Eräs kontulainen laittoi toisen sosiaalisen median puolella pyynnön listata lauluja jotka saavat itkemään, mutta silti tuntuvat jotenkin hyvältä.
Siirretään kysymys tänne siinä muodossa että laita tähän kappale (joko videona taikka vain sanat) jonka äärellä olet joskus itkenyt. Vielä parempi jos liittää kappaleeseen jonkinlaisen tarinan siitä miksi se on niin koskettava tai mikä kohta erityisesti on koskettava. Henkilökohtaiset tarinat saavat kappaleet aina aukeamaan ihan eri tavalla ja siksi pyydän tarinoita, mutta jos itse kokee että saatesanoja ei tarvita niin olkoon sekin ihan ok.
Minä aloitan kappaleella joka on varmasti suurimmalle osalle tuttu ja ehkä jopa vähän kulunut. Näin minäkin ajattelin kunnes minulle hyvin tärkeä vaari kuoli joitain vuosia sitten kesän lopulla. Vaari, joka oli lähes koko elämänsä asunut samassa paikassa, rakasti kulkea metsissä, tiesi paljon luonnosta ja eläimistä ja tykkäsi puuhailla pihapiirissä. Vaari joka kuului siihen paikkaan ja jonka äänen luulin kuulleeni eteisestä vielä senkin jälkeen kun vaaria ei enää ollut. Vaari joka oli jollekin lapsistaan todennut viimistä kertaa tavatessa että hän menee edeltä varaamaan parhaan telttapaikan ja odottaa siellä.
Kun ihan varoittamatta ja osaamatta varautua kuulin tämän kappaleen auton soittimesta vaarin kuoleman jälkeen se aukesi minulle ihan eri tavalla ja täytyy sanoa että se myös auttoi omalla tavallaan käsittelemään tapahtunutta.
Mun sydämeni tänne jää
aina asuinpailleen
vaik itse saan vain viivähtää
kesäiltaan viimeiseen
Kun mennyt oon, niin kuulet
vain kuiskeen rantamainingin
jos uskot enemmän kuin luulet
siinä sua tervehdin
Sä kevään näät taas kerran
ja kuulet laulut lintujen
jos herkistyt ees hetken verran
silloin ymmärrät sen
Edit. Tässä vielä linkki runoon jonka kirjoitin kohta vaarin kuoleman jälkeen.
Siirretään kysymys tänne siinä muodossa että laita tähän kappale (joko videona taikka vain sanat) jonka äärellä olet joskus itkenyt. Vielä parempi jos liittää kappaleeseen jonkinlaisen tarinan siitä miksi se on niin koskettava tai mikä kohta erityisesti on koskettava. Henkilökohtaiset tarinat saavat kappaleet aina aukeamaan ihan eri tavalla ja siksi pyydän tarinoita, mutta jos itse kokee että saatesanoja ei tarvita niin olkoon sekin ihan ok.
Minä aloitan kappaleella joka on varmasti suurimmalle osalle tuttu ja ehkä jopa vähän kulunut. Näin minäkin ajattelin kunnes minulle hyvin tärkeä vaari kuoli joitain vuosia sitten kesän lopulla. Vaari, joka oli lähes koko elämänsä asunut samassa paikassa, rakasti kulkea metsissä, tiesi paljon luonnosta ja eläimistä ja tykkäsi puuhailla pihapiirissä. Vaari joka kuului siihen paikkaan ja jonka äänen luulin kuulleeni eteisestä vielä senkin jälkeen kun vaaria ei enää ollut. Vaari joka oli jollekin lapsistaan todennut viimistä kertaa tavatessa että hän menee edeltä varaamaan parhaan telttapaikan ja odottaa siellä.
Kun ihan varoittamatta ja osaamatta varautua kuulin tämän kappaleen auton soittimesta vaarin kuoleman jälkeen se aukesi minulle ihan eri tavalla ja täytyy sanoa että se myös auttoi omalla tavallaan käsittelemään tapahtunutta.
Mun sydämeni tänne jää
aina asuinpailleen
vaik itse saan vain viivähtää
kesäiltaan viimeiseen
Kun mennyt oon, niin kuulet
vain kuiskeen rantamainingin
jos uskot enemmän kuin luulet
siinä sua tervehdin
Sä kevään näät taas kerran
ja kuulet laulut lintujen
jos herkistyt ees hetken verran
silloin ymmärrät sen
Edit. Tässä vielä linkki runoon jonka kirjoitin kohta vaarin kuoleman jälkeen.
Last edited: