Ystävänpäivä, vietätkö ?

Ruby sanoi:
Minulla on Italiassa ystävä ja hän oli ensimmäisenä vuonna ,kun kortin lähetin aivan ihmeissään ja hänen äitinsä kauhuissaan. Siellä 14.2 muistavat vain ja ainoastaan rakastavaiset toisiaan.
Click to expand...

Minulle kävi vähän samalla lailla. Lähetin aikoinaan ranskalaiselle kirjeystävälleni (voi kun sekin ystävyys piti lopettaa laiskuuttani) ystävänpäiväkortin. Hän oli seuraavassa kirjeessä melkoisen hämillään ja kyseli, miksi ihmeessä olin lähettänyt hänelle sellaisen. Muistaakseni kortissa ei ollut mitään rakastavaisia kuvaavia sydämiä tms., mutta hän piti sitä silti outona. Siinäpä sitten selittelin, että täällä ystävänpäivä on todellakin ystävänäpäivä, ei rakastavaisten päivä. :grin:
 
Onko kellään mitään hyvää vinkkiä miten pääsee ystävistä eroon? Himputti, sain täksi aamuksi muutaman vaaleanpunaisen kortin sekä spämmiä sähköpostiini.

Ah, onneksi huomenna on Ystävänpäivä vuodeksi poissa kuvioista.
 
Ystävistä eroon? Outoa sanon mä. Ole ihan älyttömän rasittava/inhottava ja näin pois päin... Kyllä ne kaverit siitä kaikkoaa. Luulen ma. Jos ihan pakko on.
 
Koulussa pakkovietetään....Nytkin kirjoitan atk-tunnilla tätä viestiä lappu kaulassa ja kaikki on välituntisin niin mielin kielin että :yay: ... Onhan se ystävänpäivä silitikin aika kiva juttu, enpä nää oikeastaan mitään pahaakaan. Tästä ystävänpäivästä ylä-asteella (ensimmäiseni, viime vuonna olin norjassa) jäi aika hyvä maku suuhun, mitään kaupallista en ole havainnut. eipähän ainakaan ärsytä :)
 
Hyh. Joku kirjoitti, että koulussa järjestetään ystävänpäivänä halikisat. Noh, tänä aamuna sähköpostissa oli jonkun ainejärjestön bilemainos. Kaameassa yökerhossa olisi tarjolla "halibileet" - ovella jaetaan lappu, johon kerätään halattujen ihmisten nimiä. Eniten nimiä saaneiden kesken arvotaan palkinto. Hyi kamala. Tiedossa olisi kuitenkin ihan kaameaa musiikkia, liian kalliita muka-trendi-drinkkejä, kännisiä ihmisiä ja tuntemattomia tunkemassa kainaloon. Yäääääääh. :yuck:

Löytyipä tuollekin hymiölle paikka.
 
Meille kävivät yläasteelta tuomassa halilaput. Itekkin innostuin keräämään niitä nimiä. Kavereilta kylläkin. Ja aamulla vielä juoksin pakoon, jos jollakin näkyi se lappu :roll: Eipähän ole vuoteen ystävänpäivää häirittemässä :|
 
Itse en ole todellakaan mikään ystävänpäivän viettäjä. Tuohon litaniaan voisin lisätä kaikki turhat kekkerit, joihin liittyy erityisesti postikorttien lähettäminen. Entä jos ei laskekaan kaikkia lähipiirin tuttuja ystäviksi? No se on tietysti oma murhe. Nytkin teen iltavuoron yksinäni. Tavallisesti meitä on illassa kaksi, mutta jostain kumman syystä teen juuri tämän illan yksin. Onpa hupaisaa. No, saanpa ilahduttaa työpaikan muuta väkeä pienellä ylimääräisellä herkkutarjoilulla. Ilahduttaminen on ihan kivaa, mutta ei siihen omaa päiväänsä tarvita.

Jos jotain positiivista etsin ystävänpäivästä, niin koulujen halilaput. Toiset voivat tietty siitäkin saada pahan mielen, ellei onnistukaan metsästämään niin monta halia, kuin toinen tai jos sattuu olemaan luokan vetäytyjä, se pelokas. Mutta olen nähnyt sen iloisen puolen, jolloin erityisesti pojat innostuvat halaamaan ja taputtelemaan toisiaan suu korvissa ja leikkimielellä edes sen yhden kerran vuodessa. Silloin on lupa! Silloin ei kukaan katso pidempään, eikä ihmettele! :) Kauan eläköön halit!
 
Taalla suuressa maailmassa (siis pienessa Hollannissa) ystavanpaiva (Valentijnsdaag tai jotain sinne pain) on todella kaupallinen juhla, nayteikkunat olivat taynna sydamia ja suklaata ja muuta rekvisiittaa. Taalta loytyy myos sellaisia amerikkalaisissa elokuvissa esiintyvia sokerisydamia joissa lukee herkkia sanoja (ovathyvia joskin koostuvat lahinna tomusokerista).
Henkilokohtaisesti en paivaa huomioinut, sain kylla yhden oikean arvostetun viestin ja yhden tekstiviestin oudosta numerosta (tuskin sitten oli kukaan ystavani). Toisaalta lahetin kortteja, jotka saattoivat olla perilla ystavanpaivana, tarkeille ihmisille.
 
Minulle ystävänpäivä on merkinnyt lähinnä sitä, että ostan jonkun söpöhkön kortin kihlatulleni ja käperryn syliin kun olen sen antanut. En oikein osaa mieltää sitä melko merkityksetöntä päivää ystävien muistamispäiväksi, vaikka se kai sen tarkoitus täällä Suomessa olisi. Hämmennyn ja vaivaannun, jos saan ystäviltäni kortteja tai tekstiviestejä, vaikka toki vastaankin viesteihin. Tänä vuonna sain sievän kortin, jossa oli krookuksia ja vain minun nimeni ja osoitteeni: ei minkäänlaista toivotusta eikä lähettäjän nimeä. Olisin kyllä halunnut tietää, kuka sen minulle lähetti...
 
Ehkä sitä on tullut joskus enemmänkin vietettyä, mutta ei niinkään enää. Tänä vuonna muistin tärkeimpiä ihmisiä vaan viestillä. Itseäni kummastuttaa saada ystävänpäivätoivotuksia joiltain puolitutuilta, koska eiväthän he edes tunne minua. Minun luokallani on vaan viisi tyttöä, muut 10 on poikia. Noihin tyttöihin en ole tutustunut oikeastaan ollenkaan, mutta ystävänpäivänä kaksi heistä tuli luokseni, toivottivat innoissaan hyvää ystävänpäivää ja antoivat kortit. Olin todella yllättynyt, ja pahoittelin kun minulla ei ollut heille kortteja. En kuitenkaan väitä etteikö ystävänpäiväkortteja olisi ihan mukava saada keneltä tahansa.

Muuten ystävänpäivä on minusta ihan mukava asia, koska liian harvoin tulee pidettyä niihin hyviinkään ystäviin yhteyttä. Tuona päivänä sitä sitten aina herää tajuamaan tuon asian, ja lähettää heille joitain mukavia sanoja.
 
Jooooooooooooooooo

vietän TOTTA KAI!!!!!!ystävät ovat tärkeimpiä joten totta kai ja se on kiva juhla!!! :D :D :D :D :D
entä teist? :roll:
 
No onhan se sinänsä kiva. Mutta sen idea ja tarkoitus on muuttunut nykyään. Pitäisi ostaa kaikkea turhaa. Minusta kivoin lahja mitä voi saada on halaus ja sanat: "Olet tärkeä". Tänä vuonna jotenkin en odottanut sitä päivää niin paljon kuin ennen. Yhtään korttia en ostanut. Ja pari tekstaria pistin vain. Ystäviä voi ja pitää muistaa useammin kuin kerran vuodessa. :)
 
Tänä vuonna jäi kyllä kortit lähettämättä. En tiedä oliko syynä pelkkä laiskuus vai se, että tiesin etten kuitenkaan itsekään saisi kortteja. Olen kyllä muutenkin pitänyt liian vähän yhteyttä kavereihini, joiden kanssa en ole enää samassa koulussa. Mutta eivätpä nekään ole ottaneet yhteyttä. Ehkä ovat vain onnellisia päästyään minusta eroon... :roll:
Ja tämäkin alkaa kuulostaa jo aika kliseiseltä lauseelta, mutta kyllähän ystäviä pitäisi voida muistaa ilman tällaisia ystävänpäivähömpötyksiäkin.
 
Joskus nuorempana tuli annettua kortteja ja lahjoja parille ystävälle. Nyt vanhemmiten tapa on jäänyt pois ja lähetän pelkästään kortit kaikille ystäville eli muutamalle entiselle koulukaverille (ystäviä kun ollaan edelleen), kirjekavereille ja perheenjäsenille (vanhemmat & sisko ja hänen mies). Tänä vuonna oikeastaan petyin saamieni korttien määrään. Sellaisilta ihmisiltä sain, jotka veikkasin varmoiksi. Kuitenkin osa ystävistäni lähetti tekstiviestin, sähköisen kortin tai ei mitään. Minusta ystävänpäivä on juuri se päivä, jolloin pitäisi lähetellä kortteja. Minun mielestäni joulukortit ovat turhempia. Toki korttien lähettäminen ei nykyisin ole niin halpaa, mutta se on sen arvoista.
 
Voisin tähän väliin kaivaa esiin tämän vanhan keskustelun ja valittaa siitä miten ainakaan minun kaveripiirissäni ei enää jaella ystävänpäiväkortteja. Tekstiviestit ja sähköiset kortit ovat korvanneet perinteiset postikortit, ehkäpä sen takia yllätyin niin iloisesti kun postiluukusta kolahti eilen ihan sellainen perinteinen pahvikortti.

Yhtäkaikki, ystävänpäivä on mukava piristys keskellä talvea, minä pidän ainakin enemmän tästä suomalaisesta versiosta kuin amerikkalaisten Valentine's Daysta. Ystäviä tulee muistettua muutenkin liian harvoin ja he todella ansaitsevat ihan oman päivänsä vuodessa.

Hyvää ystävänpäivää kaikille kontulaisille!
love018.gif
 
Tänään vietämme sitä rusettiluistelun merkeissä.
Samoojan viestiin viitaten, on kyllä tosiaan vähän haikea olo, kun ennen sai läjittäin postikortteja, mutta nyt sen sijaan saa läjittäin superwall-kortteja Facebookissa.. hmp. Jotenkin ei tunnu enää yhtä persoonalliselta. Mutta eipä tässä valittamista, ystävänpäivä mikä ystävänpäivä. =)

http://www.youtube.com/watch?v=hd9MvGLFkb8

Näin viitotaan 'hyvää ystävänpäivää teille' :) (ja kyllä, tuo omituisesti mulkoileva ihminen olen minä. heh.)
 
Voin vain sanoa, että vietän ja en vietä. Toivotan tosin hyvää ystävänpäivää myös niille ystävilleni, tutuilleni ja immeisille, jotka tiedän, etteivät he vietä ystävänpäivää. Lähetin vain muutamalle immeiselle tekstiviestin ja toivotin ystävänpäiviä. Totesin, että loppujen kanssa olen koneella tekemisissä, joten ei tarvitse soittaa tai mitään.

Juuri tänään tuli, pieni syyllisyydenpistos siitä, että sain kortteja luokkalaisiltani, osa tehty ja osa valmiita kortteja. Olivat kauniita ja oli pakko käyrä ostamassa piparit heille. Tosin.. piparit olivat sydämenmuotoisia ja maksoivat jotain 20cent kpl. ei tarvinnut ostaa kuin eurolla niitä. Tulipas taas halvaksi tämäkin ystävänpäivä.

Erittäin hyvää ystävänpäivää Kaikille Kontulaisille tasapuolisesti :totoro:

Oli varmaan viimeinen kerta, kun käytän Totoroa, kun en vieläkään ymmärrä, että mikä se on. Mutta muutaman Kontulaisen kautta olen ymmärtänyt, että se on ilmeisesti suloinen(?), joten kaipa se kuvastaa "hyvää hymiötä"? ;)
 
Henane sanoi:
Oli varmaan viimeinen kerta, kun käytän Totoroa, kun en vieläkään ymmärrä, että mikä se on. Mutta muutaman Kontulaisen kautta olen ymmärtänyt, että se on ilmeisesti suloinen(?), joten kaipa se kuvastaa "hyvää hymiötä"? ;)
Click to expand...

Totoro on miehekäs! Minullakin on mokoma tatuointina vasemmassa hauiksessani. Totoro on oman elokuvansa sankari, japanilaisen animaation lieveilmiö.


Tänä vuonna en saanut kortteja enkä spämmiä sähköpostiini, huomasin itseltäni hauskan viestin parin vuoden takaa jossa kyselin miten päästään eroon ylimääräisistä ystävistä. Nähtävästi onnistuin.
 
Totisesti, hyvää ystävänpäivää kaikille tasapuolisesti.

Muistan kun olin vielä itsekin vähän naiivi runopoika, joka kuvitteli tietävänsä mitä ystävänpäivänä tulee tehdä. Voin vain sanoa, että älkää hyvät kanssa-aivolliset menkö enää samaan sosiaaliseen ansaan. Mutta maksakaa vain kiltisti, jos elätte suhteessa. :twisted: (No, Suomessa homma ei tietenkään sentään ole aivan samaa valentinenarutusta niin kuin useimmissa muissa maissa, vaan täällä voivat toki myös "pelkät" ystävät suoda toisilleen pikku "huomioiduksia".)

Oikeasti kuitenkaan en tunne nyt oikein mitään. On kuin olisi vain jokin puuro-ostostorstai ja Antti-Einarin arkinen nimipäivä. Tältä varmaan kaikista isistäkin tuntuu.
 
You must log in or register to reply here.
Ylös