webcite-mallineesta. En tiedä, miten pitkään WebCite ylipäätään pysyy enää hengissä, mutta tämä ongelma ei ainakaan kuulosta kovin vakavalta.
Sivustot todistavat identiteettinsä varmenteella. Firefox ei luota tähän sivustoon, koska sen käyttämä varmenne ei ole kelvollinen palvelimelle www.webcitation.org. Varmenne on kelvollinen vain kohteelle webcitation.org.
Jos osoitteesta ottaa pois "www."-osan, Firefox menee sinne mukisematta. Chrome näyttää tekevän saman automaattisesti. Ongelma varmaankin korjaantuisi ottamalla www:n pois wikin Webcite-mallineesta. En tiedä, miten pitkään WebCite ylipäätään pysyy enää hengissä, mutta tämä ongelma ei ainakaan kuulosta kovin vakavalta.
